Main ContentPlaceholder
Karjalan liitossa jäsenmäärä vähenee ja aktiivit vanhenevat, mutta toiminta on yhä aktiivista. Suunnitelmissa on muun muassa laajentaa Karjalataloa. Nuorempaa väkeä kiinnostavat karjalan kielen kurssi sekä piirakanteko.
Karjalan liiton historiakirjaa kirjoittava Katja Tikka (vas.) ja Karjalan liiton puheenjohtaja Outi Örn Karjalatalon juhlasalissa. Kuva: Outi Neuvonen
Lasse Kivinen HS
Punatiilisen rakennuksen seinässä lukee mustilla kirjaimilla Karjalatalo. Pihaa koristaa patsas, joka esittää evakkoäitiä kahden lapsensa kanssa.
Kun Käpylässä Käpylänkuja 1:ssä sijaitseva talo vuonna 1974 valmistui, siellä riitti vilskettä. Karjalan liitto oli rakennuttanut talon Karjalan evakoiden ja heidän jälkeläistensä kohtaamispaikaksi. Evakoilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan Neuvostoliiton hyökättyä Karjalaan.
Karjalatalossa esiintyivät tanhuajat ja kuorot. Tiloissa toimi myös karjalaisiin esityksiin erikoistunut teatteri Karjalainen näyttämö.
”Kaikki tapahtumat liittyivät Karjalaan, Karjalatalo oli karjalaisyhteisö”, sanoo Karjalan liiton puheenjohtaja Outi Örn.
Viimeisen 10 vuoden aikana liiton jäsenmäärä on pudonnut 40 000:sta noin 20 000:en, kun jäsenistöä on ”siirtynyt tuonen tuville”, kuten Örn kuvailee. Jäsenistöstä noin viidennes on tällä hetkellä Karjalan evakkoja.
Talokaan ei täyty enää pelkästään karjalaisista. Osa tiloista on vuokrattu Käpylän musiikkiopistolle ja muille vuokralaisille, joilla ei ole karjalaistaustaa.
Karjalatalon edustalla on evakkoäideille pystytetty muistomerkki, jonka on tehnyt taiteilija Juhani Honkanen. Kuva: OUTI NEUVONEN
Liiton toiminta on yhä aktiivista. Suunnitteilla on muun muassa Karjalatalon peruskorjaus, jonka yhteydessä on tarkoitus toteuttaa laajennus. Karjalan liitto on jättänyt kaavamuutoshakemuksen, joka toteutuessaan mahdollistaisi kahden asuinkerroksen rakentamisen nykyisen rakennuksen päälle.
”Tavoitteena on, että rakennustyöt voisivat alkaa vuosien 2025–2026 aikana”, Örn kertoo.
Viime viikolla liitto puolestaan julkisti uuden yhteistyökuvion. Syksystä alkaen Helsingin kutsunnat järjestetään Karjalatalolla.
Örn kertoo, että Karjalan Liitto ja sen jäsenseurat ovat tehneet paljon yhteistyötä esimerkiksi veteraanijärjestöjen kanssa. Liitolla on hänen mukaansa siten yhteistä arvopohjaa Puolustusvoimien kanssa.
Karjalataloa pyörittää oma yhtiö, ja sen toimintaa rahoitetaan vuokratuloilla. Lisäksi Karjalan liiton toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimintaa rahoitetaan myös jäsenmaksuilla sekä tapahtuma- ja myyntituotoilla.
”Karjalatalossa on edelleen perinteisiä tapahtumia, esimerkiksi konsertteja. Karjalainen teatteri lopetti pari vuotta sitten, mutta teatteria on edelleen. Karjalan liiton jäsenseurat järjestävät myös tapahtumia Karjalatalolla”, Örn kertoo.
Karjalatalon yläsalissa on ekumeeninen kappeli. Kuva: OUTI NEUVONEN
Karjalatalon ulko-oven kahvassa on Karjalan vaakuna. Kuva: OUTI NEUVONEN
Liiton aktiivien keski-ikä on noussut vuosien saatossa.
”Karjalan liiton toiminnassa mukana olevien ikä painottuu yli 60-vuotiaisiin, mutta nuorempiakin on mukana. Kun ruuhkavuodet ovat ohi, historia alkaa kiinnostaa”, Örn sanoo.
”Karjalaiset juuret kiinnostavat myös nuoria, vaikka kokemusta alueen menettämisestä ei ole. Nuoret ovat saattaneet käydä isovanhempiensa kanssa menetetyillä alueilla Karjalassa.”
Karjalainen kulttuuri, kuten kieli sekä käsityö- ja ruokaperinteet kiinnostavat nuorempaa väkeä laajemminkin. Esimerkiksi karjalan kielen verkkokurssit ja piirakanteko- ja kansallispukukurssit ovat olleet suosittuja.
”Karjalaisen ruoan kasvispainotteisuus kiinnostaa myös. Liitolla on tulossa kurssi karjalaisen ruoan vegeperinteestä”, Örn sanoo.
Karjalan menettämisestä on koko ajan pidempi aika, ja menetys on useammille yhä kaukaisempi asia. Miltä Karjalan liiton tulevaisuus näyttää vaikkapa kymmenen vuoden tähtäimellä?
”Mielestäni Karjalan liitolla on edelleen tulevaisuutta. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa henkilöä, joilla on karjalaisia juuria”, Örn sanoo.
Moni on kiinnostunut tutkimaan juuriaan, ja sukututkimusta on nyt helpompi tehdä netin ansiosta.
”Liitolla on vahvasti teemoja, jotka ovat kiinni tässä ajassa. Esimerkiksi lähiruokateema, jossa on karjalaisia perinteitä”, Örn lisää.
Fakta
Karjalan liitto perustettiin vuonna 1940
Karjalan liitto perustettiin heti talvisodan päättymisen jälkeen vuonna 1940 huolehtimaan kotinsa menettäneiden siirtokarjalaisten etujen toteutumisesta asutus- ja korvauskysymyksissä.
1960-luvulle tultaessa karjalaisen siirtoväen taloudellista asemaa koskevat kysymykset oli ratkaistu, ja liitosta tuli enemmän kulttuuri- ja harrastusjärjestö.
Karjalatalo päätettiin rakentaa, kun Eteläesplanadilla sijainneet vuokratilat kävivät pieniksi.
Helsingin kaupunki tarjosi useita vaihtoehtoja tontiksi. Käpylään päädyttiin, koska se oli hyvien liikenneyhteyksien päässä.
Talon rakentaminen rahoitettiin myymällä osakkeita, joita ostivat karjalaiset yhteisöt, kuten seurat ja säätiöt. Ostajina oli myös Karjalasta kotoisin olevia yksittäisiä henkilöitä sekä karjalaistaustaisia yrityksiä.
Lähde: Karjalan liitto
Karjalatalon rakennustyöt alkoivat louhintatöillä marraskuussa vuonna 1972. Kuva: Jorma Pouta / Lehtikuva
Lue lisää: Käpylässä sijaitsevaa toimistorakennusta halutaan korottaa kahdella asuinkerroksella
Lue lisää: Karjalan Liitto joutui informaatiovaikuttamisen kohteeksi
