Jaakko Muilu HS
”Mitä oikeastaan on raha?” kysyy Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtonen.
Vastauksen antaa videolla puhuva taloustieteilijä Sixten Korkman:
”Raha ei ole sillä tavalla todellista tänä päivänä. Se on pala paperia tai merkintä digitaalisessa tilijärjestelmässä”, hän sanoo.
”Rahatalous, jossa suurin osa on pankkien luomaa rahaa, on hyvin helposti altis häiriöille ja epävakaa luonteeltaan.”
Näyttelijä Jussi Lehtonen esiintyi konkurssiin ajautuneen investointijätti Lehman Brothersin tarinan kertovassa teatteriesityksessä. Kansallisteatterin esitys oli tuotu Stadin ammattiopiston luokkahuoneeseen. Kuva: Kalle Koponen / HS
Toisin kuin voisi ajatella, alkamassa ei ole kliseinen taloustieteellinen keskustelu rahan olemuksesta, vaan helsinkiläisille erityisluokille suunnatun teatterikiertueen näytelmä. Kiertueella esitetään näytelmiä yhteiskunnallisista aiheista.
Tänään aiheena on raha, ja näytelmän nimi on Lehman Brothers Bank – Rahan monet kasvot. Se kertoo vuonna 2008 konkurssiin ajautuneen investointijätti Lehman Brothersin tarinan kolmen eri sukupolven kautta.
”Näytelmässä annetaan kasvot kapitalismin historialle ihmistarinoiden kautta”, Lehtonen kertoo.
Esitys vaikuttaa uppoavan yleisöön. Kahdenkymmenen opiskelijan joukko kuuntelee keskittyneenä Stadin ammattiopiston tiloissa Hattulantiellä, kun Lehtonen sekä hänen kollegansa Juha Sääski ja Timo Torikka esittävät 1800-luvun puolivälissä Yhdysvaltoihin saapuneita ”bisneshenkisiä” Lehmanin veljeksiä.
Kello on hieman yli kymmenen aamulla. Luokkahuoneen ikkunasta pilkistävät orastavan kevättalven ensimmäiset auringonsäteet. Usean päivän ajan kestänyt harmaa loskasää on vaihtunut siniseen taivaaseen.
Valitettavan monelle näistä opiskelijoista aurinko ei ole aina paistanut elämässä. Kyseessä on niin sanottu TUVA-luokka, jolla opiskelee peruskoulun päättäneitä nuoria.
Heillä ei ole toisen asteen tutkintoa, ja he tarvitsevat syystä tai toisesta valmentavaa koulutusta. Taustalla on usein monenlaisia elämäntilanteeseen, terveyteen tai kielitaitoon liittyviä syitä.
TUVA tarkoittaa tutkinto-opintoihin valmistavaa luokaa. Niiden perustaminen liittyy uuteen oppivelvollisuuslakiin, jonka mukaan kunnan täytyy järjestää koulupaikka kaikille alle 18-vuotiaille nuorille.
”TUVA-luokkia on tosi kiva opettaa. Mutta olisi tietysti hienoa, jos TUVAa ei tarvittaisi, vaan panostus nuoriin voitaisiin tehdä aiemmilla kouluasteilla”, sanoo TUVA-opettaja Emma Gurung.
Kansallisteatterin esitystä katsomassa olleen 17-vuotias Sadiyo Alin uratavoitteisiin kuuluu työ ekonomistina. Siksikin talousteemainen esitys oli hänestä kiinnostava. Kuva: Kalle Koponen / HS
Makrotaloustiede ja taloushistoria kuulostavat ennakkoon vaikeasti lähestyttäviltä aiheilta teini-ikäisille.
Esitys kerää kuitenkin kiitosta nuorilta.
”En ole nähnyt koskaan hyvää näytelmää, mutta tämä oli hyvä”, sanoo 16-vuotias Noor Sovijärvi.
”Pidin siitä, miten se käsitteli taiteen kautta kriittisesti kapitalismia.”
”Näytelmä oli hyvä ja yllätti”, komppaa 17-vuotias Sadiyo Ali, jonka tulevaisuuden uratavoitteisiin kuuluu työ ekonomistina.
Samoilla linjoilla Soijärven ja Alin kanssa on myös 16-vuotias, itsekin taidetta tekevä Joonas Heikkilä:
”Näytelmä kuvasi hyvin amerikkalaisen unelman ja työllä rikastumisen ajatuksen.”
Stadin ammattiopiston opiskelija Joonas Heikkilä piti Kansallisteatterin esityksestä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Nuorten talousosaamisesta on Suomessa kannettu huolta vuosikaudet. Esimerkiksi maksuvaikeuksiin joutuneiden nuorten määrä on ollut jyrkässä kasvussa.
Lue lisää: Alle 20-vuotiaiden nuorten maksuhäiriöt ovat kääntyneet kasvuun: Osalla ei ole rahaa edes julkiseen liikenteeseen tai muihin peruskuluihin
Sovijärvi, Heikkilä ja Ali tuntuvat kuitenkin olevan hyvin perillä talouteen liittyvistä kuvioista. Sovijärvi puhuu inflaatiosta ja rahan säästämisestä, Heikkilä komppaa ajatuksia.
Toisella puolella luokkaa taas pohditaan, olisiko Lehman Brothersin taru ollut erilainen, jos sitä olisivat johtaneet miesten sijasta naiset.
Seuraavaksi onkin aika laittaa koko luokan taloustaidot testiin.
Näytelmässä on siirrytty vuoteen 1900. Kohtauksessa Lehmanin perheen seuraava sukupolvi käy tiukkaa väittelyä yhtiön tulevaisuudesta.
Oppilaista on muodostettu Lehman Brothersin hallintoneuvosto.
Heidän tulee päättää, lähdetäänkö yritystä kehittämään yhä vahvemmin korkeiden voittomahdollisuuksien sijoituspankin suuntaan. Toinen vaihtoehto on pidättäytyä varmemmassa, mutta pienempien voittojen peruspankkitoiminnassa.
Asiasta pidetään käsiäänestys. Lopputulos on selvä: 16 nuorta haluaa pysyä perinteisten pankkipalveluiden piirissä. Vain neljä nuorta liputtaa sijoituspankin puolesta.
Kansallisteatterin näyttelijä Juha Sääski esiintyi Stadin ammattiopiston opiskelijoille. Esityksen jälkeen oppilaiden kanssa keskustellaan rahaan ja kuluttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Tosielämässä Lehman Brothers valitsi sijoituspankin tien ja kasvoi ajan mittaan Yhdysvaltojen neljänneksi suurimmaksi investointipankiksi.
Reilu sata vuotta myöhemmin Yhdysvaltojen taloudesta alkoi kuulua huolestuttavia tietoja. Keskuspankin matala korkotaso ja pankkien holtiton asuntoluototus ajoivat maan talouden subprime-kriisiin.
Korkean riskin asuntolainojen holtiton myöntäminen kostautui. Lopulta Lehman Brothers hakeutui konkurssiin 15. syyskuuta 2008. Konkurssia pidetään kriittisenä käännekohtana finanssikriisissä.
Jos siis vedetään hieman mutkia suoriksi, olisivat nuoret tällä päätöksellä olleet mukana ehkäisemässä vuosien 2007–2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin syntyä.
Todellisuudessa on tietysti mahdotonta tietää, miten toisenlainen päätös olisi vaikuttanut historian kulkuun.
Siitä huolimatta ei niin kovin huonosti ikäryhmältä, jonka taloustaitoja moititaan kerta toisensa jälkeen.
