Tuhannet autot sammuvat ja käynnistyvät kerta toisensa jälkeen Helsingin nykivässä liikenteessä, sillä niissä on järjestelmä, joka maalaisjärjellä kuulostaa moottoria kuluttavalta.
Autoruuhkaa Tuusulanväylällä matkalla kohti pohjoista syyskuun puolessavälissä. Kuva: Mika Ranta / HS
Jose Riikonen
Maalaisjärki eli arkijärki on käytännöllistä järkeä. Se pakenee byrokratiaa ja asioiden liian monimutkaista pähkäilyä.
Joskus maalaisjärki toimii hienosti: sillä varustettu ihminen ei tarvitse säätiedotusta ymmärtääkseen laittaa toppatakin päälle kylmänä talvipäivänä.
Toimiiko maalaisjärki silloin, kun puhutaan auton moottorin start-stop-järjestelmästä?
Maalaisjärjellä voisi ajatella, ettei järjestelmä voi olla pitkällä aikavälillä moottorille hyväksi. Etenkään silloin, kun ajetaan Helsingin ruuhkaisessa liikenteessä, jossa autojono nytkyttää liikennevaloista seuraaviin.
Start-stop (tai stop-start) -järjestelmä on uudemmissa autoissa yleinen ominaisuus. Pääsääntöisesti se toimii näin:
Järjestelmä sammuttaa auton moottorin silloin, kun auto on pysähdyksissä esimerkiksi liikennevaloissa.
Automaattivaihteisella autolla sammuminen tapahtuu, kun auto ei liiku ja jarrupoljin on alhaalla. Moottori käynnistyy, kun jarru vapautetaan.
Manuaalivaihteinen auto sammuu silloin, kun auto on pysähtynyt ja vaihde on vapaalla. Kun kytkintä painaa, moottori hörähtää käyntiin.
Pihvi järjestelmän kritisoimiseen on tässä tekstissä, jonka joku kirjoitti Volkswagen-konsernin autoihin keskittyvällä nettifoorumilla:
”Ei motti tykkää siitä, että sitä käynnistellään useita tuhansia kertoja vuodessa.”
Maalaisjärjellä ajateltuna se on juuri näin: mitä enemmän startteja, sitä enemmän kuormitusta moottorille tulee.
Kyseessä on mekaaninen laite, ja mitä enemmän sen täytyy tehdä töitä, sitä enemmän se tietenkin kuluu: farkutkin menevät rikki helpommin, jos niitä käyttää 100 kertaa vuodessa kuin jos niitä käyttäisi 10 kertaa vuodessa.
Brittilehti Autocarin mukaan ilman start-stop-järjestelmää auton moottori käynnistyy elinikänsä aikana noin 50 000 kertaa, mutta järjestelmällä varustettu auto käynnistyy 500 000 kertaa.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa pysähdellään paljon, moottori voi sammua ja startata yhden matkan aikana kymmeniä kertoja.
Tällaisia nytkyttäviä autojonoja näkee nyt Helsingin sisääntuloreiteillä, sillä esimerkiksi Hermannin rantatiellä on valtavat remontit. Niin ikään Mannerheimintie revitään ensi keväänä auki.
Tilannetta ei helpota se, että pääkaupunkiseudun autoruuhkat ovat palanneet koronapandemian jälkeiselle tasolle. Tuhannet autot siis sammuvat ja käynnistyvät päivittäin kerta toisensa jälkeen Helsingin kantakaupungin reunamilla.
Lue lisää: Tuhannet autot putkahtivat kuin tyhjästä uudelleen Helsingin sisääntuloväylille, kertovat yllättävät tilastot
Miksi tällainen järjestelmä on edes olemassa? Ketä se hyödyttää, että ihmisten autot käynnistyvät ja sammuvat tämän tästä ruuhkassa eteenpäin liikahdellessaan?
Kysymys on ennen kaikkea päästöistä.
Kun auton moottori sammuu, se ei tupruttele hiilidioksidi- tai pienhiukkaspäästöjä, jotka ovat haitallisia sekä ilmastolle että terveydelle.
Päästöjen kautta kysymys on myös taloudellisuudesta. Riippuen järjestelmästä ja käyttöasteesta, start-stop säästää polttoainetta ja sen myötä rahaa joitakin prosentteja.
Start-stopia kuvaava nuolella ympyröity A-kirjain Volkswagen -merkkisessä autossa. Nappia painamalla järjestelmän saa pois päältä. Kuva: Tommi Lempinen
Valtion teknillisellä tutkimuslaitoksella eli VTT:llä on yksikkö nimeltään Efficient Engines and Vehicles, ja sen yksikön tiimipäällikkönä toimii Petri Söderena.
Hän tutkii ajoneuvojen moottoreita erityisesti uusiutuvien polttoaineiden osalta.
Söderenan mukaan start-stop-järjestelmästä johtuvia moottorivaurioita ei ole VTT:llä tutkittu, joten hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hän ei jaa huolta siitä, että moottori kärsisi vaurioita järjestelmän vuoksi.
”En osaa sanoa, miksi se pitkälläkään aikavälillä olisi kaikille moottoreille haitallinen.”
Söderenan mukaan jatkuva starttailu voisi olla haitallista, jos se tapahtuisi moottorin ollessa kylmä, sillä kylmäkäynnistykset ovat moottorin kauhu.
”Mutta ne järjestelmäthän eivät toimi kylmässä. Niissä on triggeri, että kun moottorin lämpötila ylittää tietyn lukeman, ne alkavat vasta toimia.”
”
”Jos autoaan huoltaa asianmukaisesti ja kaikki öljynvaihdot tehdään ajallaan, niin en keksi, miten systeemistä voisi olla haittaa moottorille.”
Söderena muistuttaa, että eri autoissa on eri lailla toteutettuja systeemejä, ja nekin ovat eittämättä kehittyneet ajan myötä: varhaisissa start-stop-järjestelmissä ongelmia esiintynee todennäköisemmin kuin nykyisissä.
Autonvalmistajat ovat kuitenkin alusta asti tehneet start-stop-järjestelmillä varustetut autot sellaisiksi, että niissä ei tapahdu ylimääräistä kulumista. Komponentit on suunniteltu niin, että ne kestävät moninkertaisen määrän startteja.
Moottoriöljyt ovat myös niin kehittyneitä, että voitelevat auton moottorinosia tehokkaasti, ettei metalli pääse suoraan kosketukseen metallin kanssa. Tämä ehkäisee starttien yhteydessä tulevaa kuormitusta.
”Etenkin, jos autoaan huoltaa asianmukaisesti ja kaikki öljynvaihdot tehdään ajallaan, niin en keksi, miten systeemistä voisi olla haittaa moottorille.”
Mitkään moottorit eivät silti ole ikuisia.
”Onhan niille suunniteltu jokin elinikä. Aina, kun suunnitellaan laite, siihen suunnitellaan jokin elinikä, ja veikkaan, että se elinikä ei ole se 600 000 kilometriä, mitä saatetaan Suomessa ajaa.”
Mikä moottoreiden elinikä on, sitä Söderena ei lähde veikkaamaan.
”Mutta – ja tämä on sitten puhdasta arvausta – voisi kuvitella, että hintaluokka vaikuttaa. Jos auto maksaa 10 000 euroa, niin sellaisen auton materiaalit ovat oletettavasti heikompia kuin jossain S-Mersussa.”
Autonvalmistajat eivät Söderenan mukaan myöskään suunnittele autoja suomalaisiin olosuhteisiin, sillä markkina-alue on verrattain pieni.
”Autot suunnitellaan ennemminkin Keski-Euroopan olosuhteisiin, ja jos niitä autoja käytetään Lapissa kovassa pakkasessa vuosittain puolet vuodesta ja tulee paljon käynnistyksiä, niin se on autolle tietenkin rankempaa.”
”Start-stop-järjestelmä: deaktivoitu” -ilmoittaa Audin näyttö, kun järjestelmän kytkee pois päältä. Kuva: Esa Juntunen HS
Moottoriongelmien sijaan start-stop saattaa olla auton akulle kuormittava, etenkin Suomen talvessa.
Jos ajaa kylmällä lyhyttä kaupunkiajoa start-stop-järjestelmä päällä, auton akku ei välttämättä ehdi latautua ajon aikana, vaan se tyhjenee pikkuhiljaa.
Siksi kylmillä keleillä olisi hyvä ajaa aina silloin tällöin hieman pidempi siivu, jolloin akku ehtisi lämmetä kunnolla ja latautua, Söderena sanoo.
Toinen mahdollinen ongelma start-stop-järjestelmässä voi tulla eteen autoilla, joissa on turboahdin.
Jos ajaa pitkän ajan moottoritietä ja sen jälkeen auton moottori sammuu liikennevaloihin pysähdyttäessä, turbo voi vaurioitua, koska turbon voitelu katkeaa. Tällaisessa tilanteessa turboon voi tulla laakerivaurioita.
Todennäköisesti suurin osa autonvalmistajista on tosin ottanut tällaisetkin olosuhteet huomioon.
”Varmasti tämäkin on autonvalmistajalla tiedossa, ja joku elinikä sille turbollekin on laskettu. Sen eliniän jälkeen sitä kulumista alkaa tapahtua, ja jossain vaiheessa turbo sanoo sopimuksensa irti, ihan niin kuin muidenkin komponenttien suhteen.”
Onko start-stop-järjestelmä siis uhka vai mahdollisuus?
Moottorivaurioita tai ylimääräistä kulumista se tuskin aiheuttaa. Kylmillä keleillä se voi kuormittaa akkua turhan paljon, mutta yleensä järjestelmä huomaa akun varaustason alhaisuuden ja kytkeytyy itsenäisesti pois päältä.
Järjestelmän vaikutus polttoaineenkulutukseen tai päästöihin ei ole yksittäisen auton tasolla erityisen merkittävä, joten joillekin se on silkka ärsytyksen ja ihmetyksen aihe: miksi näin monimutkainen teknologia täytyy tunkea jokaiseen autoon?
Asia liittynee vahvasti EU-politiikkaan.
Autonvalmistajilla on tiukat EU-tason hiilidioksidipäästörajat, ja jos valmistaja automallistollaan ylittää nuo rajat, sitä sakotetaan.
Start-stop-systeemin avulla autonvalmistaja pystyy höyläämään autolaivueensa päästölukemia alaspäin. Siksi se on monimutkaisuudestaan huolimatta valmistajille hyödyllinen teknologia.
Autoilija saa lopulta itse päättää, haluaako olla mukana päästötalkoissa: systeemin saa pois päältä nappia painamalla.
Lue lisää: Savolaiskuski kertoo kylmäävän kokemuksen, millaista on ajaa tämän päivän Helsingissä
