Keravan perukoilla on talo, johon latautuu valtavasti tunteita. Nyt se halutaan purkaa, mikä sai asukkaat sotajalalle.
Häkissä ja rakennuksen pihamaalla vietettiin Kalevan kyläjuhlia elokuun loppupuolella. Kuva: Hannu Meijer
Tuomo Väliaho HS
Keravalla on syntynyt kiista paikallisen asukastalon kohtalosta.
Kalevan kaupunginosassa sijaitseva Häkki-niminen asukastalo on palvellut aiemmin kaupungin nuorisotalona. Viime vuosina sitä ovat vuokranneet keravalaiset yhteisöt, ja talo on toiminut muun muassa paikallisten bändien treenitilana.
Alkuvuodesta kaupunki käynnisti kiinteistöä koskevan kaavahankkeen, jossa tavoitteena on kaavoittaa kaupungin omistama kiinteistö rivitalotonteiksi. Nyt kaavaprosessi on etenemässä.
Talon toimintaa tukemaan perustettu Kalevan kylätaloyhdistys on vastustanut Häkin toiminnan lakkautusta sekä kaupungin kaavoitusaikeita vedoten rakennuksen merkitykseen yhteisöllisenä tilana ja ruohonjuuritason kulttuuritalona.
Kerava on tunnettu ruohonjuuritasolta ponnistaneesta populaarikulttuuristaan. Kaupunki nousi vahvasti suomalaisten tietoisuuteen 1970–1980-luvuilla, kun keravalaiset rockbändit Teddy & The Tigers ja Stone valloittivat maata.
Talon puolustajien mukaan Häkin purkutuomio olisi paha isku paikalliselle kulttuurielämälle.
Häkin tontin suunnitelmista kertoi Helsingin Sanomille sähköpostilla Keravan viestintäjohtaja Thomas Sund, jonka mukaan ”tämänhetkisten tietojen perusteella Häkin tontin kaavoittaminen aloitetaan”.
Tontin kaavoittaminen liittyy Sundin mukaan Keravan luottamushenkilöiden hyväksymään talouden sopeuttamisohjelmaan, jossa etsitään tapoja tuoda kaupungille lisätuloja.
Lisäksi Keravalla on pula yksikerroksisista rivitaloasunnoista, johon Sund kertoo ratkaisua haettavan Häkin tontin kaavoittamisesta.
Kalevan kylätaloyhdistyksessä aktiivisesti toimiva, Don Huonojen basistina tunnettu Jukka Puurula on hämmästynyt kuultuaan HS:ltä Keravan aikeista, sillä yhdistykselle ei asiasta ole kerrottu mitään.
”Itse asiassa kaupunki on pyytänyt meidät 14. lokakuuta Teams-kokoukseen keskustelemaan Häkin tulevaisuudesta. Olemme esittäneet kaupungille ehdotuksen ulkopuolisesta rahoituksesta talon kunnostamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseksi. Luulimme, että keskustelemme yhteistyöstä”, Puurula ihmettelee.
”Häkin toiminnan lakkautuksesta eikä talon purkamisesta ole tehty mitään linjauksia missään. Alkuvuodesta käynnistynyt kaavamuutosprosessi sai aikaan niin myrskyisän vastalauseiden vyöryn, että asemakaavamuutos ei ole sen jälkeen edennyt.”
Puurula muistuttaa, että Keravan kaupunki etsi vain pari vuotta sitten tyhjille tiloilleen toimijoita ja sai sellaisen myös Häkkiin. Kaupungin kirjoitettuun strategiaan on myös kirjattu tavoitteeksi ihmisten osallistaminen ja yhteisöllisyys.
Kiinteistössä harjoittelee rockbändejä ja kuoro. Siellä tanssitaan ja jumpataan. Lisäksi tiloissa kokoontuu partiolippukunta. Pihalla sijaitsee myös kaupungin suurin luvallinen graffitiseinä.
Kylätaloyhdistys on järjestänyt Häkissä lisäksi kyläjuhlia ja muita tapahtumia.
Partiolaisten letunpaistoa kyläjuhlissa. Kuva: Leena Harjula-Jalonen
Jukka Puurulalla on omakohtaista kokemusta Keravan ruohonjuuritason kulttuurista jo 1980-luvulta. Hänen yhtyeensä Don Huonot aloitti uransa treenaamalla Keravalla Lapilan kartanossa, Keravan rehellisen musiikin yhdistyksen tiloissa.
Lapilassa treenasi myös maineeseen noussut Stone.
”Tuolloin kaupunki antoi meille pitkätukkanuorille kartanon avaimet ja sanoi: tehkää jotain ja me tehtiin. Kerava haluaa yhä muistaa ylpeänä tuota aikaa, mutta samaan aikaan aikoo viedä mahdollisuudet tämän päivän bändeiltä viemällä treenitilat.”
Lue lisää: 1988 julkaistiin äänitepommi, joka sai nuoret miehet sekaisin – Ilmiön juuret valettiin kohtalokkaassa kartanossa
Puurulaa ihmetyttää kaupungin kiinnostus Kalevan perukoilla sijaitsevaan taloon, kun samaan aikaan Keravan keskustassa seisoo rakennuksia tyhjillään. Hän mainitsee vuosikausia käyttökiellossa olleen suuren parkkihallin aivan kaupungin ytimessä.
”Häkin viereiselle tyhjälle metsikkötontillekin mahtuisi useampi rivitalo”, Puurula sanoo.
Puurulan mukaan Keravan suunta on toinen kuin monissa naapurikaupungeissa, joissa satsataan matalan kynnyksen tiloihin.
”Esimerkiksi Helsingissä on Kaapelitehtaan ja Suvilahden kautta tajuttu, että pienestä voi tulla suurta ja myös hyvää bisnestä. Liiketoiminta ja ruohonjuuritason kulttuuri voivat elää rinnakkain.”
Keravalla on aiemmin ollut pitkät perinteet ruohonjuuritason kulttuuritoimijoiden tukemisessa. Eikö Keravan kaupungin mielestä ole ristiriitaista, että juuri sellaiseen toimintaan keskittynyt rakennus halutaan purkaa?
Viestintäjohtaja Thomas Sund kertoo, että Keravan kaupunki haluaa yhä pitää yllä keravalaisen kulttuurin perinnettä ja sen jatkuvuutta. Toiminta ei hänen mukaansa kuitenkaan ole sidottu vain yhteen paikkaan.
”Nuorisotoiminta Häkissä on ollut hyvin pienimuotoista jo vuosien ajan, ja korvaavia tiloja voidaan siksi hakea myös muualta. Kaavoituksen edetessä etsimme uusia ratkaisuja niiden osalta”, Sund kirjoittaa sähköpostissa.
”Ymmärrämme asukasaktiivien huolen ja haluamme keskustella heidän kanssaan, jotta päästään ratkaisuun, johon molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.”
