HS-kysely | Menikö putkiremontti putkeen? Vastaa HS:n kyselyyn

HS kerää lukijoiden kokemuksia putkiremonteista pääkaupunkiseudun taloyhtiöistä. Kerro, miten putkiremontti sujui ja millaisia ongelmia remontissa ilmeni.

Putkiremonttibuumi on hidastumassa, Tilastokeskus kertoi aiemmin tänä vuonna.

Eniten on korjattu 1970-luvulla ja toiseksi eniten 1960-luvulla rakennettujen talojen putkia.

Tämä ei yllätä, sillä asuntorakentaminen kävi kiivaana 50–60 vuotta sitten voimakkaan kaupungistumisen vuoksi. Tuolloin rakennettiin valtaosa lähiöistä.

Remontoitava ei silti suinkaan lopu. Seuraavaksi korjausvuoroon tulevat 1980-luvun talot, ja remonttikulujen arvioidaan kasvavan.

Isännöintiliiton vuosittain julkaiseman putkiremonttibarometrin mukaan isännöitsijät uskovat, että putkiremontit kallistuvat yli 10 prosenttia tämän vuoden aikana.

Helsingissä tehtyjen perinteisten putkiremonttien keskiarvohinta on noin 1 050 euroa neliöltä. Putkien sukitusten ja muiden menetelmien mediaanihinta on ollut noin 200 euroa neliöltä.

”Ennen sotia rakennettujen talojen putkiremontit ovat noin 10 prosenttia kalliimpia kuin sotien jälkeen rakennetuissa”, kertoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Helsingin Sanomat tekee nyt juttua putkiremonteista ja kerää lukijoiden kokemuksia pääkaupunkiseudun taloyhtiöistä.

Minkälainen putkiremontti taloyhtiössäsi tehtiin: perinteinen linjasaneeraus vai putkien sukitus? Miten putkiremontti meni? Menikö jokin mönkään? Jos niin miten? Millaisia ongelmia remontin aikana tai sen jälkeen on ilmennyt?

Kerro kokemuksistasi vastaamalla alla olevaan kyselyyn. Emme julkaise vastaajien nimiä ilman lupaa, mutta saatamme käyttää kommentteja tunnistamattomina ja toimittaja saattaa ottaa yhteyttä.

HS:n periaate on, että jutussa siteerattavien vastaajien nimi ja yhteystiedot tulee olla toimituksen tiedossa.