HS Turkissa | Miksi järistys romahdutti jotkut Turkin talot hetkessä ja toiset seisovat naarmuitta pystyssä?

Turkkilainen arkkitehti pitää Turkin rakennusalaa korruptoituneena, kun taas suomalaisasiantuntija kehuu maan insinöörejä.

Afşin

Ehjä rakennus. Toinenkin. Kokonainen kortteli täysin kelpo asuinkerrostaloja ja liikerakennuksia, tai siltä ne ainakin näyttävät.

Taas kadullinen ehjiä rakennuksia, mitä nyt jotain murtumia julkisivussa. Paitsi tuolla välissä yksi maan tasalle romahtanut kerrostalo. Ja sitten matkan päässä muutama muukin kivijalkaansa asti romahtanut talo.

Lukuisissa turkkilaisissa kaupungeissa on tällä viikolla saatu hätkähtää sitä, miten vaihtelevasti eri rakennukset ovat kestäneet maanantain kahta valtaisaa maanjäristystä, jotka olivat lähes kahdeksan magnitudin kokoisia.

Hätkähdys tapahtuu surun ja suuttumuksen keskellä. Maanantaina aamuyöllä ja iltapäivällä sattuneet maanjäristykset ovat keskiviikon tietojen mukaan vaatineet ainakin 11 000 kuolonuhria Turkissa ja Syyriassa. Kymmenettuhannet ovat lisäksi loukkaantuneet.

Afşinin kaupunki toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten eri tavoin rakennukset ottavat iskuja vastaan. Ensimmäinen maanjäristys 120 kilometrin päässä etelässä jätti kaikki Afşinin rakennukset pystyyn, mutta parinkymmenen kilometrin päähän osunut toinen järistys sai ainakin sata rakennusta romahtamaan kokonaan.

Näin arvioi kaupungissa asuva rakennusinsinööri Arif Tuten, 43, joka on ollut suunnittelemassa rakennuksia, jalostamoita, voimalaitoksia ja muita kohteita moniin maihin, kuten Saudi-Arabiaan, Irakiin ja Algeriaan.

Tutenin mukaan karkea selitys rakennusten huikean erilaisille kohtaloille on niiden valmistusvuodessa. Hän viittaa usein puheissaan vuoteen 1999, jolloin Turkin İzmitin kaupungin alueella sattui tuhoisa, ainakin 17 000 ihmishenkeä vaatinut maanjäristys. Turkkilaiset syyttivät katastrofin suuruudesta rakennusyrityksiä, mikä sai vallanpitäjät kiristämään rakennusmääräyksiä ja valvontaa tuntuvasti.

”Vuoden 1999 jälkeen tuli paljon uusia säädöksiä, joiden ansiosta rakennusten laatu parani”, hän sanoo.

Hän kertoo esimerkiksi, että betoniseosten laatuvaatimuksia on nostettu tuntuvasti, minkä lisäksi teräsrakenteiden määrää rakennuksissa on pitänyt kasvattaa erityisesti maanjäristyksille alttiilla alueilla.

Turkin rakennuskulttuuria hyvin tunteva A-Insinöörien suunnittelujohtaja Jussi Vaiste uskoo, että Turkki on tehnyt paljon töitä rakennuskantansa parantamiseksi. Hänen mukaansa vuodesta 2007 alkaen Turkissa on noudatettu nykyaikaisia maanjäristysvaatimuksia, niitä on päivitetty vuonna 2018 ja jopa tiukennettu verrattuna kansainvälisiin vaatimuksiin.

Vaiste on toiminut Turkissa vastuullisena teräsrakennesuunnittelijana kolmessa voimalaitosprojektissa, joiden edellytetään kestävän maanjäristyksiä. Kokemus on lisännyt luottamusta sekä paikallisiin määräyksiin että kollegoihin.

”Arvostan turkkilaista insinööriosaamista. Heillä on vahva tahtotila tehdä kunnollista rakentamista, ja he ottavat maanjäristyksen uhkan vakavissaan. Heillä käytössä olevat laskentamenetelmät ovat nykyaikaisia.”

Vaisten projekteista uusin, Valmetin vielä rakenteilla oleva voimalaitos sijaitsee Kahramanmaraşin kaupungissa, hyvin lähellä maanantain ensimmäisen maanjäristyksen keskusta.

Valmetin rakennusosaston päällikkö Pekka Salo kertoo viestissä, että rakennustyömaalla säästyttiin henkilö- ja materiaalivahingoilta.

”Oma tiimimme on evakuoitu turvallisuussyistä. Maanjäristyksen vaikutukset koskettavat kuitenkin vahvasti paikallista asiakastamme ja turkkilaisia kollegoitamme. Paikalla on yleinen sekasorto sähkökatkojen ja teiden tuhoutumisen vuoksi”, Salo kertoo.

Sähkön puutteesta ja sekasorrosta kärsitään myös Afşinissa. Rakennusinsinööri Tuten vie katsomaan yli 30-vuotiasta kerrostaloa, jonka pilarit olivat pettäneet ja välipohjalaatat pudonneet toistensa päälle aiheuttaen täystuhon.

Tuten sanoo kuulleensa, että noin sata ihmistä olisi kuollut Afşinissa, mutta tietoa ei ole vahvistettu. Voi olla satojakin.

Kiertoajelu keskeytyy hetkeksi.

”Älkää ajako lähelle taloja, täällä järisee vielä”, ohjeistaa kadulla liikennettä ohjaava keltaliivinen mies.

Tuten vie katsomaan myös hänen itsensä suunnittelemaa, vuonna 2006 valmistunutta seitsenkerroksista taloa, joka näyttää säilyneen naarmuitta.

”Tuntuu hyvältä, että talo selvisi. Kun jotain on suunnitellut, siitä tulee osa omaa itseä”, hän sanoo.

Insinööri ryhtyy lähes runolliseksi pohtiessaan hyvää rakennustapaa.

”Meidän on kunnioitettava maaperäämme, toimittava sen asettamien sääntöjen mukaisesti ja suunniteltava rakennuksemmekin näiden sääntöjen pohjalta.”

Istanbulissa asuva entinen arkkitehti Kerem Tuncay kertoo myös, että paljon on Turkin rakentamisessa muuttunut parempaan suuntaan vuoden 1999 järistyksen jälkeen. Mutta hänen mukaansa esimerkiksi 2000-luvun loppupuolen rakennusbuumi toi mukanaan leväperäistä käytöstä, korruptiota ja vaarallista vilunkia.

”Turkkilaiset alkoivat nähdä kodin omistamisen sijoitustoimintana. Korot olivat alhaalla ja kysyntä valtavaa. Rakennusyhtiöt alkoivat minimoida kustannuksiaan, valvontamekanismit olivat heikkoja ja korruptoituneita”, hän luettelee.

Hänen mukaansa rakennusvalvonta on ollut pahimmillaan sellaista, että joidenkin kohteiden etenemistä on seurattu Whatsapp-kuvien kautta. Jo aikoja sitten valmistuneiden laadukkaiden rakennusten ongelmana taas saattavat olla ”tietämättömät ja ahneet” asukkaat.

”Saadakseen lisää tilaa he saattavat kaataa kantavia pilareita ja porata reikiä palkkeihin”, Tuncay kertoo.

Tuncay sanoo, että Turkissa on maailmanluokan rakennustaitoa, jota kelpaa viedä ulkomaillekin. Ja maanantain järistykset olivat valtavia ja alueelleen odottamattoman isoja. Ja sääntöjä on parannettu. Mutta:

”Korruptio on ollut Turkin suurin ongelma vuosikaudet. Kunnat, ministeriöt, valvontaviranomaiset ja jopa jotkut arkkitehdit ovat korruptoituneita”, hän sanoo.

Turkki oli vuonna 2021 sijaluvulla 96, kun Transparency International -järjestö listasi maita perätysten. Huonoimmin sijoittuva EU-maa Bulgaria on samassa listauksessa Turkkia paremmalla sijalla 78.

Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan tietoa, missä määrin tämän viikon maanjäristystuhot ovat tai eivät ole korruption pahentamia. Edes tuhoutuneiden rakennusten määrästä ei ole selvyyttä. Yhden tiedon mukaan niitä olisi yli kymmenen tuhatta.

Turkissa on nyt suruaika, mutta toukokuun vaaleihin valmistautuvat oppositiopuolueet, media ja tavalliset kansalaiset ovat jo ryhtyneet arvostelemaan hallituksen tapaa hoitaa pelastustöitä. HS on nähnyt parin päivän aikana pelastustyöpaikkoja, joissa ei ole kuin tavallisia ihmisiä kaivinkoneineen, lapioineen ja kaksin käsineen töissä.

Oppositiota tukeva ja presidentti Recep Tayyip Erdoğania kriittisesti käsittelevä Cumhuriyet-lehti julkaisi tiistaina etusivullaan otsikon, jossa luki vapaasti suomentaen: Huuto kuuluu rauniosta, mutta valtiota ei näy missään.

Osa kritiikistä kohdistuu myös maan rakennuskulttuuria ja sen valvontaa kohtaan. Oppositiopuolue LDP:n entinen puheenjohtaja Cem Toker julkaisi Instagramissa irvailevan kuvaparin, josta huokui hänen näkemyksensä eurooppalaisen ja turkkilaisen rakennuskulttuurin eroista: jykevästi raudoitetut portaat versus surkeasti raudoitettu seinä.

Jussi Vaisteen mielestä Turkin nykyinen rakennuskulttuuri taas on hyvin kunnianhimoista. Hänen mielestään pääsyy laajoihin tuhoihin ei ole korruptiossa vaan siinä, että ”rakennukset ovat iäkkäitä eikä niitä ole aina osattu tehdä maanjäristyksen kestäviksi”.

”Turkissa koettu maanjäristyksen voimakkuus on valtava, ja sen tuhovoima ennustamattoman suuri. Tuolla seuduilla ihmisiä on asunut jo vuosituhansia, ja toisaalta maanjäristyssuunnitteluun liittyvää osaamista meillä on ollut vasta muutamia vuosikymmeniä.”

Rakennusinsinööri Arif Tuten joutuu tällä hetkellä nukkumaan yönsä autossa, sillä viranomaisten määräyksestä kukaan Afşinin asukkaista ei saa palata kotiinsa ennen kuin niiden rakenteiden kunto on tarkastettu. Ei vaikka ne olisivat päällisin puolin hyvässä kunnossa.

Hänellä ei ole käsitystä, milloin tarkastajia tulee kaupunkiin.

Afşinissa ihmiset nukkuvat autojen lisäksi teltoissa tai taivasalla. Keskiviikkoiltana pakkasta oli kahdeksan astetta.

”Kukaan ei osannut odottaa toista suurta järistystä. Ihmiset ovat todella peloissaan, että vielä tulee yksi iso. Ihmiset eivät uskalla mennä takaisin koteihinsa muuta kuin hakemaan nopeasti vaatteita ja tavaroita”, hän sanoo.

Illan pimetessä jälkijäristykset, jotkut niistä useiden sekuntien kestoisia, keinuttavat Afşinin maaperää.