HUS tiedotti keskiviikkona Suomen ensimmäisestä apinarokkotapauksesta.
Tyksissä rakennetaan parhaillaan apinarokon tunnistavaa testiä. Kuvassa testataan koronavirusnäytteitä. Kuva: Mikael Soininen / Tyks
Rami Nieminen HS
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitettiin jo hyvissä ajoin varautuminen siihen, että apinarokko saattaa rantautua Suomeen.
Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Tytti Vuorinen kertoo, että Tyksin kliinisen mikrobiologian laboratorio rakentaa parhaillaan PCR-testiä, jolla apinarokko pystytään tunnistamaan.
”Työ aloitettiin viime viikolla. Käytännössä aloitimme heti, kun ensimmäiset uutiset apinarokon leviämisestä tulivat”, Vuorinen sanoo.
Apinarokkoa on tavattu yleensä Keski- ja Länsi-Afrikassa, mutta viime viikkojen aikana sitä on raportoitu myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ja Ruotsissa. HUS tiedotti keskiviikkona Suomen ensimmäisestä tapauksesta.
Vuorinen kertoo, että jokainen laboratorio joutuu rakentamaan testinsä itse.
”Kaupallisia testejä apinarokkoa varten ei ole vielä saatavilla.”
Tyksin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Mari Kanerva kertoi HS:lle tiistaina, että Turun alueen lääkäreitä oli informoitu apinarokon mahdollisesta saapumisesta.
Tyksissä valmistellaan parhaillaan ohjeistusta taudin hoitoon. Toistaiseksi pelataan varman päälle. Jos terveyskeskukseen saapuisi epäilty taudinkantaja, hoitajat pukisivat ylleen suojatakin ja -käsineet sekä FFP-hengityssuojan.
”Kyseessähän ei ole kovin herkästi tarttuva sairaus, mutta tässä vaiheessa ottaisimme käyttöön kaikkein vahvimman suojaustason”, Kanerva kertoo.
Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Riskiryhmille se saattaa kuitenkin olla vaarallinen. Kanervan mukaan Euroopassa raportoiduista tapauksista vain pieni osa on vaatinut sairaalahoitoa. Kukaan ei ole toistaiseksi kuollut.
Kanerva kertoo, että Suomessa on hyväksytty apinarokon hoitoon yksi lääke, cidofovir. Se on kuitenkin niin vahingollinen munuaisille, että lääkettä käytettäisiin vain poikkeustapauksissa.
”Sen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt”, Kanerva linjaa.
Laboratorioon on tilattu ulkomailta testiin tarvittavia geenialukkeita, joita tarvitaan viruksen testaamisessa näytteistä. Kun tarvittavat aineet on saatu Tyksiin, alkaa testimenetelmän rakentaminen ja säätäminen. Vuorisen mukaan se tehdään hieman samaan tapaan kuin koronaviruksen tunnistava testi.
Testi pitää hienosäätää niin, että se on samaan aikaan riittävän herkkä tunnistamaan viruksen, mutta myös riittävän luotettava, jotta se ei anna virheellisiä tuloksia.
Vuorisen mukaan kestää vielä joitain viikkoja ennen kuin testi on käytössä. Testiä varten tarvittava näyte otetaan sairastuneen iholle nousseesta rakkulasta.
Toistaiseksi apinarokkoa pystytään testaamaan Suomessa vain HUS:ssa, jossa toimii eläinperäisiä viruksia tutkiva laboratorio.
Vuorisen mukaan apinarokkoa pidetään kuitenkin sen verran varteenotettavana uhkana, että Suomeen tarvitaan laajempaa osaamista sen tunnistamiseksi.
”Meillä on Tyksissä turvalaboratorio ja olemme jo vuosikausia varautuneet uhkaaviin uusiin viruksiin. Näin on tehty myös Sarsin, Mersin ja lintuinfluenssan kanssa.”
Virologian asiantuntija Vuorinen sanoo suhtautuvansa vakavasti viitteisiin, joiden mukaan virus olisi muuntunut herkemmin tarttuvaksi. Tähän viittaa sen nopea leviäminen Euroopassa.
”Mahdollisesti näin on, vaikka en ole nähnyt onko asiasta vielä julkaistu tutkimuksia.”
Aivan viime viikkoihin saakka se on ollut erittäin harvinainen sairaus ja tartuntaketjut ovat jääneet lyhyiksi.
”Uskon, että virus ei pääse Suomessa leviämään huomaamattamme”, Vuorinen toteaa.
THL:n mukaan viime aikoina raportoiduista tapauksista merkittävä osa on liittynyt miesten väliseen sukupuoliyhteyteen, mutta tartuntatapa on vielä epäselvä. Tapauksia on todettu myös muilla kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla.
Apinarokkotartunnan saaneelle voi kehittyä vesirokkoa muistuttavia, rakkulamaisia ihomuutoksia. Kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta saattaa esiintyä muutama päivä ennen ihottuman puhkeamista.
Lue lisää: Apinarokkovirus näyttää löytäneen uuden tavan levitä ihmisten välillä, laaja leviäminen epätodennäköistä
Haluatko lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
