Postitalon seinässä sijaitseva kello on italialaista alkuperää.
Postitalon seinässä sijaitseva kello on valmistettu Italiassa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Toni Lehtinen HS
HS kertoi sunnuntaina Turun postitalon vanhasta kellosta, joka näyttää mitä sattuu.
Turun keskustassa sijaitsevan Postitalon seinässä on vanha flap-kello, jossa numerot vaihtuvat kuten vanhoissa aikataulunäytöissä.
Siis vaihtuisivat, jos kello toimisi.
Lue lisää: Turun parhaalla paikalla on historiallinen kello, jota kukaan ei osaa korjata: ”Eihän näitä ole enää missään”
Kellon koneisto on ollut epäkunnossa jo vuoden verran. Sitä korjaamaan ei ole löydetty ammattitaitoista kelloseppää, saatikka korjaukseen sopivia varaosia.
Hyvinkääläinen kelloseppä Antti Kuitto luki jutun ja tunnisti kellon saman tien. Hän omistaa Suomen suurimman yksityisen kellohuoltoliikkeen Watch Service Finland Oy:n, joka perustettiin Kellohuolto Kuitto -nimisenä vuonna 1943.
Kuitto kertoo, että kyseessä on italialaisen yrityksen Solari di Udinen valmistama kello nimeltään Cifra. Kellosarjassa oli malleja yöpöydälle sopivasta Cifra 5:stä ulkona käytettäviin malleihin kuten Cifra 12 ja Cifra 23.
Kellon suunnitteli italialainen teollinen muotoilija Gino Valle, ja kelloa valmistettiin jo 1960-luvulla.
Turun Postitalon seinässä lepäävä kello on todennäköisesti Cifra 23. Sen leveys on metrin luokkaa.
”Cifrassa käytettiin samaa tekniikkaa kuin vanhoissa näyttötauluissa, joita oli lentoasemilla. Myös taulut olivat Solarin valmistamia”, Kuitto kertoo.
Vallen suunnittelema ja Solarin valmistama flap-kello sai Compasso d'Oro- eli Kultainen harppi -muotoilupalkinnon vuonna 1956. Samana vuonna yrityksen näyttötaulut lähtivät leviämään eri puolille maailman lentoasemia.
Cifra-mallisia kelloja on vieläkin käytössä muutamissa paikoissa Suomessa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentältä löytyy Cifra 12 -kello, jonka Kuiton yritys kävi huoltamassa.
Kuitto kertoo, että kellotyypillä on muutama tyypillinen hajoamistapa. Kello on voitu esimerkiksi liittää väärään sähköliitäntään, joten sen koneisto on hajonnut.
”Toinen tapa liittyy muovirattaisiin. Kellon koneistossa on rattaita, joka vähitellen väsyvät ja hajoavat”, Kuitto kertoo.
Kelloon ei ole valmistettu virallisia varaosia vuosikausiin. Kuitto kertoo, että eräs italialainen kelloseppä on hankkinut varaosia toisista samanlaisista kelloista.
Kuitolla on kelloon upouusia varaosia. Uusi 3d-tulostustekniikka mahdollistaa nyt muovirattaiden tekemisen.
”Kymmenen vuotta sitten en olisi pystynyt korjaamaan kelloa. Tai olisihan kelloon voinut tehdä metallista uudet rattaat, mutta työssä olisi kulunut parikymmentä tuntia eikä kukaan olisi maksanut niin kalliista varaosista”, Kuitto kertoo.
Vanhoihin kelloihin voi valmistaa nyt 3d-tulostimella uusia varaosia. Kuva: Antti Kuitto
Muovirattaita ei kannata tehdä harrastajakäyttöön tehdyllä 3d-tulostimella, sillä rattaat joutuvat pitkäaikaiseen rasitukseen.
”Näissä rattaissa käytetty muovi on samaa tavaraa, jota käytetään esimerkiksi aseiden komposiittitukeissa”, Kuitto toteaa.
Turun kellon kunnossapidossa vastaavan yrityksen kiinteistöpäällikkö Jussi Tammi kertoo, että sunnuntaina julkaistu juttu poiki useita yhteystietoja.
”Tämänkaltaisten kellojen korjaajia ei löydy nettihauilla. Yksi vastaavia kelloja korjannut kelloseppä tulee nyt katsomaan kelloa”, Tammi kertoo.
