Domus luokittelee Posankan ilmaisukieleltään mauttomaan luokkaan.
Turun Posankka (keskellä) seuranaan Brysselin Manneken Pis, New Yorkin Vapaudenpatsas, Rion Kristus-patsas ja Bilbaon Pentu-patsas. Kuva: HS-arkisto, Reuters, Getty Images. Kuvankäsittely HS.
Jarmo Huhtanen HS
Kansainvälisesti arvostettu italialainen arkkitehtuuri- ja muotoilulehti Domus on listannut eri kaupunkien symboleiksi muodostuneita taideteoksia. Lehti on valinnut 15 taideteoksen joukkoon Suomesta Turun Posankan.
Posankan rinnalla lehti esittelee muun muassa New Yorkin Vapaudenpatsaan, Rio de Janeiron Kristus-patsaan, Brysselin pissaavat patsaat, Bilbaon Pentu-patsaan ja Milanon L.O.V.E.-patsaan.
Domus-lehti on perustettu vuonna 1928. Kerran kuukaudessa ilmestyvän lehden toimitus on Milanossa.
Artikkelissaan Domus luokittelee valitsemiaan teoksia ilmaisukieleltään karkeasti eri luokkiin, kuten historiallisiksi tunnuksiksi, leikkisiksi, runollisiksi tai koettaviksi taideteoksiksi.
Lehti luokittelee Posankan luokkaan ”trashy”, jonka voisi kääntää vaikkapa mauttomaksi tai tyylittömäksi. Samaan joukkoon lehti katsoo kuuluvan myös Jeff Koonsin Bilbaossa olevan Pentu-teoksen.
Posankka on taiteilija Alvar Gullichsenin muotoilema ympäristötaideteos, joka sijaitsee Turun ylioppilaskylän alueella.
Posankka kuvaa kumiankan ja marsipaanipossun risteymää. Se on valmistettu vuonna 1999.
Teos on 7,5 metriä pitkä ja viisi metriä korkea. Se on valmistettu teräsvahvisteisesta lujitemuovista.
Posankasta on vuosien myötä tullut turkulaisten maskotti.
”En ajatellut, että Posankka olisi rakastettava hahmo vaan absurdi pläjäys, jolla on eroottiset muodot muhkeine peppuineen. Jos patsasta katsoo tietystä kulmasta, sehän on suorastaan rivo”, sanoi Gullichsen HS:lle vuonna 2009.
Viime aikoina Posankka on ollut julkisuudessa siksi, että Turun kaupunki on joutunut turvallisuussyistä pulttaamaan sen takapuolen umpeen.
Teos on ontto. Sen takapuolelle oli jäänyt aukko, josta pääsi kömpimään sen sisälle.
Posankan sisällä on pidetty muun muassa luvattomia juhlia. Kaupunki halusi takapuolen pulttauksella estää teoksen vahingoittumisen.
