Main ContentPlaceholder
Huippupedon häviäminen tai paluu horjuttaa elinympäristöjen tasapainoa. Merikotkan palatessa haahkakanta romahti varsinkin Lounais-Suomen ulkosaaristossa, kertoo väitöskirjan tekijä.
Merikotkan paluu sukupuuton partaalta vaikuttaa haahkan levinneisyyteen Suomessa, kertoo tuore väitöstutkimus. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Linda Laine HS
Merikotkan paluu sukupuuton partaalta näkyy Suomen haahkakannassa.
Turun yliopistoon tehdyn väitöstutkimuksen mukaan haahkakannan painopiste on siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.
Väitöskirjatutkija Camilla Ekbladin mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että merikotkan saalistuspaine millekään yksittäiselle lajille olisi niin kova, että laji häviäisi kokonaan. Hän pitää merikotkaa opportunistisen saalistajana, joka siirtynee toiseen lajiin, jos jokin laji vähenee.
”Merikotkien käytännössä puuttuessa Itämereltä haahkakanta runsastui moninkertaiseksi, ja haahkat asettuivat pesimään ulkosaariston paljaille luodoille. Merikotkan palatessa haahkakanta romahti varsinkin Lounais-Suomen ulkosaaristossa, mutta Suomenlahdella haahkat pärjäävät paremmin”, Ekblad kertoo yliopiston tiedotteessa.
HS kertoi kesällä saariston rakastetuimpiin lintuihin kuuluvan haahkan ahdingosta ja siitä, miten haahkanaaraat elävät yhdellä tietyllä saarella kuin paratiisissa.
Lue lisää: Majakkasaarella tapahtui ihme – Suomesta löytyy yksi paikka, jossa erittäin uhanalainen ja rakastettu tepastelija elää kuin paratiisissa
HS tarkkaili kesällä haahkoja Bengtskärin majakalla, jossa populaatio vasten todennäköisyyksiä kukoistaa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS
Merikotkan kaltaisen huippupedon häviäminen tai paluu horjuttaa elinympäristöjen tasapainoa. Merikotka oli kuolla Suomessa sukupuuttoon 1970-luvulla.
Viime vuosikymmeninä merikotkakanta on kuitenkin kasvanut Itämerellä merkittävästi. Taustalla ovat suojelutyö ja ympäristömyrkkykuormituksen vähentyminen. Lisäksi Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentamisen seurauksena Lappiin syntyi merikotkille uutta sopivaa elinympäristöä, jonne kasvava merikotkakanta myös levittäytyi, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.
Ekbladin väitöskirjassa tutkittiin laajamittaisesti merikotkien ravintoa sekä Ahvenanmaan saaristossa että Lapin sisämaassa. Tulosten perusteella merikotkien ravinto on kalapainotteinen järvimaisemissa ja sisäsaaristossa. Ulkosaaristossa merikotkien ravinto taas koostuu lähes yksinomaan vesilinnuista.
Lapissa ylivoimaisesti tärkein saalislaji oli hauki. Ahvenanmaalla haahka ohitti hauen tärkeimpänä saalislajina 1980-luvun lopulla.
Merikotkan poikasia pesässä. Kuva: Turun yliopisto / Olli-Pekka Karlin
Tutkimuksen mukaan Lapissa poronvasat muodostavat vain pienen osan merikotkien ravintoa, eikä pesimäympäristöjen välillä ole eroja niiden esiintymisessä ravinnossa. Merikotkat eivät tutkimuksen mukaan ole suuri uhka poronvasoille.
”On kuitenkin sekä haahkan että poronvasan kohdalla huomioitava, että tutkimuksemme ovat koskeneet pelkästään pesivien merikotkien ravinnonkäyttöä. Emme tiedä, mitä vaikutuksia nuorilla, pesimättömillä linnuilla mahdollisesti on”, Ekblad kertoo tiedotteessa.
FM Camilla Ekblad esittää väitöskirjansa ”The return of the white-tailed eagle: Ecology of predator-prey relationships in the Baltic Sea and Arctic inland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta 2022.
Lue lisää: Yksinäisestä luodosta keskellä merta kehkeytyi supersuosittu matkakohde – Sitä pyörittää Nora Wilson, 32, joka luopui kaikesta tuulen piiskaaman kivikasan vuoksi
Lue lisää: Kulttimaineeseen noussut lomakohde piilottelee Turun saaristossa – Tällainen on metsäkylä, jonne hipsterit jonottavat lomailemaan ilman vettä ja sähköä
Lue lisää: Suomen kuuluisin majakka taantui ”roskasakin temmellyspaikaksi” – Kokenut merenkävijä muistelee Bengtskärin rappiota
