Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Elisa Aaltola kokee, että hänen Turussa järjestettyä kampanjatilaisuuttaan häirittiin. Aaltolalle ojennettiin kuolleita kukkia, ja tilaisuuden aikana rakennuksen ulkopuolelle ilmestyi naamioitunut haalarijoukko.
Elisa Aaltolan kampanjatilaisuus järjestettiin Turussa 28. tammikuuta. Rakennuksen ulkopuolella oli valkoisiin haalareihin sonnustautuneita ihmisiä kylttien kanssa. Kuva: Suvi Elo
Tiia Etelämäki HS, Milja Virtanen HS
Eläinten oikeuksien ajajana profiloitunut vihreiden eduskuntavaaliehdokas ja ympäristöfilosofi Elisa Aaltola kertoo, että hänen kampanjatilaisuuttaan häirittiin Turussa.
Vaalitilaisuus pidettiin lauantaina 28. tammikuuta Turun raatihuoneella. Tilaisuudessa oli mukana Elisa Aaltolan veli, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Tilaisuudessa Aaltolalle annettiin kukkapaketti, josta paljastui kuolleita kukkia. Lisäksi tilaisuuden aikana rakennuksen ulkopuolella oli valkoisiin haalareihin ja naamioihin sonnustautuneita ihmisiä. He pitelivät kylttejä, joihin oli kirjoitettu Nato-vastaiseksi tulkittavia iskulauseita.
”Ennen tätä tilaisuutta, kun valmistelimme paikkoja, paikalle tuli kaksi naista, jotka ojensivat minulle kukkakimput, jotka olivat paperissa. Naiset ojensivat kimput minulle ja sanoivat, että siinä on kimput minulle ja Mikalle. Sitten he häipyivät paikalta. Sisällä oli mustuneita ja kuolleita kukkia”, Aaltola kertoo.
Aaltola piti elettä provosoivana.
Kukkapakettien mukana oli myös viestit, mutta Aaltolan kampanjapäällikkö Laura Rantasen mukaan kirjeet heitettiin suoraan roskiin lukematta niitä.
Elisa Aaltola pohtii, miksi Nato-vastaiseksi tulkittava mielenosoitus järjestettiin juuri hänen kampanjatilaisuudessaan. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Poliisi oli ollut yhteydessä Aaltolaan ennen tilaisuutta ja varoittanut mahdollisesta häirinnästä. Niinpä tilaisuuteen palkattiin kolme järjestyksenvalvojaa.
”He suosittelivat, että hankimme kunnon turvallisuustiimin tilaisuuteen”, Aaltola kertoo.
”Ei ole normaali käytäntö, että tällaisiin tilaisuuksiin otetaan mukaan järjestyksenvalvojia tai turvamiehiä”, Rantanen kertoo.
Rantasen mukaan poliisi kehotti soittamaan hätänumeroon, jos jotakin tapahtuu. He eivät kuitenkaan ottaneet poliisiin yhteyttä, koska eivät kokeneet sitä tarpeelliseksi.
Elisa Aaltola ihmettelee Nato-vastaista mielenilmausta.
”Se oli ikään kuin rauhanmielenosoitukseksi naamioitu. Minun vaalikampanjallani ei ole mitään tekemistä tämmöisten militarististen asioiden kanssa, minkä vuoksi se oli hyvin erikoinen. Liittyy todennäköisesti siihen, että minun veljeni on Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja tiedän, että häneen kohdistetaan tällaista painetta. Näin olettaisin.”
Aaltolan mukaan kaksi haalariasuista henkilöä tuli myös sisälle rakennukseen.
”Heistä kaksi tuli sinne sisälle, mutta heidät sitten saatettiin ulos. Ilmeisesti heidän aikeenaan oli pitää jonkinlainen keskeyttävä performanssi, että tilaisuus olisi keskeytynyt”, Aaltola sanoo.
Aaltola ja Rantanen uskovat, että Aaltolan kampanjasivua on myös yritetty hakkeroida.
”Olen saanut viestejä pieleen menneistä kirjautumisyrityksistä. Joitain ilmoituksia on tullut myös siitä, että sosiaalisen median tilejä on koitettu avata”, Aaltola sanoo.
Rantanen kertoo olleensa mukana poliittisissa kampanjoissa 20 vuotta, eikä ole koskaan kokenut vastaavaa.
”Olen ollut mukana erilaisissa vaaleissa todella pitkään. Olen tehnyt suhteellisen tunnettujen poliitikkojen vaalikampanjoita aikaisemmin. Ei ole ikinä joutunut tässä mittakaavassa miettimään tällaisia asioita. Olen huomannut, että vaalien alla on aktivoitunutta toimintaa, mutta ei ole ollut sellaista, että nettisivuja tai sometilejä yritetään jatkuvasti hakkeroida. Tai sellaista, että olisi pitänyt ottaa järjestyksenvalvojia tapahtumiin, ikinä”, Rantanen sanoo.
HS kysyi Lounais-Suomen poliisista, miksi Aaltolaa oli varoitettu. Ylikomisario Petri Kangas kertoo, että poliisi on herkästi yhteydessä erilaisiin tahoihin, mikäli poliisilla on ennakkotietoa esimerkiksi häiriköinnistä.
Kangas ei ole saanut tietoa vaalitapahtumassa tapahtuneesta. Siksi hän kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla eikä mene yksittäistapauksiin. Hän sanoo, ettei poliisi puutu tämänkaltaiseen toimintaan, ellei mahdollisen häirinnän kohde tee asiasta rikosilmoitusta.
Kankaan mukaan rikollisen vaalihäirinnän raja voi tulla vastaan, jos toiminta on esimerkiksi aggressiivista.
”Se on sama kuin kaikessa muussakin. Jos se aiheuttaa häiriötä ympäristöön, se koetaan aggressiiviseksi, hankalaksi, häiritään muiden kulkua. Vaalit ovat tietyllä tavalla asia erikseen. Mielipiteet pitää saada tuoda esiin.”
Hän sanoo, että jos puhutaan vaikka mielenilmauksista, niiden pitää mennä rauhallisesti.
”Voi kertoa omat asiansa, mutta ei saa mitään pelkoakaan ympäristöön aiheuttaa, tai mitään tuhoa.”
Ylikomisario Kangas sanoo, että jonkun mielestä kuolleiden kukkien saaminen voi olla hyvinkin uhkaavaa, kun taas toinen voi ottaa sen tyynesti toisen mielipiteenä.
”Nämä ovat aika henkilökohtaisia, miten kukakin sen ottaa.”
Hän veikkaa, että yleisesti tiedetään, milloin pitää soittaa hätäkeskukseen.
”Jos tapahtumassa on jotakin, mikä vaatii normaalistikin poliisilta hälytystehtävää, pitää soittaa hätäkeskukseen.”
Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.
