HS Turku | Turun parhaalla paikalla on historiallinen kello, jota kukaan ei osaa korjata: ”Eihän näitä ole enää missään”

Postitalon seinässä on kellon lisäksi jälkiä talvisodan kauhuista.

Postitalon kello seisoo. Tilanne on jatkunut kuukausia.

”Se on rikki, ja korjaajaa on vaikea löytää”, sanoo taloa hoitavan yrityksen kiinteistöpäällikkö Jussi Tammi.

Hän kertoo, että Turun keskustassa sijaitsevan historiallisen talon omistaa tällä hetkellä kiinteistösijoitusrahasto.

Talon ulkoseinässä oleva kello alkoi reistailla viime talven jälkeen. Kesällä kello saattoi näyttää ihan mitä sattuu. Syksyllä se pantiin näyttämään ikuista keskiyötä.

”Yritimme aluksi saada sen käymään. Se toimi pari päivää ja oli taas seis”, sanoo kiinteistönhoitaja Markku Hirvinen.

Hän on hoitanut postitaloa ja sen kelloa vuosikymmenten ajan. Postia paikalla ei ole ollut toviin. Nykyisin talossa on vuokralla yrityksiä kuten Telia.

”Tämä kello on aika kylmäherkkä. 7–8 vuotta sitten siihen laitettiin lämmitys ja valo, ja se toimi hetken paremmin”, Hirvinen kertoo.

Kellon sisällä on paljon pieniä osia, joissa on kulumaa.

”Siellä on pikkujousia, jotka ovat väsyneitä. Ja kuluneita muovi- ja metallirattaita. Niitä ei saa kaupasta. Ne pitää teettää kaikki”, Hirvinen havainnollistaa ongelmaa.

Kello on lisäksi niin vanha, ettei osaavaa korjaajaa ole toistaiseksi löytynyt.

”Eihän näitä kelloja ole enää missään. En itse ainakaan ole nähnyt tällaista pitkiin aikoihin”, Hirvinen muistelee.

Hän arvelee, että kello on 1970-luvulta.

Tammen mukaan korjaustilanne näyttää nyt vähän huonolta, mutta tahtotilana on saada kello kuntoon. Hirvisen mukaan eräs eläkkeellä oleva kelloseppä jo ehdotti kellon korvaamista uudella. Tammi kertoo, että uuden kellon mahdollisuutta ei ole edes selvitetty. Postitalo on suojeltu rakennus.

”Digitaalikello ei olisi kovin fiksun näköinen vanhassa, lähes satavuotiaassa kiinteistössä”, Tammi sanoo.

Postitalon kyljessä nyt oleva kello ei ole alkuperäinen. Turun museokeskuksen tutkija Noora Gherghel kertoo, että museokeskuksen kokoelmista löytyy numerollinen kellotaulu, jonka kerrotaan olleen postitalon julkisivun yleisökello vuosina 1931–1971. Kellossa oli valkoiset numerot mustalla pohjalla.

Turun postitalo valmistui vuonna 1932 Humalistonkadun ja Eerikinkadun kulmaukseen. Se rakennettiin arkkitehti Selim Savoniuksen ja diplomi-insinööri Torsten Kranckin piirustuksin, kertoo tutkija Gherghel.

Rakennus korvasi vuonna 1899 valmistuneen Sebastian Gripenbergin piirtämän uusrenessanssisen vanhan postitalon.

Vanhaa postitaloa ei enää ole olemassa Turun katukuvassa, sillä se purettiin 1960-luvulla pois Kop-kolmion tieltä. Nykyään paikalla on korkea rakennus, jossa on muun muassa liike- ja toimistotiloja.

Pystyssä olevan postitalon historiaan liittyy kuolemaa. Punaisesta Hangon graniitista valmistettu kivijalka muistuttaa talvisodan aikana tapahtuneesta tuhoisasta ilmapommituksesta. Kivijalkaan on jätetty näkyviin pommituksen tekemiä vaurioita.

Maanantaina 29. tammikuuta vuonna 1940 postitalon edustan pommituksissa kuoli 29 ihmistä. Postitalossa oli sodan aikana väestönsuoja, mutta jostain syystä yksi ovista oli kiinni, eivätkä ihmiset päässeet siitä sisään.

”Pääpostin alueelle pudotettiin yli 200 erilaista pommia”, kertoo Gherghel.

Lue lisää: Tuomiokirkon remontti avaa kirkon salaisia tiloja – Etenkin hää­parien kannattaa huomioida suunnitelmat

Lue lisää: Turku tuhoaa ikonisen taide­teoksen keskeltä kaupunkia – Taiteilija järkyttyi suunnitelmista

Lue lisää: Sääntö-Suomi synnytti erikoisen tilanteen kauppa­hallissa – "Kiristää henkilökunnan ja asiakkaan välejä"