Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

HS Unkarissa | HS vieraili festareilla, joiden järjestäjän sanotaan kasvattavan Orbánille uskollista älymystöä: ”Meitä kritisoidaan Brysselissä demokratian ja sanan­vapauden puutteesta – se on paska­puhetta!”

Esztergom

Unkarissa Slovakian rajan läheisessä Esztergomin kaupungissa on käynnissä Mathias Corvinus Collegiumin, lyhyemmin MCC:n, järjestämä festivaali.

Kaupungin historiaa huokuvassa miljöössä MCC Feszt vaikuttaa kuin miltä tahansa kaupunkifestarilta: On ruokaa, juomaa sekä konsertteja, ja tapahtumat jatkuvat pitkälle yöhön.

Järjestöjen telttoja koristamassa Ezstergomin katukuvaa. Kuva:  Mika Ranta / HS

Festivaalikävijöitä kävelemässä Tonava-joen sivuhaaran ylittävällä sillalla. Kuva:  Mika Ranta / HS

Vieraita on laidasta laitaan: nuoria, vanhoja ja perheitä. On heitä, jotka ovat tulleet juhlimaan ja kuuntelemaan musiikkia, on heitä jotka ovat eksyneet paikalle ja on myös heitä, jotka ovat tulleet paikalle puheiden ja keskusteluiden innoittamina.

Järjestävän tahon eli MCC:n tausta on kiinnostava, koska sillä on vahva kytkös Viktor Orbánin hallintoon.

Millainen instituutio festivaalin järjestänyt MCC sitten on?

”Se on ainakin yliopisto Budapestissa, se on kaikki mitä tiedän”, toteaa 16-vuotias József Sebestyén, joka on tullut festareille ystävänsä Bence Dajkan kanssa.

”En tiedä siitä juurikaan. Tiedän kuitenkin, että siellä voi opiskella esimerkiksi taloutta, psykologiaa ja sen sellaista”, sanoo saman ikäinen Dajka.

Mathias Corvinus Collegium on Budapestissa sijaitseva vuonna 1996 perustettu yksityinen korkeakoulu, joka toimii opiskelija-asuntolana, stipendiohjelmana ja yksityisenä oppilaitoksena. Se ei ole varsinaisesti yliopisto, sillä se ei myönnä tutkintoja, vaan tarjoaa täydennyskoulutusta opiskelijoille useilla koulutusasteilla.

Unkarin pääministerin Viktor Orbánin vastustajat ovat kuvanneet MCC:tä laitokseksi, jonka tarkoituksena on kasvattaa oikeistokonservatiivista, Fideszille uskollista älymystöä.

MCC sai viime vuonna lähes 1,7 miljardia euroa rahaa ja varoja Unkarin hallitukselta Orbánin myötävaikutuksella.

Hänen arvostelijansa ovat sanoneet, että lahjoitus oli "laillinen ryöstö”, jonka tarkoituksena on tiukentaa pääministerin otetta vallasta siirtämällä julkisia varoja poliittisten liittolaisten johtamille säätiöille.

Lähes 1,7 miljardin euron varojen siirto MCC -säätiön nimiin sisälsi osakkeita 1,3 miljardin euron arvosta, yli 450 miljoonan euron edestä käteisvaroja sekä lähes yhdeksän miljoonan euron edestä kiinteistöjä. Kiinteistöihin sisältyi luksustila ja venesatama Unkarin Balaton-järvellä.

Mathias Corvinus Collegiumin pääkampus Budapestissä. Kuva:  Mika Ranta / HS

Lähes 1,7 miljardin euron varainsiirto koulutussäätiölle on noin prosentti maan bruttokansan­tuotteesta. Säätiöllä on nyt hallussaan varoja, joiden arvo on suurempi kuin maan koko korkeakoulu­järjestelmän vuosibudjetti.

Orbán on aiemmin puhunut pyrkimyksestään nivoa konservatiivinen politiikka yhteen kulttuurin ja akateemisen maailman kanssa. Hän valvoo henkilökohtaisesti Unkarin tiedeakatemian korkeimman hallintovirkamiehen nimittämistä.

Orbán on lisäksi kertonut haluavansa uudistaa Unkarin koulutusjärjestelmää ja muokata maansa yhteiskuntaa kansallis­mielisemmäksi ja konservatiivisemmaksi.

Yksi Orbánin arvostelijoista, Istvan Hiller, entinen Unkarin sosialistipuolueen edustaja ja entinen opetusministeri kommentoi New York Timesille antamassaan haastattelussa, että Orbánin toiminnassa ei ole kyse Unkarin korkeakoulutuksen parantamisesta.

”Tässä on kyse perustan rakentamisesta vallan lujittamiseksi”, sanoi Hiller.

MCC:n hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Balázs Orbán, joka ei sukunimestään huolimatta ole sukua pääministerille. Saman sukunimen lisäksi molemmat kuuluvat enemmistöpuolue Fidesziin.

Hänellä on vähintäänkin kyseenalainen kaksoisrooli: pääministerin kanslian valtiosihteerinä hän oli mukana järjestämässä julkisten varojen siirtoa MCC-säätiölle, ja säätiön puheenjohtajana hän valvoo säätiön varoja.

The New York Timesin haastattelussa Balázs Orbán sanoi, että MCC-hanke on ratkaisevan tärkeä Unkarin kaltaiselle pienelle maalle.

”Meille on hyvin tärkeää, että meillä on oma agenda, oma ajattelutapa, oma itsenäisyys ja oma kulttuuri. Meidän on aina taisteltava sen puolesta”, hän sanoi.

Haastattelussa hän kertoi, että isänmaallisuuden lietsominen Unkarin seuraavan sukupolven johtajien keskuudessa on MCC:n ensisijainen tavoite.

”Ideologia ei ole tärkeää. Isänmaallisuus on”, hän sanoi.

MCC:n tunnus Budapestin pääkampuksella. Kuva:  Mika Ranta / HS

Perinteisistä festareista poiketen MCC Fesztissä puhutaan poikkeuksellisen paljon. Aivan tavalliset festarit nämä eivät siis ole.

Tämän vuoden MCC Fesztin puheet ja keskustelut käsittelevät esimerkiksi journalistista objektiivisuutta, maiden kansallisia etuja, kryptovaluuttoja, kulttuurisotaa sekä sananvapautta. Kevyempiä aiheita ovat muun muassa unkarilainen viini, muoti ja elokuvat.

Poliittisia puheita on tämän vuoden festivaalilla pitämässä tapahtuman pääpuhuja, Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sekä Saksan sosiaalidemokraattien poliitikko, Hampurin entinen pormestari Klaus Von Dohnanyi.

Viime vuoden MCC Feszteillä oli puhumassa yhdysvaltalaisen Fox-kanavan konservatiivikommentaattori Tucker Carlson.

Unkarin valtapuolueen Fideszin ulkoministeri Szijjártó kävelee tapahtuman päälavalle aplodien säestämänä.

Hän on tapahtuman pääpuhuja ja poliittisesti suurin nimi.

Szijjártón tarkoituksena on keskustella Unkarin ulkopolitiikasta ja ulkomaankaupan haasteista yhdessä hallitusmielisen Mandiner-lehden päätoimittajan Zoltán Szalain kanssa. Szalain toimii myös MCC:n pääjohtajana.

Vain hetkeä ennen keskustelua päälavan istumapaikat ammottivat tyhjyyttään, mutta paikat täyttyvät nopeasti.

Ulkoministerin tavanomaisesta edustyylistä poiketen hänellä on päällään shortsit ja italialaisen luksusbrändin t-paita. Hänen asuvalintansa tuo mieleen entisen kokoomuspoliitikon Alexander Stubbin kohua herättäneen ”liian rennon” pukeutumistyylin.

Vaikuttaa siltä, että Szijjártón osallistuminen keskusteluun on tapahtuman odotetuin kohokohta.

Yleisö kuuntelee keskustelua hiljaa ja hartaasti. Vain välitaputukset keskeyttävät keskustelun.

Ulkoministeri käsittelee puheessaan muun muassa Ukrainan sotaa, energiakriisiä, EU:n pakotepolitiikkaa ja Unkarin riippuvuutta venäläisestä energiasta.

”Meidän poliitikkojen on tehtävä päätöksiä, jotka hyödyttävät Unkaria jopa sota-aikana”, sanoo Szijjártó. Kuva:  Mika Ranta / HS

Vaikka Szijjártón puheet käsittelevät pääosin Unkarin ulkopolitiikkaa ja ulkomaankauppaa, haluaa ulkoministeri korostaa maan konservatiivisen ja nationalistisen linjan ylivertaisuutta.

”Liberaalit, jotka kontrolloivat nykyistä eurooppalaista keskustelua, eivät siedä tai ymmärrä sitä, että on olemassa myös konservatiivinen ja nationalistinen näkemys, joka taistelee sitä vastaan ja on menestyksekäs.”

Szijjártón mukaan muuta Eurooppaa vaivaa omia arvojaan puolustavien vahvojen johtajien puute.

”Heillä ei ole poliittista tukea puolustaa omia arvojaan, sillä heillä on monen puolueen hallituksia tai vähemmistöhallituksia, tai he todella pelkäävät liberaalia mediaa ja kansalaisjärjestöjä”, Szijjártó sanoo.

Ulkoministeri kritisoi keskustelun aikana voimakkaasti EU:n pakotepolitiikkaa. Szijjártó korostaa, että Venäjään on ylläpidettävä keskusteluyhteys sodasta huolimatta.

”Yhteys on oltava, vaikka liberaalit ja liberaali media kyseenalaistavat tämän. Jos katkaisemme yhteyden, emme voi saavuttaa diplomaattista ratkaisua sodassa.”

”Jos me todella päästämme irti venäläisestä energiasta, unkarilaisten elämä tulee hankaloitumaan, eikä ukrainalaiset hyödy siitä mitään”, hän sanoo.

Puheensa päätteeksi ulkoministeri kehottaa yleisöä miettimään viimeisintä 12 vuotta, eli aikaa, jolloin Fidesz on ollut vallassa.

Hän sanoo, että puolue on vienyt maan menestyksekkäästi läpi 2015 vuoden pakolaiskriisin, koronapandemian ja siitä aiheutuneen globaalin taantuman sekä nyt vielä Ukrainan sodan.

”Kaikista näistä kriiseistä olemme selvinneet, ja Unkarista on tullut niiden myötä vahvempi. Tämä ei ole poliittinen mielipide vaan fakta.”

”Nämä saavutukset tehtiin kristillis­konservatiivisen hallituksen voimin. Siksi liberaalit hyökkäävät meitä kohti kaikin keikoin”, hän sanoo.

Ulkoministerin varaukseton omiensa kehuminen on vailla pohjaa. Pakolais­kriisin Unkari ratkaisi rikkomalla lakia ja kieltäytymällä ottamasta vastaan lupaamaansa määrää pakolaisia. Koronapandemian aikana kuolleisuus oli maailman suurinta, ja hallintoa syytettiin pandemian pimittämisestä. Lisäksi Unkarin talous on heikoissa kantimissa ja inflaatio on ennätyksellisen korkea.

Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Ulkoministerin viesti on selkeästi uponnut kuuntelemassa olleeseen yleisöön, joka osoittaa suosiotaan kauas kuuluvin taputuksin.

Kuuntelemassa ollutta yleisöä taputtamassa keskustelun päätteeksi. Kuva:  Mika Ranta / HS

Szijjártónin tähdittämän keskustelun pysäyttävät vain satunnaiset välitaputukset. Muuten yleisö kuuntelee hartaasti. Kuva:  Mika Ranta / HS

Keskustelun päätyttyä ihmiset ryntäsivät Szijjártón perään saadakseen yhteiskuvan ulkoministerin, eli tapahtuman päätähden kanssa. Kuva:  Mika Ranta / HS

Festivaalin järjestävä porukka pitää päämajaansa Pálinka Apotek -nimisessä ravitsemusliikkeessä. Kyseessä on ikään kuin tapahtuman takahuone, jonne kaikilla ei ole asiaa.

Ravintolan terassi on täynnä festivaalin järjestelyihin osallistuvia ihmisiä selkeästi esillä olevat MCC-tunnukset vaatteissaan – jopa sukista löytyy instituution logoja. Osa heistä pyörittelee läppäreillään Excel-taulukoita, osa puhuu puhelimeen, osa käy läpi ilmeisen tärkeitä paperinivaskoja. Yhtä kaikki, kiirettä pitää.

Järjestelyihin osallistuneen henkilön sukka, johon on painettu MCC:n logo. Kuva:  Mika Ranta / HS

”Te olette se suomalainen media, joka on tullut haastattelemaan festivaalin pääjärjestäjää?”, kysyy nuori nainen, joka vastaa tapahtuman mediakontakteista.

Hän ohjaa toimittajan terassin nurkkapöytään odottamaan.

Pian tapahtuman pääjärjestäjä Gergely Papp saapuu paikalle. Haastattelun aluksi hän kertoo, että festivaalin tarkoituksena on luoda yhteisö, jossa nuoret voivat löytää oman juttunsa.

”Teemme täällä sitä, mitä muutenkin teemme MCC:ssä eli haluamme keskustella mielenkiintoisista aiheista, kuten kulttuurista, sosiaalisista ongelmista, politiikasta, taloudesta ja niin edelleen."

Hän näkee, että jokaisessa nuoressa on jotain erityistä, mutta oman jutun löytäminen vaatii ”impulssin”.

”Tämänkaltaisilla festareissa, joissa käsitellään monia aihepiirejä, voi jossain vaiheessa tulla tunne, että olen todella innoissani jostain aiheesta ja että tuota asiaa haluan mennä opiskelemaan”, Papp sanoo.

MCC festivaalin pääjärjestäjä Gergely Papp ei kommentoi festivaalin mahdollista poliittista linjaa. Kuva:  Mika Ranta / HS

Mutta mikä tekee MCC festivaalista erityisen verrattuna lukuisiin muihin festareihin, joita myös Unkari on kesäisin pullollaan?

”Sanoisin, että meillä kaksi vahvaa suuntausta, joka poikkeaa tavallisista, musiikkiin keskittyvistä tapahtumista. Meillä on paikallisia suuria nimiä soittamassa ja isoja kansainvälisiä nimiä puhumassa.”

Festivaalin tavoitteet eivät Pappin mukaan ole mitattavissa rahassa. Hän siirtää puheen jälleen lahjakkaisiin nuoriin.

”Meille on tärkeintä, että nuoret voivat löytää oman juttunsa täällä. Lisäksi haluamme, että ihmiset Eztergomin kaduilla tuntevat MCC:n ilmapiirin.”

Mikä on tämä MCC:n ilmapiiri? Totta on se, että festivaalin järjestää instituutio, joka on saanut suuria summia rahoitusta suoraan Unkarin hallitukselta, ja jonka tosiasialliseksi tarkoitukseksi on epäilty tulevaisuuden konservatiivisen Fidesz-eliitin kouluttaminen.

Voisi siis kuvitella, että festivaalin tarkoitus on luoda uskoa nykyisen hallinnon poliittiselle linjalle ja korostaa niitä arvoja, joita se edustaa. Tässä tapauksessa nämä arvot edustavat konservatiivista laitaa, kuten Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensakin.

Tapahtuman pääjärjestäjänä toimiva Papp ei kuitenkaan halua ottaa kantaa näihin asioihin.

Hän sanoo, ettei tiedä, onko tapahtuman tarkoitus edistää konservatiivisia arvoja tai hallituksen poliittista linjaa ja lisää, että hän ei ole siinä asemassa, että voisi vastata toimittajan esittämään kysymykseen.

”Ymmärrän mielipiteesi, että minun tulisi tietää näistä asioista pääjärjestäjänä, mutta olen vain järjestäjä enkä akateeminen tai hengellinen arkkitehti tämän tapahtuman takana. En siis voi vastata tähän kysymykseen”, toteaa Papp.

Bence Dajka ja József Sebestyén istuvat tapahtuman päälavan vieressä nauttien tapahtuman tunnelmasta. Molemmilla heillä on yllään MCC:n valkoiset t-paidat.

Kysyttäessä elämästä Unkarissa, Sebestyén tuo esille opiskelun ja varallisuuserot sekä ihmisten halun lähetä ulkomaille. Hän kuitenkin kertoo olevansa luottavainen siihen, että maa on menossa hyvään suuntaan vaikeuksista huolimatta.

”Elämä Unkarissa on totta kai helppoa, jos olet rikas. Siksi monet ikäisistäni haluavat opiskella ja muuttaa ulkomaille, koska siellä tienaa paremmin. Olen kuitenkin positiivinen sen suhteen, että Unkari on menossa hyvään suuntaan”, hän sanoo.

16-vuotias Bence Dajka (vas.) kertoo opiskelevansa taloutta MCC:ssä. Hänen ysävänsä József Sebestyén (oik.) lähti festareille Bencen pyytämänä. Kuva:  Mika Ranta / HS

Dajka näkee, että Unkarissa eläminen ”ei ole parasta”, mutta ystävänsä tavoin hän uskoo asioiden kääntyvän paremmaksi.

Nuorten kaverusten usko parempaan tulevaan ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Unkari kamppailee taloutensa kanssa, kun inflaatio jyllää ja eläminen kallistuu.

”Perheeni ei ole kovin rikas, siksi elämä on hankalaa tässä tilanteessa, kun inflaatio on korkea ja kaasu kallista. Hallituksemme yrittää kuitenkin tukea perheitä, ja mielestäni se tekee hyvää työtä. Uskon, että Unkari on menossa kohti moderneja maita, kuten esimerkiksi Saksaa ja Suomea.”, sanoo Sebestyén.

Dajka taas uskoo, että ihmiset Unkarissa näkevät inflaation paljon suurempana kuin mitä se todellisuudessa on.

”Ihmiset näkevät esimerkiksi kuinka leipä kallistuu: se voi olla tänään 100 forinttia ja huomenna 200. Kun hinnat nousevat, se jää ihmisten mieliin, mutta jos jokin asia halpenee, sitä ihmiset ei muista. Ketään ei kiinnosta, jos hinnat laskevat”, hän sanoo.

Eztregomin kaupungin lähellä asuvat Erzsébet ja Mihály harmittelevat, etteivät ehtineet kuulemaan ulkoministeri Szijjártón puhetta. He eivät halua esiintyä koko nimellään julkisuudessa.

He kertovat pitävänsä Szijjártóa hyvänä ministerinä ja ovat tyytyväisiä hänen tekemäänsä työhön. Heidän mielestä maa on hyvässä huomassa, kun Unkarilla on hänen kaltaisiaan ministereitä.

”Hän on hyvä ihminen ja ihailen häntä”, sanoo Erzsébet.

Entä mitä mieltä he ovat elämästä Unkarissa?

”Elämä täällä on hyvää ja rauhallista, eritoten verrattuna muihin maihin, kuten esimerkiksi Ruotsiin, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai esimerkiksi verrattuna Berliiniin, jossa on paljon alueita, jonne ei voi mennä. Meillä ei ole sellaista”, sanoo Mihály.

Erzsébet ja Mihály kuuntelemassa musiikkiesitystä festivaalialueella. Kuva:  Mika Ranta / HS

Erityistä suitsutusta saa Unkarin perhepolitiikka. Erzsébet ja Mihály näkevät, että se tuo ulkomaille muuttaneita unkarilaisia takaisin kotimaahansa.

”He jotka ovat lähteneet, tulevat nyt takaisin. He ovat ymmärtäneet, että kotimaa ja perhe ovat tärkeitä”, toteaa Erzsébet.

”En ymmärrä niitä nuoria, jotka ovat lähteneet Unkarista esimerkiksi Saksaan ja Britanniaan, koska hallitus tukee heitä paljon. Unkari on hyvä maa, koska meillä on paljon tukia perheille, esimerkiksi päivähoitoon ja talon ostamiseen”, lisää Mihály.

Erzsébetia ja Mihálya huolettaa kuitenkin Unkaria kurittava inflaatio ja koko Eurooppaan vaikuttava energiakriisi.

Pariskunta kertoo, etteivät he ole vielä kärsineet energiakustannusten noususta, mutta pelkäävät, että se tulee muuttumaan talven myötä. Mihály uskoo, että nyt kun hallitus poisti polttoaineen hintakaton suurelta osalta yrittäjistä, tulee myös inflaatio kasvamaan.

Lue lisää: Orbánin hallinto on tarjonnut unkarilaisille avokätisiä helpotuksia elinkustannuksiin, mutta nyt riippuvuus Venäjän energiasta on muuttunut päänvaivaksi

Mihályllä on epäilyksensä siitä, kuka on todellisuudessa inflaation ja energiakriisin takana.

”Nyt EU näkee, että [Venäjälle asetetut] pakotteet olivat suuri virhe. Se on EU:n vika, että me kärsimme inflaatiosta ja energia­kustannusten noususta. Tai itseasiassa se ei ole niinkään EU:n vika vaan USA:n vika, joka on tosiasiassa kaiken tämän takana”, sanoo Mihály.

Mihály ja Erzsébet istumassa Eztergomin kävelykadulla, joka toimi MCC Fesztin päänäyttämönä. Kuva:  Mika Ranta / HS

Niin Erzsébet kuin myös Mihály kertovat olevansa tyytyväisiä siitä suunnasta, mihin Orbán ja enemmistöpuolue Fidesz ovat viemässä Unkaria.

Mihály antaa täyslaidallisen ”Brysselin" Unkariin kohdistamalle kritiikille.

”On erikoista, että meitä kritisoidaan Brysselissä demokratian ja sananvapauden puutteesta – se on paskapuhetta! Katso, me voimme puhua täällä vapaasti, ja silti he hyökkäävät meitä vastaan valheilla.”

Mihály näkee Unkarin roolin EU:n rajojen puolustajana. Mihály uskoo myös keksineensä ratkaisun hänen mielestään suurimpaan Eurooppaan kohdistuvaan uhkaan.

”Me olemme suojelleet Eurooppaa maahanmuuttajilta kuten olemme aiemminkin tehneet. Jos minä saisin päättää, rakentaisin Unkarista tunnelin suoraan Keski-Eurooppaan, se olisi ratkaisu maahanmuuttaja­ongelmaan”, hän toteaa.

Kuten MCC:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Balázs Orbán sanoi, on sen ensisijainen tavoite isänmaallisuuden lietsominen Unkarin seuraavan sukupolven johtajien keskuudessa.

Kun ottaa huomioon festivaalin järjestäneen tahon kytkökset Unkarin hallintoon ja Viktor Orbánin halun muuttaa maan koulutusjärjestelmää ja yhteiskuntaa kansallismielisemmäksi ja konservatiivisemmaksi, herää epäilys siitä, että voiko MCC Fesztillä olla rooli tässä suunnitelmassa.

Eikä tätä epäilystä paranna pääjärjestäjän tietämättömyys ja haluttomuus kommentoida tapahtuman mahdollista roolia osana Orbánin mahtipontista suunnitelmaa.