Elina Lappalainen HS
Tunnelma ei voisi olla erilaisempi.
Vielä vuosi sitten helmikuussa, viikko ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kirjoitin, miten suomalaiset kasvuyritykset keräsivät satojen miljoonien eurojen rahoituspotteja aivan ennennäkemätöntä tahtia. ”Suomen ylle luvassa lisää rankkaa rahasadetta”, ennakoin jo tammikuussa.
Helmikuu olikin vasta puolivälissä, ja avaruusteknologiayhtiö Iceye, käytettyjä Iphone-puhelimia huoltava ja myyvä Swappie sekä ohjelmistoyhtiö Relex olivat kertoneet kukin jättisijoituksista.
Tämä vuosi puolestaan on alkanut Suomen kasvuyrityskentän kirkkaimpien tähtien ilmoituksilla yt-neuvotteluista, joissa vaakalaudalla on jopa satoja työpaikkoja.
Ohjelmistoyhtiö Aiven suunnittelee irtisanovansa jopa 20 prosenttia työntekijöistään, vaikka se keräsi toukokuussa 2022 peräti 200 miljoonan euron rahoituskierroksen.
Swappie puolestaan suunnittelee tehtaansa tuotannon siirtämistä pois Suomesta, ja muutosneuvottelut vaikuttavat enimmillään 290 työntekijän työsuhteeseen.
Tarkoittaako tämä, että miljardien arvoisiksi sijoittajien uskomat yksisarviset olivat kupla? Onko kasvuyritysten menestys nyt flopannut ja kaikki menetetty?
Ei tietenkään.
Vaikka negatiiviset uutiset kasvuyrityksistä ovat ikävä käänne, ne eivät ole koko totuus kasvuyrityskentän terveydestä ja tulevaisuuden näkymistä. Mitä se sitten tarkoittaa?
HS Visio kysyi kuulumisia kymmeneltä kasvuyritykseltä, jotka ovat keränneet yli kymmenen miljoonan pääomarahoituksen 2021–2022.
Löytyi taas kaksi yritystä, jotka ovat keskellä yt-neuvotteluita. Samaan aikaan monet toimitusjohtajat kuitenkin suhtautuvat toiveikkaasti tulevaisuuteen ja neuvottelevat parhaillaan sijoittajien kanssa.
Millainen keväästä tulee, romahtaako Suomeen tulevien sijoitusten määrä?
Lue lisää: Ohjelmistoyhtiö Aiven irtisanoo jopa 20 prosenttia työntekijöistä
Lue lisää: Swappie suunnittelee tuotannon siirtämistä pois Suomesta
1.Kiitoradan pitää riittää pidemmäksi aikaa
Markkinoilla tapahtui syksyn aikana selkeä käänne: rahoituksen saaminen on nyt vaikeampaa.
Halvan rahan aikaan pääomarahoitettujen kasvuyritysten toimintalogiikka oli erilainen. Kun sijoittajilta sai pääomaa edullisin ehdoin, yritykset pystyivät investoimaan etukenossa aggressiiviseen kasvuun.
”On ollut firmoja, joilla on ollut ajatus nostaa uutta rahaa koko ajan. On voinut olla kasvuennuste, joka perustuu isoihin investointeihin ja edulliseen, helposti saatavilla olevaan rahaan”, pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin osakas Timo Ahopelto kertoo.
Halvan rahan aikana ne yritykset ovat voittajia, jotka pystyvät kasvamaan nopeimmin. Siis avaamaan uusia markkinoita, rekrytoimaan myyntitiimejä ja hankkimaan asiakkaita mainonnalla.
Nyt yritysten täytyi nopeasti muuttaa strategiaa.
”Aikaisemmin raha oli äärimmäisen halpaa ja sitä oli paljon saatavilla. Nyt markkinoilla on tapahtunut käänne”, Timo Ahopelto sanoo. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Vaikka rahoitusta saisi, sijoituksen ehdot ovat usein aiempaa heikommat. Yritysten arvostustasot ovat laskeneet huipusta, eli jos sijoittajat pitivät aiemmin jotain yritystä miljardin arvoisena, sen arvo on voinut laskea. Siinä tilanteessa uutta rahaa ei välttämättä haluta sijoittajilta ottaa.
”Jos aiemman nyrkkisäännön mukaan startupilla piti olla rahaa 9–12 kuukaudeksi, nyt puhutaan 18–24 kuukaudesta. Tai kassassa halutaan riittävän rahaa jopa siihen saakka, että yritys on päässyt kannattavaksi”, Ahopelto sanoo.
Yritysten kiitorata, runway, on siis saatava riittämään. Sijoittajilta saatua pääomaa on venytettävä pidemmälle ajalle, ja siksi sitä riittää niukemmin poltettavaksi.
Samaan aikaan korkojen nousu, inflaation laukkaaminen ja talouden painuminen taantumaan vaikuttavat myös yritysten kasvunäkymiin.
”Lähes sadan prosentin vuosikasvun tavoittelu on todella vaikeaa taantuman aikaan”, kommentoi tietoturvaohjelmisto Hoxhuntin toimitusjohtaja Mika Aalto.
”Monet kasvuyritykset meidän verkostossamme ovat viestineet, että suunniteltuja rahoituskierroksia ei tehdä tai niiden oletetaan mahdollisesti tapahtuvan paljon aikaisempaa olettamaa myöhemmin”, Hoxhuntin toimitusjohtaja Mika Aalto kertoo. Kuva: Vessi Hamalainen
Hoxhunt keräsi 38 miljoonan euron rahoituksen vasta viime toukokuussa, ja sillä oli suuret kasvusuunnitelmat erityisesti Yhdysvalloissa. Aallon mukaan nyt markkinatilanne on kuitenkin vaikeampi, ja se vaikuttaa mahdollisten asiakasyritysten päätöksiin ostaa uusia ohjelmistoja.
”Hoxhuntin kasvu jatkuu edelleen, mutta on hidastunut aiemmista ennusteista alemmas. Samaan aikaan tähtäämme kannattavuuteen ja tavoittelemme kassavirtapositiivisuutta ensi vuoden alkupuoliskon aikana”, Aalto kertoo.
Hoxhuntilla on käynnissä yt-neuvottelut. Yhtiöllä on Suomessa 126 työntekijää, ja neuvotteluissa arvioitu vähennystarve on enintään 29 työntekijän verran.
Tämän kaltaisissa kasvuyrityksissä perusliiketoiminta voi olla jo kannattavaa. Oma liikevaihto riittää pyörittämään siis tätä perustasoa. Perustason päällä on kuitenkin uutta kasvua, laajenemista uusille markkinoille ja investointeja kasvuun, jotka eivät ole vielä kääntyneet kannattaviksi.
Siksi myös yt-uutisista tehtävä tulkinta eroaa perinteisestä vakiintuneesta liiketoiminnasta.
”Yt-neuvottelut eivät tarkoita, että firma ei olisi edelleen hyvä. Kaikki yritykset joihin olemme sijoittaneet, tekevät tällä hetkellä jotain tehostamistoimia. Kaikki paitsi aivan alkuvaiheessa olevien yritysten pienet tiimit”, Ahopelto sanoo.
Yt-neuvotteluita kävi vuodenvaihteessa myös mielenterveyden palveluita kehittävä Auntie. Neuvotteluiden piirissä oli Suomessa 70 työntekijää, joista yhtiö irtisanoi 12.
”Olimme alkuvuodesta rekrytoineet alkuperäisten kasvusuunnitelmiemme mukaan ja muuttunut markkinatilanne vaikutti myös meihin. Jouduimme muokkaamaan strategiaa ja keskitymme kannattavaan kasvuun”, Auntien toimitusjohtaja Mervi Lamminen kertoo.
Auntie kertoi edellisestä, noin 10 miljoonan euron rahoituskierroksestaan joulukuussa 2021. Siitä on jo 13 kuukautta. Lammisen mukaan yhtiö ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, milloin uutta rahoitusta mahdollisesti yritettäisiin saada. Nykyinen pääoma riittää hänen mukaansa noin vuodeksi.
2.Kasvua ja uusia työpaikkoja on edelleen
Osalla yrityksistä menee tässäkin tilanteessa hyvin. Hyvästä kasvuvauhdista ja uusien työntekijöiden palkkaamisesta kertovat muun muassa peliyhtiö Hypehype, sähköautojen latausjärjestelmiä kehittävä Virta ja maksamis- ja korttimaksualustaa kehittävä Enfuce.
”Meillä on jatkuvasti useampi rekry päällä”, kommentoi Hypehypen operatiivinen johtaja Teemu Mäki-Patola.
Hypehype sai 13 miljoonan euron kasvurahoituksen Supercellilta marraskuussa 2021, mutta ei ole Mäki-Patolan mukaan joutunut juuri koskemaan tähän rahaan. Sen sijaan yhtiö on kasvanut vauhdilla tulorahoitteisesti. Lisäpääomalle ei ole tarvetta.
Monilla 2021 rahoituksen keränneistä yrityksistä edellisestä julkistetusta rahoituskierroksesta on kulunut jo 13–23 kuukautta. Jos lisää rahaa ei ole tullut, uutisia pitäisi kuulua pian – tai edessä voi olla vaikeuksia.
Osa yrityksistä myös saa kaikessa hiljaisuudessa vanhoilta omistajiltaan lisärahoitusta kasvunsa tueksi, mutta tällaisista pienemmistä välivaiheen rahoituskierroksista ei ole tapana huudella julkisuudessa.
3.Konkurssien aalto vai sittenkin jättipotteja?
Viime viikkoina myös useiden suomalaisten startupien tie on päättynyt konkurssiin.
Konkurssiin ovat päätyneet muun muassa biohajoavia huulipunia valmistanut Havu Cosmetics, uniapnean seuraamiseen laitetta kehittänyt Nukute, aaltoenergiayritys Wello, helsinkiläinen mobiilipeliyhtiö Skunkworks Games sekä interaktiivisia taidenäyttelytiloja kehittävä Digital Nature.
Se on kuitenkin asia joka kuuluu startupien arkeen.
Oleellinen kysymys on, tapahtuuko nyt tavallista enemmän konkursseja? Kaatuuko hyviä yrityksiä turhaan? Sijoittajien mukaan sellaista ei ole näköpiirissä.
Maki.vc -pääomasijoitusyhtiön toimitusjohtaja Ilkka Kivimäki arvioi konkurssien olevan normaalitasolla.
”Jos meillä on salkussa noin 40 aktiivista sijoituskohdetta, kevään aikana voi tulla 1–2 konkurssia. Se kuuluu tähän toimintaan oli hyvät tai huonot ajat”, Kivimäki sanoo.
Isommassa kuvassa Kivimäki ei näe tilanteessa mitään dramaattista muutosta. Hän muistuttaa täydellisestä pääomasijoitusalan romahduksesta, joka seurasi 2000-luvun alussa it-kuplan puhkeamista.
”Siinä meni kaikki sileäksi, ja toiminta oli Suomessa pysähdyksissä lähes vuosikymmenen. Siihen verrattuna nyt ei ole näkyvissä edes kuoppaa”, Kivimäki sanoo.
”Niissä yrityksissä, joissa on otettu enemmän etunojaa kasvun kanssa, joudutaan nyt pienentämään toimintaa ja hakemaan kuluja alas”, sanoo Maki.vc:n Ilkka Kivimäki. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Voi olla, että tänä vuonna ei nähdä Suomessa kovin montaa yli sadan miljoonan euron rahoituskierrosta – jos yhtään. Kymmenien miljoonien eurojen sijoituspotteja sen sijaan on luvassa varmasti, Ahopelto ja Kivimäki uskovat.
Odotettavissa on siis myös hyviä uutisia. Markkina kuitenkin elää, ja tunnelmat ovat ristiriitaiset.
Tammikuussakin yritykset ovat kertoneet myös rahoitusuutisia. Esimerkiksi sydämen hiippaläppävuodon korjaamiseen laitetta kehittävä HRV Cardio sai 10,7 miljoonaa. Nyhtökauran kehittäneen Reetta Kivelän uusi yhtiö Nordic Umami sai 2,6 miljoonan euron rahoituksen. Vaahtomuoville korvaajaa kehittävä Woamy sai juuri miljoonan.
”Tänä vuonna ei tule räjähtävää kasvua, mutta kaikki voivat olla silti levollisin mielin. Sijoittajien rahastoissa riittää rahaa, jota niiden pitää sijoittaa johonkin”, Ahopelto sanoo.
Myllerrysten keskellä on myös hopeareunus, Kivimäki muistuttaa. Väestön vanhenemiseen ja vihreään siirtymään tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja.
Yt-neuvottelut puolestaan vapauttavat osaavaa työvoimaa edelleen kasvaviin yrityksiin. Sitä kutsutaan luovaksi tuhoksi, ja se on hyvä asia.
29.1. kello 8.23: Lisätty taulukkoon Relexin 500 miljoonan euron rahoituskierros.
