Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti koskee metsien hiilinieluja. Ympäristöjärjestöjen mukaan Suomen hallitus ei ole noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole päättänyt hiilinielujen pelastuspaketista.
Puulla riittää kysyntää, ja sitä käytetään ennätyksellisen paljon. Samaan aikaan Suomen metsien hiilinielu on pienentynyt. Hakkuutyömaa Joensuun Varisvaaralla lokakuussa 2022. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Heli Saavalainen HS
Suomen hallitus joutunee vastaamaan oikeudessa metsien hiilinielujen romahduksesta oikeudessa, sillä ympäristöjärjestöt aikovat vaatia nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia oikeusteitse.
Ympäristöjärjestöt Greenpeace Norden ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat päättäneet käynnistää oikeusjutun Suomen ilmastopolitiikasta. Järjestöt kertovat Suomen ensimmäisen ilmasto-oikeudenkäynnin perusteista tarkemmin tänään maanantaina.
Aiheena on ilmastonmuutosta hillitsevien metsien hiilinielujen heikkeneminen niin, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Syinä pidetään muun muassa runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.
Oikeusjutun taustalla on väittämä siitä, että hallitus ei ole noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole käynnistänyt hiilinielujen pelastuspakettia.
Hiilinielut puolestaan ovat osa ilmastopolitiikkaa, sillä päästövähennykset eivät yksin riitä täyttämään hiilineutraaliustavoitetta. Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tavoite sisältyy pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan.
Lue lisää: Hiilinielut romahtivat – Nyt on aika keskustella hakkuiden rajoittamisesta
Hiilinielujen pelastuspakettia on vaatinut muun muassa huippututkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli, jonka mukaan lisätoimia tarvitaan, mikäli Suomi aikoo pysyä tavoitteessaan.
Viime heinäkuussa voimaan tulleen ilmastolain on määrä varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Lain mukaan valtioneuvosto seuraa ilmastotoimien edistymistä ja seurannan perusteella päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista.
Lokakuussa julkistetun ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytiedon valossa nipin napin onnistua.
Tavoitteeseen pääsemistä vaikeuttaa etenkin hiilinielujen romahtaminen.
Lue lisää: Asiantuntija: Hiilinielut romahtivat, mutta hallituksen tuore raportti ei ota sitä riittävän vakavasti
Metsät ovat Suomessa merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä varanto. Ne sitovat hiiltä ilmakehästä ja toimivat siten tärkeinä hiilinieluina. Hakkuiden merkittävä lisääminen puolestaan rinnastuu päästöjen lisäämiseen.
Metsänhakkuut ja puuston kasvu yhdessä maaperän hiilivaraston kanssa määrittävät metsämaan päästöjen ja poistumien summan. Se on ollut Suomessa korkealla tasolla, minkä vuoksi metsien varaan on laskettu paljon, myös suuri osa ilmastotavoitteista.
Nyt tilanne on muuttunut, ja se on Suomelle vakava paikka. Hiilinielut eivät pelastakaan ilmastotavoitteita, vaan hiilinielut on pelastettava.
Metsiä on hakattu viime vuosina ennätyksellisen paljon metsäteollisuuden käyttöön ja energiaksi. On kuitenkin selvinnyt, että puusto ei kasvakaan niin nopeasti kuin aikaisemmin on arvioitu, vaan kasvu on hidastunut. Hakkuissa on kaadettu entistä nuorempaa metsää.
Metsät sitovat hiiltä ilmasta
Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia.
Hiilinieluna toimivassa metsässä puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu takaisin ilmaan.
Hiilivarasto puolestaan säilyttää hiilen metsässä, kun hiiltä varastoituu puihin ja maaperään.
Jos hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.
Jos hiilivarasto vähenee, metsä toimii päästölähteenä.
