Politiikka|HS Ympäristö
HS sai käyttöönsä saman pohjamateriaalin, jota virkamies oli käyttänyt ja päätyi pienempään pinta-alaan.
Hakkuualuetta ilmasta kuvattuna Piojärvellä Savonlinnassa 12. elokuuta 2021. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Piia Elonen HS
Hallituskriisin ja luonnonsuojelulain laimentamisen ytimessä on viime päivät ollut laskelma, jonka mukaan valtavia alueita talousmetsää uhkaisi joutua puun ostajien hyljeksimiksi.
HS kertoi eilen, ettei laskelmaa ole paperilla tai muutenkaan kirjallisessa muodossa, sillä virkamies oli laskenut pinta-aloja kokouksen paperiselle esityslistalle, joka myöhemmin oli päätynyt paperinkeräykseen. Näin laskelman pitävyyttä oli mahdoton muiden arvioida tai tarkistaa.
Lue lisää: Virkamiehen laskelma vaikutti keskustan haluun vesittää luonnonsuojelulakia – sitä ei voi tarkistaa, koska se meni paperinkeräykseen
Nyt kyseinen virkamies on antanut HS:lle ympäristöministeriön muistion, jonka tietojen pohjalta hän oli laskelmansa tehnyt. Hän oli perjantaina aamupäivän aikana käynyt tietokoneensa kansioita läpi.
”Tämä muistio löytyi kansiosta, jossa oli yli kaksisataa asiakirjaa ja jossa en ollut käynyt yli vuoteen”, hallitusneuvos Vilppu Talvitie kertoo.
HS käy muistion avulla läpi sitä, miten Talvitie on taustamateriaalista lukuja valinnut. Ensin kertaus tapahtumista.
Mistä pykälästä on kyse?
Hallitus esitti luonnonsuojelulakiin pykälää, jonka avulla olisi voitu säätää tiettyjä luontotyyppejä uhanalaisiksi. Viranomaisen olisi sitten pitänyt ottaa nämä uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan.
Hallituspuolue keskusta kuitenkin irtosi hallituksen omasta esityksestä ja äänesti tätä pykälää vastaan yhdessä opposition kanssa eduskunnan ympäristövaliokunnassa.
Lue lisää: Keskustan vastustus pudotti luonnonsuojelulaista pois myös purojen suojelun
Mihin vastustus liittyi?
Yksi syy keskustan mielenmuutokseen oli arvio, jonka mukaan kaupalliset puunostajat eivät enää ostaisi puuta tällaisilta alueilta. Tällaisesta puhutaan joskus ”harmaana suojeluna”.
Samaisen arvion mukaan ”näiden uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli 2 miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä on metsätalouskäytössä”.
Kyseinen arvio on annettu maa- ja metsätalousministeriön nimissä ja sen on kirjoittanut Vilppu Talvitie.
HS:lle Talvitie tarkensi myöhemmin, että yli 2 miljoonasta hehtaarista noin 1,5 miljoonaa hehtaaria oli metsäisiä luontotyyppejä. Laskelman idea oli näyttää, kuinka isolla alueella puukauppa voisi ajautua vaikeuksiin.
HS:n arvio pinta-aloista
Talvitie oli poiminut ympäristöministeriön muistion tiedoista pinta-aloja, jotka koskivat puustoisia luontotyyppejä ja joilta puun ostajat siis oletettavasti vetäytyisivät.
Myös HS yritti poimia puustoisia alueita, jotka nyt olisivat mahdollisesti talousmetsäkäytössä.
HS sai ynnättyä tällaisia alueita noin 1,1 miljoonaa hehtaaria eli selvästi vähemmän kuin Talvitie.
Mistä erot tulevat?
Suurin selittävä tekijä eri pinta-ala-arvioiden välillä on suojellut alueet.
Osa uhanalaisten luontotyyppien kohteista on suojeltu. Sellaisilta alueilta eivät siis voi puunostajatkaan vetäytyä.
Vilppu Talvitie oli sisällyttänyt laskelmiinsa myös suojellut hehtaarit. Suojeltujen pinta-alojen määrä oli merkitty näkyviin muistioon, jota Talvitie oli käyttänyt laskelmansa pohjana.
Luonnontilaisia tai sen kaltaisia kangasmetsiä Talvitie oli laskelmassaan huomioinut 350 000–500 000 hehtaaria, vaikka ympäristöministeriön muistiossa kyseisten kangasmetsien kohdalla lukee, että niistä vain 37 000–91 000 hehtaaria on puuntuotannon metsämaalla.
Onko laskutavoissa muita eroja?
Muitakin eroja on. Talvitie esimerkiksi oli ottanut lehtoja mukaan täysimääräisesti 300 000 hehtaaria, vaikka joukossa on esimerkiksi 115 000 hehtaaria ravinteikasta kangasta, jossa orgaaninen kerros puuttuu tai on kangashumusta. Oikein arvokkaan lehdon yksi tunnusmerkki on multamaata oleva pinta.
HS laski mukaan multamaapintaiset lehdot sekä myös entiset pellot, jotka ovat metsittyneet lehtotyyppisiksi, mutta ei näitä kangasmaita.
Kaikissa muissa tapauksissa HS otti mukaan täysimääräisinä kunkin luontotyypin pinta-alat niin, ettei mahdollista talousmetsäpotentiaalia tule ainakaan vähäteltyä.
Siksi mukana on esimerkiksi erilaisia korpia 440 000 hehtaaria, vaikka Talvitie ei ottanut niitä mukaan kuin 360 000 hehtaaria. Myös jalopuustoiset kankaat ovat HS:n taulukossa, vaikka erilaisissa tammi- tai pähkinäpensasmetsissä ei todennäköisesti harjoiteta metsätaloutta. Jopa tervaleppäluhdat ovat mukana, vaikka ne todennäköisesti ovat liian märkiä puunkorjuuseen.
Onko HS:n laskelma pätevä?
Ei. Ei missään nimessä. Uhanalaisten luontotyyppien vaikutusta metsätalouteen ei oikeastaan voi laskea näin.
Ensinnäkään ei voi ajatella, että kaikki uhanalaiset metsäiset luontotyypit olisivat talousmetsäkäytössä ja siten vaarassa joutua puunostajien karttamiksi.
Oikein arvokasta luontoa on saattanut rajautua monestakin syystä talouskäytön ulkopuolelle. Myös metsälaki listaa erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka lain mukaan pitää rajata leimikoiden ulkopuolelle.
Eikä ehdotetun lakipykälän ollut tarkoitus kattaa kaikkia mahdollisia lehtoja, korpia ja kangasmetsiä, vaan herättää huomaamaan ne kaikkein arvokkaimmat ja luonnontilaisimmat kohteet.
”Eli jos uhanalaiset luontotyypit olisi jo muutettu talousmetsäkäyttöön, niin ei ehdotettu lakipykälä silloin edes koskisi niitä. Ei jokin talousmetsäksi ojitettu korpi ole niin arvokasta luontoa, että se ylittäisi ehdotetun lain hälytyskynnyksen”, sanoo ryhmäpäällikkö Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Sykestä.
Kokonaan toinen asia on se, että koko uhanalaispykälä on kirjoitettu koskemaan viranomaista. Tarkalleen asia oli muotoiltu näin: ”Viranomaisten on otettava uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan noudattaen muussa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä.”
Erikseen lain vaikutuksia käsittelevässä kohdassa sanotaan, että "pykälällä ei olisi välittömiä vaikutuksia esimerkiksi talousmetsien metsätalouskäyttöön”.
HS:n tarkoitus ei siis ollut laskea todellisia vaikutuksia talousmetsiin, vaan katsoa, millä tavoin Talvitie oli päätynyt niihin 1,5-2 miljoonaan hehtaariin, jotka olivat vaikuttamassa uhanalaispykälän poistamiseen uudistettavasta luonnonsuojelulaista.
HS:n karkea ja erittäin epätieteellinen laskelma on tässä:
