Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat valittaneet riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ympäristöministerin mukaan on hyvä, että kansalaisyhteiskunnasta tulee painetta päättäjille.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Heli Saavalainen HS
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) pitää ympäristöjärjestöjen käynnistämää oikeusprosessia Suomen ilmastopolitiikasta tärkeänä ennakkotapauksena.
Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat hallitukselta nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia oikeusteitse. Järjestöt ovat valittaneet riittämättömistä ilmastotoimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lue lisää: "Hallitus ei ole seurannut omaa lakiaan" – Ympäristöjärjestöt perustelevat valtion viemistä oikeuteen
Ohisalo (vihr) korostaa, että Suomi sitoutunut kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin ja päättänyt ilmastolaissa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
”Tämä edellyttää sekä päästövähennystoimia että riittäviä hiilinieluja”, Ohisalo sanoo.
Ilmastonmuutosta hillitsevät metsien hiilivarastot eivät ole kasvaneet odotetusti, vaan päinvastoin heikentyneet merkittävästi, jopa romahtaneet. Tämä on johtanut siihen, että Suomen ilmastopolitiikan tukijalka horjuu.
”On selvää, että tarvitsemme hiilinielujen pelastuspaketin. Maankäyttösektorin ilmastotoimet ovat maa- ja metsätalousministeriön vastuulla”, Ohisalo sanoo.
Lue lisää: Asiantuntija: Hiilinielut romahtivat, mutta hallituksen tuore raportti ei ota sitä riittävän vakavasti
Valtioneuvoston jäsenenä Ohisalo on itsekin oikeusjutun kohteena, eikä siksi kommentoi prosessia tarkemmin.
”Kyse on monella tapaa tärkeästä ennakkotapauksesta. Yleisellä tasolla on tietenkin erittäin tärkeää, että ilmastopolitiikan tekoon tulee kansalaisyhteiskunnalta painetta päättäjille”, hän toteaa.
Ympäristöjärjestöjen käynnistämän oikeusjutun taustalla on hillitsevien metsien hiilinielujen heikkeneminen niin, että maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Syinä pidetään muun muassa runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.
Suomen hallitus ei ole järjestöjen mukaan noudattanut omaa ilmastolakiaan, koska se ei ole käynnistänyt menettelyä lisätoimista, joilla vahvistetaan hiilinieluja.
Tämän vuoksi Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 uhkaa jäädä toteutumatta.
Tilastokeskus julkisti toukokuussa pikaennakon vuoden 2021 kasvihuonekaasujen päästöistä. Sen mukaan maankäyttösektori on muuttunut ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästöjen lähteeksi.
Järjestöjen mukaan tämän olisi pitänyt herättää hallituksen toimimaan.
Ministeri Ohisalo vakuuttaa, että hallitus ryhtyi toimiin heti kesällä:
”Päätimme valmistella maankäytön muutosmaksun ja lisätä rahaa ilmastokestävään metsänhoitoon. Lisäksi käynnistimme kaksi selvitystä: syistä nielujen romahduksen takana sekä metsälain uudistustarpeista.”
Tilastokeskuksen viralliset luvut ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys nielujen romahduksen syistä valmistuvat joulukuussa.
”Niistä saamme tarkemman kuvan tarvittavien lisätoimien mittakaavasta. Hallitus tulee vielä käsittelemään tilannetta iltakoulussa”, Ohisalo kertoo.
Myös maankäyttösektorin ilmastotoimista vastaava maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) haluaa odottaa
”Suhtaudun ennakkotietoon metsien hiilinielujen mahdollisesta romahtamisesta vakavasti. Tiedot metsänielujen romahtamisesta pohjautuvat kuitenkin toukokuiseen Tilastokeskuksen ennakkotietietoon, ja varsinaiset tiedot metsänielujen tilanteesta saadaan joulukuussa. Tulen tutustumaan tarkasti LUKE:n joulukuussa valmistuvaan selvitykseen, joka kertoo metsien hiilinielujen tilanteen virallisten lukujen pohjalta. Mahdollisten toimenpiteiden aika on sen jälkeen, kun meillä on käytössämme virallinen LUKE:n selvitykseen pohjautuva tieto metsähiilinielujen tilanteesta.”
