Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

HS Ympäristö | Suomalaisista luomukanan­munista löytyi hälyttävän suuria määriä haitallisia yhdisteitä – Syynä vaatteissakin käytetty suoja-aine

Euroopan komissio asetti PFAS-yhdisteille enimmäisrajat elintarvikkeissa. Liian suuret pitoisuudet voivat heikentää rokotusten tehoa. Suomessa yhdisteitä on löytynyt etenkin kaloissa.

Muun muassa vanhoista teflonpannoista liukenee kemikaaleja, jotka päätyvät esimerkiksi kananmuniin ja kaloihin. Kuva:  Kuvat: Toni Repo / Aamulehti, Pekka Elomaa ja Aulis Alatalo

Kuluttajatuotteissa, esimerkiksi teflonpannuissa ja pakkausmateriaaleissa, laajasti käytettyjä kemikaaleja kulkeutuu ympäristöön ja sitä kautta myös ruokaan. Terveydelle haitallisia yhdisteitä löytyy edelleen muun muassa kaloista ja kananmunista.

Uusien tutkimusten perusteella Euroopan komissio asetti vuoden 2023 alussa PFAS-yhdisteille eli perfluoratuille alkyyliyhdisteille enimmäisrajat elintarvikkeissa. Liiallisen altistuksen on todettu vaikuttavan ihmisen immuuni­puolustukseen ja rokotusten tehoon.

PFAS-yhdisteet ovat pysyviä orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa. Käyttökelpoisuutensa vuoksi ne ovat olleet erittäin yleisiä kuluttajille tarkoitetuissa tuotteissa.

Niitä on käytetty esimerkiksi paistinpannuissa, vettä hylkivissä teknisissä vaatteissa, kankaissa ja matoissa, sammutusvaahdossa, suksivoiteissa ja pakkausmateriaaleissa.

Pahimpien yhdisteiden käyttöä on rajoitettu, ja esimerkiksi tarttumattomissa paistinpannuissa PFS-yhdisteitä ei nykyisin käytetä. Runsaan käytön ja pitkäikäisyyden vuoksi aineita kuitenkin löytyy edelleen elintarvikkeissa.

Ihminen altistuu perfluoratuille yhdisteille pääasiassa ravinnon kautta. Ravinnossa pääasiallinen lähde on kala, mutta yhdisteitä on löytynyt myös lihasta ja sisäelimistä.

”EU-tasolla yhdisteitä on löytynyt useista elintarvikkeista, erityisesti riistan ja kotieläinten sisäelimistä sekä kananmunista. Aineisto on kerätty ennen kaikkea Keski-Euroopasta. Suomessa pitoisuuksia on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän, eniten kaloista”, kertoo tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta.

Tarkentuneet tiedot terveysvaikutuksista lisäävät Suomen mukaan huolta yhdisteisiin liittyvistä riskeistä.

”Turvallisen saannin rajoja oli tarpeen tiukentaa, koska PFAS-yhdisteet heikentävät ihmisen immuunijärjestelmää. Altistuksen kasvaessa todennäköisyys esimerkiksi rokotteiden tehon heikkenemiseen kasvaa. Turvallisen saannin kohdalla riski on mitätön”, Suomi kertoo.

Kalojen PFAS-pitoisuuksia selvitetään parhaillaan Suomen vetämässä EU-hankkeessa. Siinä tutkitaan sekä terveydelle haitallisten että hyödyllisten aineiden pitoisuuksia kotimaisessa kalassa ja kalatuotteissa.

”Vaikka joidenkin kalalajien kohdalla turvalliset rajat voivat ylittyä osalla väestöä, kalan terveyshyödyt ovat ainakin aikaisempien tutkimusten perusteella suuremmat kuin haitat”, Suomi sanoo.

Kalojen lisäksi yhdisteitä on löytynyt kananmunista. Osassa kotimaisia luomu­kananmunia pitoisuudet ovat ylittäneet EU:n nyt asettamat enimmäismäärät.

Yhdisteitä on päätynyt muniin kanoille syötetyn kalajauhon mukana. Ruokavirasto onkin ohjeistanut tuottajia vähentämään kalajauhon käyttöä luomutuotannossa.

Paistinpannut ovat yksi yleisimmistä kuluttajatuotteista, joissa perfluorattuja akryyliyhdisteitä on käytetyt. Kuva:  Pekka Elomaa

Suomalaistutkimuksessa suurimmat PFAS-pitoisuudet mitattiin Selkämereltä ja Saaristomereltä pyydetyistä kuoreista. Kuva:  AULIS ALATALO

Osassa kotimaisia luomukananmunia pitoisuudet ovat ylittäneet EU:n nyt asettamat enimmäismäärät PFAS-yhdisteitä. Kuva:  Toni Repo / Aamulehti

Suomessa suurimpia pitoisuuksia on Chemosphere-tiedelehdessä julkaistun artikkelin mukaan mitattu Selkämereltä ja Saaristomereltä pyydetyistä kuoreista.

”Hyvin suurelta osin Suomen ruokakaloissa pitoisuudet ovat raja-arvon alapuolella”, kertoo tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Tärkeimmät länsimaiden teolliset toimijat aloittivat vapaaehtoisesti PFAS-aineiden tuotantorajoitukset vuonna 2000. Sittemmin myös lainsäädäntö on puuttunut haitallisimmiksi todettuihin aineisiin.

Se, että aineita löytyy yhä ruokakaloista ja muistakin elintarvikkeista, kertoo niiden pysyvyydestä ympäristössä.

”Kyseessä on kuitenkin valtava kemikaalikenttä. PFAS-yhdisteet ovat erittäin käyttökelpoisia kemikaaleja. Kun yksi kielletään, tilalle tulee korvaavia aineita, joiden vaikutuksia ja riskejä ei välttämättä tunneta”, Rantakokko kertoo.

Rajoitustoimet ovat myös tehonneet.

”Aineisiin liittyy kuitenkin niiden suuren lukumäärän ja laajan käytön takia paljon tuntematonta. Olemme nähneet vasta jäävuoren huipun”, Rantakokko sanoo.

Perushuoli on aineiden suuri määrä, hidas hajoaminen ja hajoamistuotteiden pysyvyys ympäristössä.

Fakta

Perfluoratut yhdisteet ovat laajasti käytettyjä

  • PFAS-yhdisteet eli perfluoratut alkyyliyhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa.

  • Yhdisteitä on esimerkiksi paistinpannuissa, vettä hylkivissä teknisissä vaatteissa, suksivoiteissa ja pakkausmateriaaleissa.

  • Yhdisteet hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti. Ne rikastuvat ravintoketjussa ja kertyvät elimistössä.

  • Terveydelle haitallisten yhdisteiden on todettu heikentävän ihmisen immuunipuolustusta ja siten muun muassa rokotteiden tehoa.

  • Euroopan komissio asetti raja-arvot elintarvikkeiden suurimmille sallituille PFAS-pitoisuuksille 1. tammikuuta 2023 alkaen.

  • Raja-arvot on asetettu kananmunille, kalalle, äyriäisille, simpukoille sekä tuotanto- ja riistaeläinten lihalle ja sisäelimille.

  • Raja-arvon ylittyessä elintarvikkeet eivät saa olla markkinoilla eikä niitä saa käyttää elintarvikkeiden raaka-aineina.