Hankkeessa on tavoitteena on napata jätevoimalan piipusta hiilidioksidia ja yhdistää sitä vedestä erotettuun vetyyn.
Vantaan jätevoimalan laajennusosa on parhaillaan koekäytössä. Samalle tontille suunnitellaan synteettistä metaania valmistavaa laitosta. Kuva: Seppo Kärki
Marja Salomaa HS
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Vantaan Energialle 30,22 miljoonan euron avustuksen sähköpolttoaineiden kehittämiseen. Tukipäätös lohkaisee liki kolmasosan yhteensä sadan miljoonan euron kehityspotista, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Vantaan Energiaa isomman avustuksen, 35,4 mijoonaa euroa, saa St1, sekin sähköpolttoaineen eli synteettisen metanolin valmistamiseen. St1:n uusi laitos on sijoittumassa Lappeenrantaan.
Vantaan Energian tavoitteena on valmistaa synteettistä metaania Wärtsilän kanssa.
Aiemmin syyskuussa Vantaan Energia sai saman hankkeen kehitystyöhön 500 000 euroa Business Finlandilta.
Energiayhtiön toimitusjohtaja Jukka Toivonen luonnehtii 30 miljoonan euron tukipäätöstä ratkaisevaksi.
”Kyllä se on keskeinen mahdollistaja hankkeen toteutukselle”, Toivonen sanoo.
Valtiontukipäätös menee vielä Euroopan unionin tarkasteluun. Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.
Jos vantaalaisten hanke saa EU:lta vihreää valoa, energiayhtiön hallitus voi käsitellä investointipäätöstä ensi keväänä.
Hankkeessa on tavoitteena on napata jätevoimalan piipusta hiilidioksidia ja yhdistää sitä vedestä erotettuun vetyyn. Metonointiyksikössä näistä raaka-aineista saadaan synteettistä metaania.
Toteutuessaan hanke on yksi Suomen ensimmäisistä laitostason power-to-X-investoinneista. Englanninkielinen käsite pitää sisällään lukuisia keinoja muuntaa sähköä toisenlaiseksi energiaksi.
Uutta sähköpolttoainetta voidaan käyttää esimerkiksi jakeluliikenteen polttoaineena tai maakaasua korvaavana polttoaineena lämmöntuotannossa.
Työ- ja elinkeinoministeriön muut avustukset kohdentuvat aurinkosähkön kehitystyöhön ja teollisuuden sähköistämisinvestointeihin.
Ilmatar Energy oy:lle myönnettiin 19,56 miljoonaa euroa ja Exilion Tuulihankkeet ky:lle 8,9 miljoonaa euroa aurinkosähköinvestointeihin.
Fiskars Finland sai 2,87 miljoonaa euroa ja Mäkelä Alu 2,85 miljoonaa euroa teollisuuden sähköistämisinvestointeihin.
