•Sähkö Virossa on usein jopa kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin Suomessa.
•Ainakin ruuan osalta inflaation rajuin vaihe on vielä edessäpäin.
•Samalla kun hinnat nousevat Virossa jyrkästi, palkkojen kasvuvauhti hiipuu.
Suunta on vaihtunut. Aiemmin suomalaiset ostivat Virosta mukaansa elintarvikkeita, mutta nyt virolaiset tuovat Suomesta elintarvikkeita Viroon. Näin kertovat Tallinnan keskustorin tuntumaan Grossin ruokakaupan eteen kerääntyneet virolaiset.
He vertailevat hintoja ja kauhistelevat ja naureskelevat, mutta toteavat lopulta, että jostakinhan sitä ruokaa on ostettava eikä sitä aina voi Suomesta hakea.
Grossin puodissa asioi myös Jane Toomla, joka on sisustusalan yrittäjä.
Hän ostaa tällä kertaa vain pullon vettä ja sanoo kiirehtivänsä kampaajalle.
– Inflaatio on Virossa tapissaan mutta eivät kaikki ole nostaneet hintojaan. Minä käyn kampaajalla yhä entisellä hinnalla, Toomla naurahtaa.
– Mutta kyllä nopea inflaatio vaikuttaa minunkin elämääni. Se vaikuttaa nyt kaikkien elämään. Kaupassa on katsottava hintalappuja tarkkaan ja on oltava entistä tarkempi sen suhteen, mitä voi ostaa.
Yrittäjä Jane Toomlan mielestä puheet inflaation syistä ovat suurelta osin hölynpölyä Albert Truuväärt
Toomlan mukaan virolaisille pyritään antamaan kaikenlaisia selityksiä siihen, miksi juuri Viro kallistuu nopeammin kuin mikään muu maa Euroopassa, mutta nuo selitykset eivät pidä paikkaansa kuin osittain.
Hän myös muistuttaa, että Virossa inflaatio, eli hintojen nousu, alkoi ottaa lisäkierroksia jo viime vuoden puolella.
– Virossa kauppiaat väittävät mielellään, että nopea kallistuminen johtuu vain Ukrainan sodasta, mutta se on hölynpölyä. Menin ostamaan ruohonleikkuria ja sielläkin myyjä sanoi, että hintaa on ollut pakko nostaa Ukrainan sodan takia, sillä teräs tulee leikkuriin Ukrainasta.
Todellisuudessa valmistajilla on omia varastoja pitkäksi aikaa.
Toomlan mukaan todellinen ja tärkein syy Viron ripeälle kallistumiselle on kauppamiesten ahneus ja suoranainen halu pettää asiakkaitaan.
– Suosittua on myös vedota kallistuneeseen energiaan. Totta onkin, että energia on kallistunut, mutta ei se näy tilastoissa kertarysäyksenä.
Kallis energia alkaa vaikuttaa inflaatioon pikku hiljaa, eli pahin on vielä edessä. Ensi talvesta tulee Virossa vaikea.
Omillaan toimeen
Samoilla linjoilla Jane Toomlan kanssa on läheisen Maxima-marketin ohi askeltava Jelena. Sukunimeään Jelena ei halua kertoa, mutta valokuvattavaksi hän sentään suostuu.
Jelena sanoo olevan pöyristynyt siitä, miten kallis maa Virosta on tullut.
– Suomessa opettajat tuskin joutuvat ostamaan vaatteitaan kirppiksiltä niin kuin täällä Virossa. Uudet vaatteet ovat aivan älyttömissä hinnoissa. Kävin Kaubamaja-tavaratalossa katselemassa kesämekkoa ja kaikki kunnon mekot maksoivat satoja euroja, hän kertoo.
Jelena on huolissaan siitä, miten kaikkein heikko-osaisimmat pärjäävät. Albert Truuväärt
– Voin ihan rehellisesti sanoa, että pelkään tulevaa talvea. Lämmitys ja sähkö olivat kalliita jo viime talvena ja seuraavasta talvesta ei tule ainakaan helpompi. Miksi tulisi?
Viime päivien aikana Viron eri medioissa on julkaistu tietoja siitä, miten sähkön hinta on Virossa päivästä riippuen jopa monta kymmentä kertaa kalliimpaa kuin Suomessa.
Esimerkiksi Postimees-lehti kertoi, että eräänä elokuun alun päivänä sähkö oli Virossa peräti 38 kertaa tyyriimpää kuin Suomessa.
Jelenan mukaan Virossa kaikkien on aina ollut tultava omillaan toimeen ja niin on asian laita tälläkin kertaa.
Lähti lapasesta
Viron huippunopeaa inflaatiovauhtia ei todellakaan voi panna vain Ukrainassa riehuvan sodan piikkiin. Jo viime joulukuussa eli pari kuukautta ennen sotaa inflaatiovauhti oli noussut Virossa epätavallisen korkeaksi eli vuositasolla 12 prosenttiin. Sen jälkeen vauhti on vain kiihtynyt ja hipoo nyt 23 prosenttia.
– Torilta voi vielä saada jotain kohtuuhintaan, jos on aikaa kierrellä ja katsella, yksi haastatelluista kertoo. Albert Truuväärt
Suurelta osin sodan vuoksi rajusti kallistuneen energian, eli sähkön, lämmityksen ja polttoaineiden, sanotaan iskevän erityisen lujaa juurikin Viroon, mutta miksi juuri sinne?
Miksi juuri Virossa energia on kallistunut nopeammin ja enemmän kuin muissa EU-maissa, ja onko joitain muitakin tekijöitä, jotka nostavat hintoja Virossa enemmän kuin muualla?
Esimerkiksi Suomessakin inflaatio on nopeutunut huomattavasti ja on nyt 7–8 prosenttia, mutta se ei ole lähtenyt samalla tavalla lapasesta kuin Virossa.
Suomen keskuspankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko tarjoaa selitykseksi juurikin energian hintaa. Hän siteeraa Viron keskuspankin heinäkuun alussa julkaisemaa selvitystä, minkä mukaan energian osuus on iso Viron kuluttajahintakorissa, ja juurikin energian ja etenkin sähkön hinta on noussut roimasti.
Viron keskuspankin ekonomi Kaspar Oja tosin on kirjoittanut myöhemmin omassa blogissaan, että energian hinta ei selitä Viron inflaatiovauhtia ihan niin paljon kuin on aiemmin arveltu. Myös Ojan mielestä rajusti kallistunut energia on kuitenkin pääsyy Viron pöyristyttävään inflaatiovauhtiin.
Energia on Virossa kallista ainakin siksi, että Viro ei ole panostanut omaan energiantuotantoon. Viro on ajanut alas saastuttavaa palavakiviteollisuuttaan, joka aiemmin tuotti energiaa myös vientiin, mutta sen tilalle ei ole kiirehditty rakentamaan uutta ja puhtaampaa tuotantoa.
Samaan aikaan Viro on luopunut kertarysäyksellä venäläisestä maakaasusta, eikä ole onnistunut hankkimaan rannikolleen varastolaivaa LNG- eli nestekaasulle. Kahdessa muussa Baltian maassa, Latviassa ja Liettussa, on jo omat LNG-varastot.
Puheet Viron omasta ydinvoimalasta ovat nekin jääneet vain puheiksi, koska Viro ei halua ottaa velkaa sen rahoittamiseen.
Osuutta asiaan on myös palkoilla, jotka Virossa ovat nousseet hallitsemattomasti yli kuuden prosentin vuosivauhtia. Se rapauttaa kilpailukyvyn, ja jossain vaiheessa se alkaa vääjäämättä kiihdyttää inflaatiota.
Huonoja uutisia
Viron elintarviketuottajia yhdistävän Viron elintarviketuottajain liiton johtajalla Sirje Potiseppillä on hänelläkin huonoja uutisia virolaisille, ja myös suomalaisille, jotka ostavat Virosta elintarvikkeita.
Potiseppin mukaan inflaation rajuin vaihe ei vielä edes näy ruuan hinnassa.
– Jo nyt ruuan ostaminen on Virossa vähentynyt, samalla kun kaupan alalla vallitsee äärimmäisen kova kilpailu ja useita elintarvikkeita tuotetaan tappiolla. Kaikki tulee kallistumaan, mutta on mahdoton ennustaa, kuinka paljon. Se on selvä, että virolaisilla on edessään todella rankka syksy ja talvi, hän kertoo.
Potiseppin mukaan virolaiset elintarviketuottajat ovat aiemmin hankkineet paljon raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja Venäjältä ja Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, mutta enää se ei ole mahdollista. Nyt hankintoja on tehtävä läntisestä Euroopasta, jossa kaikki on kalliimpaa.
– Myös vilja on kalliimpaa kun sodan ja muiden vaikeuksien takia sitä liikkuu maailmamarkkinoilla entistä vähemmän. Se antaa tuottajille mahdollisuuden veloittaa korkeampaa hintaa.
Paradoksaalisella tavalla inflaatio aiheuttaa Potiseppin mukaan myös sen, että palkkojen kasvuvauhti Virossa hidastuu. Viron työnantajilla ei ole enää varaa jatkuvaan palkkaralliin.
– Jos kokonaisinflaatio on 22 prosentin pinnassa niin ei voida edellyttää, että palkat kasvaisivat entiseen tahtiin.
Sammakkolampi
Eläkkeellä oleva merimies Vladimir Ptselin askeltaa Tallinnan keskustorilta kohti omaa asuntoaan mukanaan koiransa Beni. Molempien askel on kepeä, vaikka Ptselin on ollut eläkkeellä jo 17 vuotta ja Benikin täyttää kohta jo 11.
Ptselin sanoo huomanneensa järkyttävää vauhtia kallistuvat hinnat, ja hän uskoo tietävänsä niille syyn.
– Tilaisuus tekee varkaan. En minä nyt ihan väitä, että kukaan varastaa keneltäkään mitään, mutta Viron kauppiaat nostavan nyt kilvan hintoja kun kerran pystyvät. Selitykseksi he voivat sanoa että nyt on korkea inflaatio ja kaikki kallistuu ja se siitä.
Eläköitynyt merimies Vladimir Ptselin on seurannut hirvityksellä hintojen karkaamista käsistä. Albert Truuväärt
Ptselin sanoo saavansa eläkettä 598 euroa kuukaudessa, brutto, joten hänen pitää olla erittäin tarkka rahoistaan.
– Torilta voi vielä saada jotain kohtuuhintaan, jos on aikaa kierrellä ja katsella. Asun yksin joten olen meidän taloudessa ainoa, joka ansaitsee rahaa. Hirvityksellä olen seurannut hintojen karkaamista käsistä. Saa nähdä mitä talvi tuo mukanaan.
Ongelmallisena Ptselin pitää sitäkin, että Viro on niin pieni.
– Viro on kuin sammakkolampi, jossa kaikki tuntevat toisensa.
Bisnesmiehet tuntevat poliitikot ja päinvastoin ja aika usein ainakin näyttää siltä, että poliitikot tekevät päätöksiä, jotka auttavat heidän kavereitaan. Jos minä saisin päättää niin Virossa tehtäisiin niin kuin Kiinassa, eli koko johtoporras pantaisiin kerralla vaihtoon.
Lisää töitä
Tämän artikkelin alussa haastateltu Jane Toomla puolestaan muistuttaa, että virolaiset ovat aina pärjänneet, olivat ajat kuinka vaikeat tahansa.
Virolainen ei ehkä lähde osoittamaan mieltään kadulle, mutta hänellä on muita keinoja selvitä toimeentulo-ongelmistaan.
– Virolainen ei lannistu. Jos virolaisella eivät rahat riitä, niin hän tekee lisää töitä. Monihan tekee jo nyt useaa työtä päällekkäin. Minäkin olen tehnyt niin, että päivät teen suunnittelutyötä ja aamuisin käyn siivoamassa. Hätä keinot keksii.
Toomla kuitenkin myöntää, etteivät kaikki voi tehdä töitä melkein kellon ympäri.
– Ei se kaikilta onnistu. Minäkin olen ollut yksinhuoltaja ja tiedän kyllä, miten se rajoittaa oman ajan käyttöä.
