Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvos Elna Nykänen Andersson kertoo, että tämänhetkinen kiinnostus Suomea kohtaan Ruotsissa on täysin poikkeuksellista. Suosio ei noussut kuitenkaan vain Nato-päätöksen vuoksi, vaan on kasvanut pikkuhiljaa vuosien ajan.
– Orastava kiinnostus oli jo muutamia vuosia sitten: oli pantu merkille Pisa-menestys, koulujärjestelmä ja Suomen ykkössija onnellisuustutkimuksessa, sanoo Nykänen Andersson.
Sitten tuli pandemia, joka siivitti Suomen nousua ruotsalaisten silmissä. Ruotsissa huomattiin Suomen huoltovarmuusvarastot – Ruotsissa vastaavista oli luovuttu jo parikymmentä vuotta aiemmin. Suomen koronataktiikkaa pidettiin osin Ruotsia parempana, ainakin kuolleita oli paljon vähemmän.
– Ukrainan sodan ja Nato-prosessin vuoksi huomio Suomea kohtaan on suorastaan räjähtänyt. Vaikka suomalaisia on aina pidetty järkevänä ja rohkeana toiminnan kansana, tuli ruotsalaisille ehkä hieman yllätyksenä, että nyt se onkin Suomi, joka näyttää tietä.
Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvos Elna Nykänen Andersson pitää Suomeen kohdistuvaa kiinnostusta täysin poikkeuksellisena. Erik Lefvander
Koko Ruotsin isosisko
Ruotsalaismedioissa on vuoden aikana toistunut erityisesti pääministeri Sanna Marinin (sd) nimi.
Iltapäivälehti Aftonbladetissa Marinista on kirjoitettu tämän vuoden aikana noin 200 kertaa. Nato-päätösten aikainen toukokuu oli ennätyskuukausi, jolloin Marin oli esillä päivittäin keskimäärin kahdessa jutussa. Päivälehti Dagens Nyheterissäkin Marinin nimi on nostettu esiin noin 150 artikkelissa vuoden mittaan.
Pääministeri nousi otsikoihin pääosin Nato-asioiden vuoksi, mutta kiinnostus kohdistui myös esimerkiksi Marinin bilevideoon ja nahkatakkiin.
– Marin on aivan poikkeuksellinen politiikan julkkis, joka on onnistunut modernisoimaan Suomi-kuvaa. Häntä on kutsuttu täällä koko Ruotsin isosiskoksi, Nykänen Andersson kertoo.
Ruotsalaiset ihastuivat nahkatakkiin pukeutuneeseen Sanna Mariniin Tukholmassa huhtikuussa. ALL OVER PRESS
Marin tunnistetaan kuvasta ja muistetaan nimeltä. Kun aiemmin monille ruotsalaisille oli epäselvää, miten valta jakautuu presidentin ja pääministerin välillä, on asia tullut nyt selvemmäksi.
– Eivät ruotsalaiset silti Marinin tai hänen hallituksensa poliittisia mielipiteitä juuri tunne. Suosio kohdistuu Mariniin henkilönä, Nykänen Andersson arvioi.
Suomea ei ole pidetty Ruotsin näkökulmasta erityisesti tasa-arvon mallimaana, mutta mielikuva on alkanut muuttua Marinin ja hänen hallituksensa vuoksi.
Ruotsissa puolestaan ei ole ollut lainkaan naispääministeriä ennen viime vuotta. Sosiaalidemokraattien Magdalena Anderssonkin ehti toimia tehtävässään alle vuoden ajan, ennen kuin uusi hallitus nousi syksyn vaaleissa valtaan nykyisen pääministerin, moderaattien Ulf Kristerssonin johdolla.
Lausumisen suhteen Sanna Marinin nimi ei ole vaikeimmasta päästä Ruotsissa. Asiaan on kuitenkin haluttu varmuutta.
– Olin Ruotsin yleisradiossa selventämässä nimen lausumista. Ruotsalaisilla on ollut epäselvyyttä sukunimen painotuksesta: onko kyseessä Marin, Ma-riin, vai Maa-rin? kertoo Nykänen Andersson.
Sanna Marin kiinnostaa ruotsalaisia valtavasti: kenen kanssa hän on naimisissa? Tietoa on haettu myös siitä, olisiko kyseessä sittenkin ruotsalainen ihminen. RUUTUKAAPPAUS/GOOGLE
Ruotsalaiset ovat etsineet tietoa myös Suomen historiasta: onko maa ollut osa Ruotsia, entä miten kauan suomalaiset kuuluivat Venäjään? RUUTUKAAPPAUS/GOOGLE
Pitkä lista opiksi otettavaa
Lehdistöneuvos toivoo, että kiinnostus Suomea kohtaan jatkuisi ja laajenisi esimerkiksi matkailun, opiskelun ja liike-elämän suhteen. Siltä ainakin tällä hetkellä vaikuttaa, sillä mediassa on listattu paljon teemoja, joissa Ruotsi voisi ottaa oppia Suomelta.
– Suomi nähdään esikuvana nyt muissakin asioissa kuin Nato-päätöksessä: esimerkiksi energia- ja ilmastoasioissa, kodittomuuden ratkaisemisessa ja jopa Helsinki-Vantaan lentokentän uusissa turvatarkastuksissa. Meneillään on Suomi-buumi, Nykänen Andersson sanoo.
