Ihmisoikeuksien puolustaminen on etupäässä länsimainen juttu, mutta muuallakin herätään: ”Tämä on teidän Qatarinne”

Länsimaiset demokratiat katsovat maailmaa erilaisin silmin. Qatarin epäkohdista puhuminen on etupäässä niiden juttu.

Burkaan pukeutuneella mielenosoittajalla on kädessään painava viesti. Protestoija seisoo Meksikon pääkaupunkia Méxicoa halkovalla Avenida Paseo de la Reformalla ja kantaa nelisanaista kylttiä.

Este es tú Qatar, teksti julistaa. Tämä on sinun Qatarisi.

Jalkapallon MM-kisoja isännöivän Qatarin ihmisoikeustilanne on surkea. Siirto­työn­tekijöiden riisto, seksuaali­vähemmistöjen syrjintä ja naisten heikko asema puhuvat karua kieltään maan arvoista.

Tilanne on toki huono myös monessa muussa osallistujamaassa. Esimerkiksi homo­seksuaalisuus on laitonta Qatarin lisäksi Ghanassa, Iranissa, Kamerunissa, Marokossa, Saudi-Arabiassa, Senegalissa ja Tunisiassa.

Länsimaiset demokratiat katsovat maailmaa erilaisin silmin. Kisoihin tai kisaisäntään liittyvistä epäkohdista puhuminen onkin etupäässä Länsi-Euroopan ja muiden länsimaiden juttu.

”

Qatarilaisten naisten asema nousi Meksikossa esiin kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä.

Qatarilaisten naisten asema nousi Meksikossa esiin kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. Se sai feministiset yhdistykset liikkeelle kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.

Kisoihin liittyviä mielenosoituksia on nähty kansainvälisten kuvatoimistojen tarjoaman materiaalin mukaan pääasiassa Länsi-Euroopan maissa, kuten Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa.

Suhtautuminen Qatarissa pelattaviin kisoihin vaihtelee Euroopan sisällä erityisesti sen itäisissä osissa. MM-kisoissa pelaavan Kroatian media näyttää jakautuneen kahteen leiriin taustajuttujen suhteen.

Kroatian vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Novi List on pureutunut kattavasti Qatarin ongelmiin. Lehti otsikoi artikkelinsa tarinaksi verilammikkoihin luodusta aavikon ihmeestä.

Kriittiseen sävyyn kirjoitettu juttu kertoo, kuinka Qatarin diktatuuri on käyttänyt urheilua imagonsa hiomiseen vuosien ajan. Esillä ovat tutut aiheet: siirtotyöläisten riisto ja seksuaalivähemmistöjen syrjintä.

”

Epäkohtien käsittely on aikakin kisojen ensimmäisinä päivinä loistanut poissaolollaan.

Laajalevikkinen päivälehti 24sata sen sijaan raportoi kisapaikalta muun muassa metsästyshaukkojen luksussairaalasta ja ilman kuljettajaa ajavasta metrosta, jossa on oma osastonsa naisille.

Epäkohtien käsittely on aikakin kisojen ensimmäisinä päivinä loistanut poissaolollaan.

Japanin suurin ja vanhin englanninkielinen päivälehti The Japan Times on uutisoinut kattavasti, että monet pelaajat ja joukkueet ovat arvostelleet Qataria niin maahan kuin kisoihinkin liittyvistä epäkohdista.

Lehti kertoi jo ennen kisoja, että Qatarin kisoista on kirjoitettu niiden korruptio­tutkintaan johtaneen myöntämisen jälkeen paljon enemmän otsikoita kentän ulkopuolisista tapahtumista kuin itse urheilutapahtumasta.

”

”Tässä vaiheessa ei ole hyvä puhua muusta kuin jalkapallosta.”

Japanin jalkapalloliiton puheenjohtajan Kozo Tashiman mukaan maan pelaajilta on kuitenkin kielletty ”Qatarin kisat nielaissut poliittinen keskustelu”.

– Tässä vaiheessa ei ole hyvä puhua muusta kuin jalkapallosta, Tashima perusteli The Japan Timesin mukaan.

Serbialainen urheilulehti Sportski žurnal käsittelee kisojen puheenaiheita, kuten kapteeninnauhoja, lähinnä toteavaan sävyyn. Lehti muistaa silti mainita, että Qataria on kritisoitu maan ihmisoikeustilanteesta ja seksuaalivähemmistöjen kohtelusta ja kritiikki on voimistunut kisojen lähestyessä.

Kriittisimmin serbilehti uutisoi Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) aloittamasta kurinpitomenettelystä Serbian maajoukkuetta kohtaan.

Serbian pukukopissa oli Brasilia-ottelun yhteydessä esillä lippu, johon oli vedetty Serbian ääriviivat niin, että Kosovo kuvattiin Serbiaan kuuluvaksi. Lipussa oli myös teksti ”emme aio antautua”.

”

”Kuvitelkaa tilanne, jossa Ukraina sanoisi, että Krim kuuluu Ukrainalle emmekä aio antautua. Rankaisisiko joku Ukrainaa?”

– Kuvitelkaa tilanne, jossa Ukraina sanoisi, että Krim kuuluu Ukrainalle emmekä aio antautua. Rankaisisiko joku Ukrainaa? kysyi Serbian ulkoministeri Ivica Dačić paikallisella tv-kanavalla Sportski žurnalin mukaan.

Qatarilainen uutiskanava Al Jazeera kertoi maassa asuvia ulkomaalaisia haastatellessaan, että siirtotyöläisten kohtelu ja ihmis­oikeus­tilanne ovat olleet valokeilassa kisojen myöntämisestä lähtien.

Haastateltaviksi valikoituivat stadioneilla henkensä kaupalla työskennelleiden rakennusmiesten sijaan muun muassa yliopisto-opiskelija, opettaja ja personal trainer. Al Jazeera on antanut tilaa myös hallinnolle, joka on arvostellut kisakritiikkiä tekopyhäksi.

Venäläinen urheilumedia Sport-Ekspress kirjoitti MM-kisojen pahentavan maailman konflikteja urheilun jakaessa ihmisiä.

– Käynnissä olevia MM-kisoja varjostaa valtava määrä ihmisoikeuksiin, uskonnollisiin perinteisiin ja kulttuurisiin ominaispiirteisiin perustuvia konflikteja.

Sport-Ekspressin mukaan väärinkäsitykset ovat väistämättömiä, kun kisat järjestetään ensimmäistä kertaa arabimaassa. Konfliktien paisuttelun sijaan se kertoi kaipaavansa ”menneiden aikojen urheiludiplomatiaa”.

– Sen sijaan että MM-kisojen tai olympialaisten isäntä nousisi menestyksen aallonharjalle, se on korviaan myöten paskassa, koska kisoista tulee tilaisuus puhua maan ja ihmisten ongelmista ja kummallisuuksista. Kenellä niitä ei ole?

Sport-Ekspress kysyi myös, ovatko vaatimukset sateenkaarisymbolien sallimisesta tai hijabien poistosta millään tavalla perusteltuja.