Tutkijoiden mukaan liikenteen päästöttömyys vuonna 2045 on vielä epärealistisempi tavoite kuin päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
Tämän vuoden myyntilukujen perusteella näyttää siltä, ettei vuonna 2030 Suomessa ole lähimainkaan tavoitteen mukaista 600 000 täyssähköautoa. Kuvassa Länsiväylän liikennettä Helsingissä tammikuussa 2018. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Antti Autio STT
Tavoite liikennepäästöjen puolittumisesta tuskin toteutuu vuoteen 2030 mennessä, arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkijat. Heidän mukaansa vielä epärealistisempi on tavoite, että liikenne olisi kokonaan päästötöntä vuoteen 2045 mennessä.
Vattin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ja johtava tutkija Marita Laukkanen huomauttavat, että autojen keskimääräinen romutusikä on Suomessa 22 vuotta.
”Suuri osa tänä vuonna käyttöön otetuista polttomoottoriautoista on vielä liikenteessä 2045, ja polttomoottoriautoja myydään EU-alueella vuoteen 2035 saakka. Tämä tavoite kokonaan päästöttömästä liikenteestä ei voi millään toteutua nykyisin keinoin”, he arvioivat tiedotteessa.
Kuluvan vuoden myyntilukujen perusteella tutkijat pitävät ilmeisenä, että vuonna 2030 Suomessa ei ole lähimainkaan tavoitteen mukaista 600 000 täyssähköautoa.
Tänä vuonna Suomessa rekisteröidään noin 100 000 uutta autoa, joista täyssähköautoja on tammi–heinäkuussa ollut noin 14 prosenttia. Koko 2,7 miljoonan auton kannasta tämän vuoden lopussa arviolta vain noin 50 000 autoa on täyssähköautoja.
”Se on häviävän pieni osa Suomen autokannasta, vaikka julkisuudessa puhutaan mielellään sähköautojen hankintojen huimista kasvuprosenteista”, Kosonen ja Laukkanen huomauttavat.
Kososen ja Laukkasen mukaan nykytoimet eivät riitä alkuunkaan, vaikka tavoitteiden toteutumista on jo yritetty edistää monin keinoin.
He muistuttavat, että Suomessa on tuettu sähköautojen hankintaa ja latauspisteiden rakentamista huomattavasti vähemmän kuin muissa Länsi-Euroopan vertailumaissa.
Suomessa sähköautojen hankintatuki on 2 000 euroa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Espanjassa tuki on 7 000 euroa ja Saksassa ja Ranskassa enimmillään jopa 9 000 euroa.
Uusien julkisten latauspisteiden rakentamista tuetaan Suomessa 73 sentillä asukasta kohden, kun Ruotsissa ja Ranskassa summa on tuplasti suurempi. Saksassa tuki on kuusi euroa asukasta kohden.
”Julkisen talouden tilanteen kannalta on realismia, että Suomessa ei voida tukea liikenteen sähköautoistumista yhtä runsaasti. Tukitoimien tehokkuutta pitäisikin Suomessa testata kokeiluin”, Kosonen ja Laukkanen ehdottavat.
Tutkijoiden mukaan kokeilujen avulla voidaan löytää kaikkein tehokkaimmat tukikeinot, joilla päästään kohti päästötavoitteita, mutta huomioidaan samalla julkisen talouden realiteetit.
”Kuinka paljon vaikuttaa hankintatuen kasvattaminen, entä latauspisteiden rakentamisen tukeminen”, Kosonen ja Laukkanen kysyvät.
Heidän mielestä tulevan hallituksen tulisi ilman muuta ottaa tällaiset kokeilut ohjelmaansa.
Liikenne kuuluu avainaloihin ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat viidennes kaikista Suomen päästöistä.
