Moraalipoliisin lakkauttamista merkittävämpää olisi se, jos Iranissa päädyttäisiin muuttamaan lakia naisten huivipakosta, sanoo professori Hannu Juusola.
Moraalipoliisi perustettiin vuosituhannen vaihteessa muun muassa valvomaan naisten pukeutumista. Iranilaispoliisi puhui pidätetyn naisen kanssa pääkaupunki Teheranissa vuonna 2007. Nainen pidätettiin ”sopimattoman pukeutumisen” vuoksi. Kuva: Behrouz Mehri / AFP
Maiju Ylipiessa STT, Elias Peltonen STT
Iranin moraalipoliisin lakkauttaminen on maan hallinnolta selvä myönnytys, mutta mielenosoittajille mahdollisesti liian pieni sellainen, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Iranin yleinen syyttäjä Mohammad Jafar Montazeri kertoi maan moraalipoliisin lakkauttamisesta tiedotustilaisuudessa viikonloppuna, kertoi iranilainen uutistoimisto Isna.
”Se on ensimmäinen merkki siitä, että Iranin johto on valmis tekemään jonkinlaisia myönnytyksiä”, Juusola sanoo.
Lue lisää: Iranissa puhutaan jo moraalipoliisin lakkauttamisesta, sisäministeriö pysynyt vaiti
Päätös moraalipoliisin lakkauttamisesta vahvistaa myös kuvaa siitä, että järjestelmän sisällä on erilaisia mielipiteitä, ja sovinnollisempaa linjaa kannattavat ovat saaneet tältä osin voiton, Juusola katsoo.
Iranissa on ollut suuria mielenosoituksia syyskuun puolivälistä lähtien. Mielenosoitukset alkoivat sen jälkeen, kun ”väärin puetun” hijabin vuoksi pidätetty Iranin kurdinainen Mahsa Amini kuoli moraalipoliisin käsissä.
Poikkeuksellisen laajalle levinneet mielenosoitukset ovat muotoutuneet yleisemmiksi hallinnonvastaisiksi protesteiksi. Juusolan mukaan suuri kysymys onkin se, riittääkö moraalipoliisin lakkauttaminen enää mielenosoittajille.
”Vaateet, mitä mielenosoittajat esittävät tässä vaiheessa, ovat paljon suurempia kuin pelkästään naisten pukeutumiseen liittyvien säädösten muuttaminen”, Juusola sanoo.
Ihmisoikeusjärjestö Iran Human Rightsin mukaan mielenosoitusten yhteydessä on kuollut lähes 450 ihmistä. YK:n ihmisoikeuskomissaarin Volker Türkin mukaan yli 14 000 ihmistä on otettu kiinni.
”Tässä on hallinnon perspektiivistä vaara, että tämä on liian vähän liian myöhään. Jos tämäntyyppisiä olisi tehty alussa, tilanne olisi voinut olla toinen”, Juusola pohtii.
Isna-uutistoimiston mukaan yleiseltä syyttäjältä oli tiedotustilaisuudessa kysytty, miksi moraalipoliisin toiminta oli keskeytetty.
”Moraalipoliisilla ei ole mitään tekemistä oikeuslaitoksen kanssa”, sanoi Montazeri ja kertoi sen olevan lakkautettu.
Moraalipoliisin tehtäviin on kuulunut muun muassa valvoa naisten hijab-huivien käyttöä. Juusolan mukaan moraalipoliisin näkyvyys on jo aikaisempien tietojen mukaan vähentynyt mielenosoitusten aikana.
Moraalipoliisi perustettiin vuosituhannen vaihteessa valvomaan muun muassa naisten pukeutumista. Iranilaispoliisi (vas.) keskustelee vaaleaan huiviin pukeutuneen naisen kanssa tämän pukeutumisesta vuonna Teheranissa vuonna 2007. Kuva: Behrouz Mehri / AFP
Moraalipoliisin lakkauttamisen myötä huivipakon valvonta siis ainakin vähenee, minkä kautta pakko tulee luultavasti välillisesti heikkenemään, vaikka se olisikin edelleen kirjattu lakiin, Juusola arvioi.
”Jos enemmän ja enemmän iranilaisista naisista ei sitä noudata, pidemmän päälle hallinnolla on tavattoman vaikeaa pitää yllä pakkoa”, Juusola sanoo.
Montazeri kertoi myös maan parlamentin ja oikeuslaitoksen tarkastelevan lakia, joka vaatii naisilta pään peittämistä.
Seuraavien viikkojen aikana odotetaan päätöstä siitä, tehdäänkö 1980-luvun alussa säädettyyn lakiin muutoksia tai kumotaanko se. Juusolan mukaan lakimuutos olisi huomattavasti järeämpi asia kuin moraalipoliisin lakkauttaminen.
Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole tietoa siitä, aiotaanko lakia tosiasiassa muuttaa.
Lue lisää: Iran sanoo tarkastelevansa uudelleen lakia, joka vaatii naisilta hijab-huivin käyttämistä
Hijab-huivin käyttö tuli pakolliseksi 1980-luvulla, neljä vuotta Iranissa vuonna 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen jälkeen.
Nyt lakkautettu Gasht-e Ershad-moraalipoliisi perustettiin vuosituhannen alussa tiukempaa linjaa ajaneen presidentti Mahmud Ahmadinežadin kaudella. Tätä ennen maassa moraalipoliisin virkaa olivat toteuttaneet muut toimijat, kuten esimerkiksi puolisotilaalliset basij-joukot.
Moraalipoliisin tehtävänä on ollut valvoa sitä, että pukeutumiseen liittyviä koodeja noudatetaan ja rangaista niitä, jotka eivät sitä tee, Juusola sanoo.
”Alun perin kysymys oli ainoastaan huomauttamisesta, mutta se on viimeisten 10–15 vuoden aikana mennyt enemmän siihen suuntaan, että myös rangaistaan.”
Ebrahim Raisin valtakaudella moraalipoliisin valtaoikeudet ovat kasvaneet. Kuva: WANA NEWS AGENCY
Vuonna 2013 Iranissa valittiin presidentiksi maltillisempi Hasan Ruhani. Ruhanin aikakaudella naisten pukeutumisnormit Iranissa löyhenivät hieman. Nykyinen konservatiivipresidentti Ebrahim Raisi on vaatinut paluuta tiukempaan naisten pukeutumiseen puuttumiseen ja vaati ”kaikkien valtion instituutioiden valvovan huivilakia”.
Juusolan mukaan moraalipoliisin valtaoikeudet kasvoivat erityisesti sen jälkeen, kun Raisi voitti presidentinvaalit vuonna 2021.
