IS:n Taloustutkimuslaitoksella teettämästä kyselystä selviää, että enemmistö suomalaisista ei odottaisi Ruotsia Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnissa. ”Sveriges sak är inte vår, luonnehtii tuloksia tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.
Iida Hallikainen
Enemmistö suomalaisista katsoo, että Suomen ei pitäisi odottaa Ruotsia Nato-jäsenyyden ratifioinnissa.
Asia selviää IS:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen ei saa riippua siitä, millainen Ruotsin aikataulu on.
Vastaajille esitettiin kysymys: ”Pitäisikö Suomen liittyä Natoon, vaikka Ruotsin jäsenyyden ratifioiminen kestäisi pidempään esimerkiksi Turkin vastustuksen vuoksi, vai pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia?”
Vastaajista 28 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi mennä Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa. 19 prosenttia ei osaa sanoa, kumpaa mieltä on.
– Tämä on selkeä poliittinen viesti kansalaisilta päättäjille siitä, että Nato-asia pitää saada eteenpäin. Takaisinkaan ei voida enää kääntyä, sanoo Juho Rahkonen, tutkimusjohtaja Taloustutkimukselta.
– Suomalaisten mielipiteen voi tässä kyselyssä tiivistää yhteen lauseeseen: Sveriges sak är inte vår, Rahkonen jatkaa.
Rahkosen mukaan edellisiin tuloksiin verrattuna suomalaisten keskuudessa on hieman vahvistunut ajatus siitä, että Nato-asiassa ei pitäisi odottaa Ruotsia.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1021:tä henkilöä alkuviikosta (30.1.–1.2.2023). Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Puoluejakauman osalta ääripäitä edustavat Rahkosen mukaan vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.
Perussuomalaisten kannattajista merkittävä osuus (73 prosenttia) on sitä mieltä, ettei Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen saa riippua Ruotsin aikataulusta. Lähelle lukemaa pääsevät myös Kristillisdemokraattien ja Liike nytin kannattajat.
– Perussuomalaisten kannattajilla on kaikkein tiukin linja sen suhteen, että Natoon on mentävä Ruotsia odottamatta. He menevät kokoomuksestakin oikealla ohi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Vasemmistoliiton kannattajista 58 prosenttia ajattelee, että Suomen pitäisi odottaa Ruotsia.
50 prosenttia ylittyy vain vasemmistoliiton kannattajissa.
– Nämä ovat merkittäviä havaintoja. Vasemmistoliiton kannattajat haluavat odottaa Ruotsia, mutta samaan aikaan he ovat puolueista keskimäärin Nato-kielteisimpiä. On vähän mysteeri, miksi vasemmistoliiton kannattajat ovat näin suurissa määrin sitä mieltä, että Ruotsia pitäisi odottaa, Rahkonen sanoo.
Kokoomuksen, keskustan ja sdp:n, eli perinteisten suurten puolueiden kannattajat, ovat Rahkosen mukaan ”keskimääräisillä linjoilla”.
Ikäryhmissä on kysymyksen osalta jonkin verran eroja.
– Varttuneemmassa väestössä on enemmän ajatusta siitä, että pitäisi odottaa Ruotsia. Pohjoismainen yhteistyö on ehkä enemmän takaraivossa kuin nuoremmilla, Rahkonen pohtii.
65-vuotiaista ja heitä vanhemmista 37 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsia pitäisi odottaa. Muissa ikäryhmissä lukemat liikkuvat 25:n ja 30:n prosentin välillä.
– Toisaalta keski-ikäiset ovat vahvimmin sitä mieltä, että Suomen pitäisi mennä Natoon vaikka ilman Ruotsia.
Miesten ja naisten erot ovat kysymyksen suhteen vähäisiä.
Miehistä 30 prosenttia ajattelee, että Suomen pitäisi odottaa Ruotsia, kun naisten keskuudessa vastaava lukema on 27 prosenttia. Ruotsista riippumatta Natoon haluaa miehistä 56 prosenttia, naisista 50 prosenttia.
Kyselyssä näkyy Rahkosen mukaan selvästi viime viikkojen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tapahtumien kulku.
– Ilman muuta vastauksissa näkyvät viime aikojen tapahtumat. Olen oikeastaan yllättynyt siitä, että ne eivät näy enempää. Kello käy ja aikaa kuluu. Moni varmaankin pohtii, että Nato-ikkuna voi mennä kiinni, Rahkonen tuumii.
Suomi ja Ruotsi ovat olleet Nato-solmussa jo kuukausien ajan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on viime vuodesta lähtien vedonnut siihen, että Suomen ja Ruotsin tulee täyttää maiden solmiman kolmikanta-sopimuksen ehdot, jotta Turkki ratifioisi maiden Nato-jäsenyydet. Myrskynsilmässä on ollut erityisesti Ruotsi, jota Turkki on syyttänyt ”terroristien turvasatamaksi”.
Lue lisää: Putositko kärryiltä? Näin Suomen Nato-tietä mutkistanut soppa on edennyt
Tämän vuoden puolella soppa on kuitenkin syventynyt entisestään Ruotsin osalta.
Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin piti vierailla Turkin parlamentissa tammikuun puolivälissä ja keskustella mm. Turkin parlamentin puhemiehen Mustafa Sentopin kanssa maiden jumissa olevasta Nato-sopimustilanteesta. Turkki raivostui, kun Tukholman kaupungintalon edustalle ripustettiin jaloistaan roikkumaan Turkin presidenttiä Erdogania esittävä nukke.
Tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan on puolestaan uhannut polttaa ”koraanin viikossa, kunnes Ruotsi on Natossa”.
Lue lisää: Äärioikeistolainen Rasmus Paludan uhoaa polttavansa Koraanin viikossa, kunnes Ruotsi on Natossa
Lue lisää: Erdogan jyrähtää: Ruotsin kiellettävä Koraanin polttaminen, jos haluavat Natoon
Tammikuun lopussa Erdogan ilmoitti, että Ruotsin ei tule odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelle sen jälkeen, kun Turkin suurlähetystön edessä Tukholmassa järjestetyssä mielenilmauksessa poltettiin Koraani.
Soppa on syvä.
Tammikuun lopulla ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi ääneen sen, mitä moni oli pohtinut: Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.
Lue lisää: Haavisto Ylellä: Nato-hakemus saattaa edetä ilman Ruotsia
Taloustutkimuksen Rahkosen mukaan Haavisto sanoitti lausahduksellaan kyselyyn vastanneiden ajatukset.
– Haavisto ajatteli ääneen sitä, mitä enemmistö suomalaisissa nyt tässä kyselyssä ilmoittaa mielipiteekseen.
Haavisto korosti myöhemmissä lausunnoissaan, että Suomen lähtökohta on yhä edetä samassa tahdissa Ruotsin kanssa.
