Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

IS-kysely paljastaa: Perus­suomalaisten sulkeminen pois hallituksesta Marinilta oikea veto

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Juho Rahkosen mielestä Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin antoi ”huonotapaiselle kosiskelijalle pakit”.

Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ilmoitti, ettei hän näe Sdp:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa. Kuva:  Markku Ulander / Lehtikuva

Perussuomalaisten sulkeminen hallitusyhteistyön ulkopuolelle jakaa vahvasti äänestäjiä, ilmenee IS:n kyselystä.

– Enemmän on heitä, joiden mielestä tämä on huono asia. Suomalainen äänestäjä ei haluaisi ristiriitoja, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen sanoo.

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan suomalaisista 46 prosenttia pitää melko tai erittäin huonona asiana sitä, että puolueet julistavat jo ennen vaaleja, minkä puolueen kanssa he eivät suostuisi menemään samaan hallitukseen.

Kyselyn mukaan 40 prosenttia on toista mieltä eli pitää melko tai erittäin hyvänä asiana sitä, että puolueet kertovat kantansa jo ennen vaaleja.

– Vihervasemmistolaisten mielestä tämä on hyvä juttu, Rahkonen sanoo.

Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ilmoittivat IS:n puheenjohtajatentissä tammikuun alussa, että heidän puolueensa ei lähde samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.

Lue lisää: Sanna Marin ei näe Sdp:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa

Rahkonen arvelee, että Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät haluaisivat jatkaa hallitusyhteistyötä nykyisellä hallituspohjalla.

– Vaalitaktiikan näkökulmasta Marin teki ihan oikean vedon, kun hän blokkasi perussuomalaiset, koska puhe oli suunnattu hänen omille kannattajilleen.

Rahkonen näkee, että Marinin tarkoituksena oli tehdä pesäeroa perussuomalaisiin ja heidän vastenmielisinä pidettyihin mielipiteisiin.

– Annettiin huonotapaiselle kosiskelijalle pakit.

Rahkosen mukaan Marin, Ohisalo ja Andersson halusivat näyttää ”vihervasemmistolaisille naisenemmistöisille kannattajille”, että he eivät allekirjoita perussuomalaisten näkemyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi EU:hun, maahanmuuttoon, vihreään siirtymään ja translakiin.

Sdp:n äänestäjistä 56 prosenttia pitää ilmoitusta hyvänä asiana, vasemmistoliiton kannattajista 70 prosenttia ja vihreiden 65 prosenttia.

– Näiden lukujen perusteella se on ihan fiksu veto. Ei ole niin kevyttä lekaa, ettei se pääministerin käsissä olisi moukari. Mitä tahansa hän sanoo, sanomisella on voimakas painoarvo.

Juho Rahkonen. Kuva:  Inga Rahkonen

Vankkumatonta tukea perussuomalaisten poissulkeminen ei kuitenkaan nauti Sdp:n äänestäjien keskuudessa. Sdp:n kannattajista 27 prosentin mielestä Marinin veto oli huono ja 16 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään.

– Enemmistö demareista kannattaa. He tukevat puoluejohtajaansa, joka on supersuosittu. Mutta silti siellä on vähän epäilystä näkyvissä.

Rahkonen arvelee, että epäilijöiden mielestä pitäisi tavoitella laajan rintaman konsensuspohjaista hallitusta, kun taas perussuomalaisten poissulkeminen vahvistaa jakolinjoja.

Hän muistuttaa, että demarit eivät ole niin vasemmalla kuin vasemmistoliitto ja vihreät, vaan lähempänä poliittista keskustaa.

– (Perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo) Soinin aikana demarit ja perussuomalaiset olivat aika läheisiä työväenpuolueita, mutta se muuttui, kun demarit meni enemmän vasemmalle ja perussuomalaiset oikealle. Tiet erkanivat viimeistään silloin, kun (Jussi) Halla-aho tuli puheenjohtajaksi.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Juho Rahkosen mukaan demareiden ja perussuomalaisten tiet erkanivat viimeistään siinä vaiheessa, kun Jussi Halla-aho valittiin Timo Soinin seuraajaksi perussuomalaisten puheenjohtajana vuonna 2017. Kuva:  Jussi Nukari / Lehtikuva

Sen sijaan keskustan, kokoomuksen, Kd:n, perussuomalaisten ja Rkp:n kannattajasta enemmistö pitää huonona sitä, että ennen vaaleja suljetaan puolue pois hallituksesta.

– Kyllä tässä ihan selvä oikeisto–vasemmisto-akseli näkyy.

Rahkonen arvioi, että näiden puolueiden äänestäjät näkisivät perussuomalaiset mahdollisena hallituskumppanina. Hänen mukaansa perussuomalaisten poliittinen linja on lähempänä keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien linjaa.

Anna-Maja Henriksson. Kuva:  Markku Ulander / Lehtikuva

Merkillepantavaa on, että myös Rkp:n kannattajien enemmistö, 53 prosenttia, pitää poissulkemista huonona asiana.

Rkp:n mukaan hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on hyvin ”epätodennäköistä”, mutta puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei ole sulkenut hallitusyhteistyötä täysin pois.

Vaikka Rkp on kansainvälinen ja liberaali puolue, niin Rahkosen mukaan se on ”kaikkien kaveri” ja voisi toimia hallituksessa myös perussuomalaisten kanssa.

– Kunhan kielikysymyksestä päästään sopuun, hallitusyhteistyö pelaa vaikka minkälaisissa kokoonpanoissa. Siitä tämä kertoo.

Lue lisää: Rkp varoittaa mahdollisen oikeistohallituksen kasaajia: ”Äärimmäisen epä­todennäköistä”

Rahkonen arvelee, että keskustan, kokoomuksen, Kd:n ja Rkp:n kannattajasta monet kokevat, että perussuomalaisia tarvitaan hallituksen muodostamiseen.

– On paljon äänestäjiä, jotka haluavat nyt vastavoiman ja punavihreän hallituksen vaihtoon. Ja se ei onnistu kovin helposti ilman perussuomalaisten eduskuntapaikkoja.

Ikäryhmittäin äänestäjien näkemykset eivät juurikaan eroa.

– Pikkuisen mitä vanhempi äänestäjä, sitä enemmän pidetään huonona asiana. Varttuneemmat äänestäjät haluavat vielä enemmän konsensuspolitiikkaa kuin nuoremmat.

Näin tutkimus tehtiin

Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1021 henkilöä 30.1.–1.2.2023. Kysely tehtiin internetpaneelissa. Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.