Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja arvioi, että al-Hol -kohu osoitti ulkoministeri Pekka Haavistolla olevan kovapintaisuutta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on vetänyt kaulaa Suomen Pankin pääjohtajaan Olli Rehniin. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan komeettamainen nousu on ohi. Kuva: Timo Marttila, Meeri Utti, Sami Kero
Suvi Hautanen
IS:n presidenttikyselyssä on uusi ykkönen. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) johtaa kannatusmittausta 48 prosentilla. Nousua edellisestä, lokakuussa tehdystä kyselystä on viisi prosenttiyksikköä.
Toiselle sijalle kyselyssä yltää Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk) 40 prosentilla. Hänen kannatuksensa on tullut alas kaksi prosenttiyksikköä.
– Haavisto alkaa erottua kyselyssä ja jättää taakseen Rehniä, joka oli pitkään ykkösenä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen sanoo.
Kyselytutkimuksen aineistossa näkyy merkittävä muutos: Haavisto kelpaa nyt vanhemmillekin äänestäjille.
– Vuonna 2017 Haaviston kannattajaprofiili oli aivan erinäköinen. Silloin vanhemmat äänestäjät suorastaan vieroksuivat Haavistoa, ja tämä on muuttunut täysin.
Haaviston kannatus on yli 65-vuotiaiden keskuudessa jopa suurempaa kuin koko väestössä. Edellisissä presidentinvaaleissa Haaviston kannatus tuli pääosin nuorilta, joiden keskuudessa Haaviston kannatus on edelleen korkeinta. Kannatus on kuitenkin vahvaa myös kaikissa muissa ikäryhmissä.
Rahkosen mukaan näyttää siltä, että tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä jääviä ääniä menee nyt paljon Haavistolle.
– Haavistosta on kasvamassa Niinistön manttelinperijä.
Rahkosen mielestä Haavisto on onnistunut hyödyntämään Nato-nosteen. Hän esiintyy julkisuudessa lähes päivittäin positiivisessa valossa.
– Haavisto pitää silmälasejaan samalla tavalla kuin Niinistö nenän päällään ja katsoo silmälasien yli. Pukeutumistyyli ja olemus alkavat muistuttaa vanhempaa valtiomiestä, joka tarvittaessa osaa olla äreä. Tietty pehmeys on jäänyt pois.
Al-Hol-kohu on jo unohtunut, vaikka se Rahkosen mukaan osoitti toisaalta myös Haaviston kovapintaisuutta.
– Pienet häikäilemättömyydenkin osoitukset saattavat kääntyä lopulta eduksi.
Haaviston kannatus on isoissa kaupungeissa korkeampaa kuin muualla, mutta maaseudullakin kannatus on melko vahvaa. Rehnin kannatus puolestaan on vahvempaa maaseudulla, mutta kaupungeissa hänen on vaikea saada kannatusta.
Vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n äänestäjien keskuudessa Haaviston kannatus on edelleen vahvinta, mutta hänen kannatuksensa on noussut myös kokoomuslaisten keskuudessa.
Rahkonen arvelee, että Rehnin kannatus on laskenut, koska hän on harvakseltaan julkisuudessa ja lisäksi tässä ajassa korostuu presidentin ulkopoliittinen rooli.
– Siihen nähden Rehnin 40 prosentin kannatus on ihmeellisen korkea.
Pääministeri Sanna Marin on edelleen presidenttikyselyssä neljännellä sijalla. Ex-pääministeri Alexander Stubb ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jakavat viidennen sijan. Kuva: Kalle Koponen, Lehtikuva
Kokoomukselta puuttuu tällä kertaa kirkas tähti presidentinvaaleista.
Kyselyssä jaetulla viidennellä sijalla on entinen pääministeri Alexander Stubb (kok), jonka kannatus on pienentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä. Stubbin kannatus on nyt 27 prosenttia. Yhtä suuri kannatus on vasemmistoliiton puheenjohtajalla, opetusministeri Li Anderssonilla.
– Stubb on monella tapaa pätevä ja tunnettu ehdokas, mutta hän on kannattajaprofiilinsa perusteella eliitin ehdokas.
Stubbin kannattajat ovat Rahkosen mukaan hyvätuloisia ja hyvin koulutettuja kaupunkilaisia. Äänikuninkuus eurovaaleissa osoittaa kuitenkin, että Stubbilla on kannatuspotentiaalia laajasti.
– Kyllä hän varmaan varteenotettavin ehdokas on, mitä kokoomuksella on laittaa pöytään.
Toukokuussa tehtyyn presidenttigallupiin verrattuna Stubbin kannatus on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä. Rahkonen arvelee, että syynä on se, että Stubb kommentoi keväällä ahkerasti Suomen Nato-jäsenyyttä kansainvälisessä mediassa, mutta sen jälkeen hän pitänyt matalaa profiilia.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen on noussut suosiossa kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ohi. Kuva: Seppo Solmela / IS, Lehtikuva
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen oli nyt ensimmäistä kertaa mukana IS:n presidenttikyselyssä ja keräsi heti 18 prosentin kannatuksen. Yllättäjän taakse jäi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo 15 prosentin kannatuksella. Orpo on sanonut, ettei hän ole käytettävissä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.
Rahkonen on pannut merkille Häkkäsen pärjäämisen kyselyssä ja luonnehtii häntä ”nousevaksi haastajaksi”.
– Ehdottomasti haastaja, jonka tähti on nousussa.
Häkkäsen kannatus tulee varttuneemmalta oikeistolaiselta väeltä, yli 65-vuotiailta.
– Hän on maakuntien rotariäijien suosikki.
Rahkosen mukaan Häkkäsen 18 prosentin kannatus on hyvä pohja, jonka päälle voi rakentaa tulevaisuutta ajatellen. Erityisesti hän näkee potentiaalia siinä, että nuorehko, 38-vuotias Häkkänen on vanhemman väen suosiossa.
– Nämä vaalit ratkaistaan 60+ äänestäjien äänillä.
Lue lisää: Antti Häkkänen presidentinvaaligallupista: ”Luottamus hivelee – kesällä vakavamman pohdiskelun paikka”
Myös kokoomuksen toinen varapuheenjohtaja Elina Valtonen oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Hänen kannatuksensa on 13 prosenttia. Kyselyn mukaan 46 prosenttia ei voisi ajatellakaan äänestävänsä edellä mainittuja kokoomuksen ehdokkaita.
Päivän politiikan ulkopuolisista nimistä kenraalimajuri evp Pekka Toveri, joka on myös uusi nimi listalla, sai 14 prosentin kannatuksen. Toveri on kommentoinut ahkerasti julkisuudessa Ukrainan sotaa ja hän on kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaana Uudellamaalla. Suomen Nato-jäsenyyden ”oraakkelimaisen” tarkasti ennustanut Risto E.J. Penttilä sai kyselyssä 12 prosentin kannatuksen.
Viime presidenttikyselyn kärjessä ollut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on pudonnut kyselyssä kolmanneksi. Hänen kannatuksensa on laskenut 36 prosenttiin eli kahdeksan prosenttiyksikköä. Aaltola on sanonut, ettei hän ole asettumassa ehdolle presidentinvaaleihin, mikä lienee vaikuttanut hänen kannatuksensa laskuun, vaikka kannatus on edelleen korkealla.
– Aaltolan nousu presidentinvaalikyselyiden kärkeen oli komeettamainen. Komeetta menee taivaalla aika nopeasti ohi.
Lue lisää: IS:n presidenttikyselyssä yllätysykkönen: ”Voi pyhä jysäys”
Komissaari Jutta Urpilainen on todennäköinen Sdp:n presidenttiehdokas, jos Sanna Marin ei ehdolle lähde. Urpilaisella on selvä etumatka europarlamentaarikko Eero Heinäluomaan nähden. Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Lehtikuva, Petri Huhtinen
Neljänneksi suosituin kyselyssä on edelleen pääministeri Sanna Marin (sd). Hänen kannatuksensa on noussut pari prosenttiyksikköä ja on nyt 31 prosenttia. Marin on sanonut, ettei hän ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi.
– Hän on yleisesti ottaen niin suosittu poliitikko ainakin tiettyjen äänestäjäryhmien keskuudessa, että yleiskannatus heijastuu tähänkin. Hän ei ole kuitenkaan niin suosittu, että nousisi presidenttikyselyn kärkeen.
Marinin kannatus on painottunut voimakkaasti nuoriin ja naisiin.
Jos Marin ei lähde presidentinvaaleihin, EU-komissaari Jutta Urpilainen on Rahkosen mukaan Sdp:lle vahvin ja todennäköisin ehdokas. Urpilaisella on 22 prosentin kannatuksella selvä kaula europarlamentaarikko Eero Heinäluomaan, jonka kannatus on 14 prosenttia.
Urpilaisen kannatusprofiilia Rahkonen kuvaa ”demarimaisen tasapäiseksi”. Kannatusta tulee tasaisesti eri ikäryhmistä.
– Kannatuspohja on ihan hyvä, mutta ei ehkä ihan riitä kärkikahinoihin.
Kyselyn mukaan 45 prosenttia ei voisi kuvitellakaan äänestävänsä Sdp:n mainittuja ehdokkaita.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on selvästi suositumpi presidenttiehdokas kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tai europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Kuva: Toni Repo, Lehtikuva
Perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kannatus presidentiksi on 24 prosenttia. Vaikka Halla-aho on ollut esillä ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana, kannatus ei ole juuri värähtänyt edellisestä kyselystä.
Rahkosen mukaan naiset vieroksuvat Halla-ahoa ja hänen kannatuksensa painottuu nuorempiin ikäryhmiin. Hän arvelee, että Halla-ahoa pidetään menneisyytensä vuoksi ristiriitaisena hahmona, vaikka hänen ulkopoliittinen linjansa onkin valtavirtaa ja puhuttelee suomalaisia.
Perussuomalaisten keskuudessa kilpailua presidenttiehdokkuudesta ei juuri ole. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra saa 12 prosentin kannatuksen ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaari seitsemän prosentin kannatuksen, kuten viime presidentinvaaleissakin.
Huhtasaari on Rahkosen mielestä leimautunut eurooppalaiseen äärioikeistoon ja on syntynyt mielikuva, että hän on Venäjän talutusnuorassa.
– Hänen julkikuvassaan on putinismin kitkerä sivumaku.
Kyselyn mukaan 66 prosenttia ei voisi ajatellakaan äänestävänsä perussuomalaisten ehdokkaita.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on edelleen selvästi suosituin ehdokas presidentiksi keskustalaisista, vaikka puolustusministeri Antti Kaikkonen on hieman nostanut kannatustaan. Aika on ajanut Paavo Väyrysen ohi. Kuva: Sami Kero, Meeri Utti, Seppo Solmela / IS
Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) kannatus on noussut kolme prosenttiyksikköä 22 prosenttiin. Rahkonen pitää mielenkiintoisena sitä, että Kaikkonen ei loista presidentinvaaligallupissa, vaikka hän sai ministeripörssissä parhaat arvosanat kansalta ja jätti taakseen Haaviston ja Marinin.
Lue lisää: Kansa jakoi ministereille kouluarvosanat – voittajan tulos hämmästytti tutkijankin: ”Varsin poikkeuksellista”
Rahkonen arvelee, että Kaikkonen saattaa olla tulevaisuuden toivo.
– Siihen haetaan vanhempaa valtiomiestä, joka lyö nyrkkiä pöytään ja tarvittaessa jyrähtää. Suomessa on yksi työpaikka, jossa ei tarvitse kärsiä ikärasismista, ja se on tasavallan presidentin virka. Riittävän korkea ikä on vain eduksi, mielellään 60+.
Presidentinvaaleissa vuonna 2012 kolmanneksi suurimman, yli 17 prosentin kannatuksen kerännyt Paavo Väyrynen saa tyytyä nyt kuuden prosentin kannatukseen.
– Väyrynen tavoittelee edelleen sellaista maailmaa, jossa Suomi on liittoutumaton ja on hyvät naapuruussuhteet Venäjään. Äänestäjien enemmistön mielestä Väyrysen ulkopoliittinen linja on väärä.
Kyselyn mukaan 39 prosenttia ei voisi äänestää tarjottuja keskustan ehdokkaita.
Rkp:n Anna-Maja Henriksson ja Kd:n Sari Essayah ovat selkeitä ykkösnimiä puolueidensa presidenttiehdokkaiksi. Kuva: Rickard Kilström, Mikko Stig / Lehtikuva
Kyselyn valossa Rkp:n ja Kd:n presidenttiehdokkaat näyttävät selviltä. Rkp:n puheenjohtajaa, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ja Kd:n puheenjohtajaa Sari Essayahia voisi kumpaakin ajatella äänestävänsä 21 prosenttia. Henrikssonin kannatus on noussut peräti viidellä prosenttiyksiköllä, Essayahin yhdellä. Liike Nytin puheenjohtajan Hjallis Harkimon kannatus on 11 prosenttia.
Jos Haavisto ei lähtisikään vihreiden presidenttiehdokkaaksi, europarlamentaarikko Ville Niinistön kannatus on 19 prosenttia ja europarlamentaarikko Heidi Hautalan 18 prosenttia. Hautala on ollut ehdolla presidentinvaaleissa vuosina 2000 ja 2006 keräten reilun kolmen prosentin kannatuksen kummallakin kerralla.
Kyselyn mukaan 38 prosenttia ei voisi kuvitellakaan äänestävänsä ehdotettuja vihreiden ehdokkaita.
Pekka Haaviston kirkkaasti suosituin vihreiden presidenttiehdokkaaksi. Ville Niinistön kannatus on 19 prosenttia ja Heidi Hautalan 18 prosenttia. Kuva: Aleksi Jalava / IS, Lehtikuva
Näin tutkimus tehtiin:
Taloustutkimus haastatteli Ilta-Sanomien toimeksiannosta 1021 henkilöä 30.1.–1.2.2023. Kysely tehtiin internetpaneelissa. Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyssä haastateltaville annettiin 30 nimeä ja kysyttiin, keitä heistä he voisivat kuvitella äänestävänsä vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Nimiä sai valita useita, koska ehdokkaita ei ole vielä nimetty. Asetelma on näin ollen puolueiden esivaalin kaltainen.
