Isännöitsijä veti mutkia suoriksi, ja se tuli kalliiksi.
Kuva: Käräjäoikeuden asiakirjat
Vesa Näveri
Isännöitsijä joutuu maksamaan 32 000 euroa taloyhtiölle maksettuaan vahingossa kattoremontin laskun liian aikaisin.
Kaksi ensimmäistä laskua, yhteensä noin 51 000 euroa, käsiteltiin kuten pitikin. Ensin laskun hyväksyi taloyhtiön palkkaama työmaan valvoja, ja seuraavaksi sen käsitteli yhtiön hallitus, minkä jälkeen isännöitsijä maksoi laskun. Kolmannen laskun kohdalla isännöitsijä veti mutkia suoraksi ja maksoi 30 000 euron laskun heti.
Taloyhtiö katsoi kärsineensä vahinkoa, nosti kanteen isännöitsijää vastaan ja voitti oikeusjutun.
Taloyhtiön mielestä isännöitsijä aiheutti menettelyllään 30 000 euron vahingon ja vaati koko summaa häneltä.
Valvoja ihmetteli jälkeenpäin, miksi lasku ei tullut hänelle, vaikka käytännön mukaan niin olisi pitänyt tapahtua.
Isännöitsijän näkemys oli, että vaikka hän maksoikin laskun etuajassa, ei siitä ollut vahinkoa taloyhtiölle.
Yhtiö menetti samalla mahdollisuutensa reklamoida työstä, koska laskun maksamalla se samalla hyväksyi työn jäljen.
Osapuolilla oli näkemyseroja siitä, mitä tilattu työ kaikkiaan käsitti. Urakoitsija ei ollut voinut antaa työstä kokonaissummaa etukäteen, ja siksi kattohommia tehtiin tuntitöinä.
Lopullisia kuluja oli mahdotonta tietää etukäteen, koska puretun katteen alta paljastui vanha peltikatto, joka oli myös purettava. Vanha katto tuli yhtiölle yllätyksenä.
Lisäksi osa katosta oli loivaa, ja se oli tarkoitus myös uusia, mutta kun työhän palkattu firma lopetti hommat yllättäen kesken, jäi sen tekeminen toiselle firmalle. Osapuolilla oli lisäksi näkemysero, kuuluiko loivan katon korjaus alkuperäiseen remonttiin.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus antoi tuomio jutussa torstaina. Oikeus toteaa, että taloyhtiön olisi pitänyt päästä reklamoimaan laskusta, mutta se ei isännöitsijän menettelyn vuoksi voinut sitä tehdä.
Työmaan valvojan mukaan taloyhtiölle aiheutui noin 20 000 euron vahinko, joka vastasi tekemättä jääneen loivan katon kustannusta. Valvoja oli laskenut etukäteen hankkeen kokonaiskustannukseksi noin 75 000 euroa. Summassa oli myös loivan katon osuus.
Taloyhtiön mukaan työlle ei ollut sovittu varsinaista enimmäisurakkahintaa. Valittu urakoitsija oli ollut kuitenkin edullisin.
Käräjäoikeuden mielestä yhtiö ei pystynyt näyttämään, että reklamoimalla se olisi saanut maksetun kolmannen laskun pienennettyä 30 000 eurosta nollaan, eikä vahingon määrä ollut taloyhtiön vaatimuksen suuruinen.
Laskutustyöurakasta jäi totuttamatta ainoastaan loivan katon osuus. Reklamaatio olisi oikeuden mukaan voinut koskea vain loppuosaa.
Urakoitsijan esittämä kustannusarvio ei ollut osapuolia sillä tavoin sitova, että taloyhtiö olisi voinut olettaa saavansa urakan mainitulla hinnalla. Urakoitsijan esittämä kustannusennuste ei kuitenkaan ollut merkityksetön, vaikka se ei ollut sitova, käräjäoikeuden ratkaisussa todetaan.
Kantaja ei olisi reklamoinut kustannusarvion ylityksestä vaan työtuntien määrän kasvusta ja loivan osuuden tekemättä jättämisestä.
Oikeus katsoi näytetyksi, että taloyhtiö olisi reklamoimalla voinut saada urakoitsijalta kolmannesta laskusta enintään 20 000 euroa, minkä summan oikeus katsoi taloyhtiön kärsineen isännöitsijän menettelyn takia.
Isännöitsijä esitti hänen maksettavakseen määrätyn vahingon kohtuullistamista, mutta oikeus hylkäsi vaatimuksen.
Käräjäoikeus hyväksyi taloyhtiön nostaman kanteen. Isännöitsijälle ennenaikaisesta laskun maksamisesta koitui 32 000 euron kulut. Summassa on 20 000 euroa vahingonkorvausta ja 12 000 euroa taloyhtiön oikeudenkäyntikuluja.
