Jääkiekko | Tampereella ja Helsingissä kaikki on paremmin – Kun sähkö ja inflaatio vievät rahat, kuka lähtisi kiekkomatsiin?

Jääkiekon Liigan syyskuun yleisömäärät kertovat ankarasta sarjan kahtia jakautumisesta katsojien kiinnostuksen perusteella.

Liigassa pelattiin syyskuun aikana 24 kertaa alle 3 000 katsojan yleisölle. Näistä kerroista yhdeksän on sellaisia, jolloin yleisömäärä on jäänyt alle 2 500:n.

Pienen yleisömäärän pelien määrä on selvästi suurempi kuin kolme vuotta sitten, kun Liigaa edellisen kerran pelattiin ilman koronapandemian aiheuttamia rajoituksia. Silloin alle 3 000 katsojan jäätiin vain kahdeksan kertaa.

Huippupelien vetämänä sarjan yleisökeskiarvo on pysynyt kohtuullisella tasolla. Syyskuun yleisökeskiarvo oli 3 893, missä on laskua kaudesta 2019–2020 noin 400 katsojaa ja noin kahdeksan prosenttia.

Kuva kääntyy lievän noususuunnan puolelle, kun tarkastellaan Liigan kiinnostavimpia otteluita. Kymmenen eniten katsojia syyskuussa vetänyttä ottelua keräsi yleisöä 7­280 katsojan keskiarvolla: nousua on 280 katsojaa ottelua kohden.

Merkittävänä selittäjänä tekijänä on vertailukauden jälkeen auennut Nokia-areena, joka veti esimerkiksi Tampereen paikallispeliin Ilves–Tappara kauden tähänastisen ennätysyleisön 11 744. Nokia-areenassa pelattiin syyskuussa puolet kymmenestä katsotuimmasta pelistä.

Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen arvioi, että lievän laskusuunnan takana on kaksi asiaa.

Yhtäältä koronapandemia vaikuttaa yhä jonkin verran ihmisten päätöksiin lähteä katsomaan peliä hallille. Toisaalta geopoliittinen tilanne, kuluttajahintojen nousu ja korkeat energiamaksut näkyvät kuluttajan kukkarossa.

”Oletan, että se näkyy aika paljon, miten paljon ihmisillä on vapaa-aikaan käyttää rahaa. Tässä tilanteessa siitä varmasti tingitään. Yleinen huoli on energian hinnasta, näkyy varmasti kuluttajakäyttäytymisessä”, Hiltunen sanoo.

Hiltunen myöntää, että tilanne huolestuttaa ja harmittaa. Hän epäilee tilanteen heijastuvan yleisömääriin jopa koko kauden ajan, sillä sydäntalven sähkölaskujen ennustaminen on vaikeaa.

”Yritämme löytää ratkaisuja tilanteeseen, mutta lopulta yksittäisen kuluttajan kukkaroon emme pysty tuomaan lisää tuloja”, Hiltunen sanoo.

Tampereen paikallispelissäkään areena ei ollut loppuunmyyty. Kuluttaja saa hankittua lippunsa juuri siihen peliin, johon haluaa. Sen seurauksena pelien kiinnostavuudessa näkyvä kahtia jakautuminen todennäköisesti jatkuu.

Hiltunen sanoo aiempien kokemusten perusteella uskovansa yleisömäärien nousevan, kun ilmat alkavat kylmentyä. Syyskuussa ihmisillä on Hiltusen näkemyksen mukaan vielä enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja, jotka kilpailevat peleissä käymisen kanssa.

”Sarja alkaa liian aikaisin. Ideaalitilanne olisi aloittaa vasta lokakuun puolella."

Yksittäisen pelin kiinnostavuuden lisääminen on Hiltusen mukaan eräs asia, josta puhutaan tällä kaudella. Liigan tulevaisuudesta keskustellaan alkavalla kaudella työryhmässä, joka pohtii esimerkiksi sarjajärjestelmää. Työryhmään kuuluu myös Jääkiekkoliiton edustajia.

Tamperelaisten ohella Liigan kovimpia yleisömääriä on tälläkin kaudella kerännyt Helsingin IFK.

Syyskuun kolmesta kotipelistä alle 7­000 katsojan jäi vain Sportia vastaan pelattu keskiviikkopeli. HPK:ta vastaan pelattu kauden avaus veti Nordenskiöldinkadun jäähallin lehtereille 7 825 katsojaa.

Toimitusjohtaja Markus Lindström sanoo, että syyskuu yllätti seuran positiivisesti. Trendinä erottui aikataulu, jolla lippu hankittiin.

”Lippuja meni lyhyessä aikaikkunassa ennen peliä ja ylipäätään pelipäivänä. Sen arviointiin aikaikkuna on lyhyt, onko se varovaisuutta tai maltillisuutta”, Lindström sanoo.

Lindström sanoo, että kuluttajakäyttäytymistä on tällä hetkellä vaikea ennakoida. Esimerkiksi energiakriisin vaikutusten arvioinnissa pitää olla jatkuvasti hereillä, kun harkinta rahankäytöstä on tarkempaa.

Tapahtumiin Lindström uskoo silti vakaasti.

”Sille on aina tilausta, että ihmiset kohtaavat ja tuntevat yhdessä, mutta yksittäiset ihmiset varmasti joutuvat miettimään tarkemmin, missä ja kuinka usein.”

Yleisömäärissä näkyviä eroja Lindström ei lähde arvioimaan.

”Enemmän ajattelen kokonaisuuden kannalta, miten Liiga vetää kokonaisuutena. Yksittäisistä yleisömääristä en ehkä tekisi liian pitkälle meneviä päätelmiä. Vaihteluväliä tulee varmasti joka joukkueella, sitä on ollut HIFK:llakin”, Lindström sanoo.

Hiltusen mainitsemasta tarpeesta siirtää Liigan alkua lokakuun puolelle eli muutamalla viikolla eteenpäin Lindström sanoo olevansa samaa mieltä. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että siirron vaatimia pelipäiviä ei juuri ole tarjolla kalenterissa.

Liigan seurat ovat tällä kaudella varsin yhtenäisiä siinä, että yleisömääräksi ilmoitetaan myytyjen lippujen määrä riippumatta siitä, montako ihmistä on hallissa. Hiltunen pitää tapaa oikeana ja sanoo toivovansa, että se olisi Liigassa yhtenäinen.

”Sillä tavalla seurat elävät. Raha tulee myydystä lipusta”, Hiltunen sanoo.

Pelicans poikkeaa linjasta lievästi ja Kouvolan Kookoo isommin. Pelicans ilmoittaa lukuunsa kaikki kausikortit sekä yksittäislipuilla paikalle tulleet. Toimitusjohtaja Lauri Pöyhösen mukaan ero on varsin pieni verrattuna kaikkien myytyjen lippujen ilmoittamiseen. Yksittäinen lippu ostetaan siinä vaiheessa, kun ajatuksena on selkeästi lähteä peliin, joten käyttämättä jää vähäinen määrä lippuja.

Kookoo puolestaan on jo pitkään ilmoittanut yleisömäärän otteluun saapuneiden mukaan. Toimitusjohtaja Sakari Välimaa sanoo, että ero lipun ostaneisiin saatetaan laskea muutamissa sadoissa ihmisissä.