Korhosen mukaan puolueen pitää joko kokoontua tammikuussa ylimääräiseen puoluekokoukseen ja vaihtaa koko puoluejohto.
Tai sitten puolue tekee linjapaperin, jolla se kääntää katseensa seuraavaan vaalikauteen ja sitoutuu siinä kansalaisille antamiinsa lupauksiin.
– Keskustan kannatus on nyt pudonnut yhdeksään prosenttiin, se tarkoittaisi vaaleissa alle kahdeksaa prosenttia.
–Vuonna 1994 keskusta kävi 14,9 prosentissa, nousi siitä vaaleihin 19,8 prosenttiin. 2011 syksyllä se 12,9 prosentissa, tammikuussa 2012 Väyrynen nosti kannatuksen presidentinvaaleissa jo 17,5 prosenttiin. Näissä oli lähtökohtana se, että keskusta palasi vahvalle linjalleen, Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan keskustalta oli täysin virheratkaisu lähteä vuonna 2019 mukaan vihervasemmistolaiseen hallitukseen.
– Ei keskusta ole vihervasemmistolainen puolue.
– Keskusta on vaihtanut puheenjohtajia tiuhaan ja politiikka ollut hakoteillä. Tai se on ollut muutaman poliitikon linja, jota on toteutettu vastoin keskustan syvien rivien linjaa, Korhonen sanoo.
”Ei yksi fraktio voi johtaa puoluetta”
Korhosen mukaan monet keskustan perusäänestäjät ovat siirtyneet pois tukemasta puoluetta, koska eivät ole kannattaneet puolueen niin sanotun liberaaliporukan linjaa.
– Ei yksi fraktio voi johtaa puoluetta, vaan sen pitää olla useiden valtavirtausten yhteinen voimatekijä. Keskustan pitää palata siihen, että se suvaitsee toisinajattelijoitakin.
– Oma linja pitää selkeyttää ja isänmaata voi palvella oppositiossakin. Keskustan pitää olla koko Suomen puolue, pitää löytää keinot syntyvyyteen, ikääntymisen vaikutuksiin, valtiontalouden tilaan, Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, maatalouden ja soten kriiseihin. Ihmisiltä on hävinnyt se kaikkein tärkein, turvallisuuden tunne, Korhonen pohtii.
