Elämä alkaa ja sitten joskus se myös päättyy. Jokainen meistä ottaa joskus sen viimeisen henkäyksen. Moni aloittaa oman kuolemansa miettimisen esimerkiksi vakavan sairauden ilmetessä tai muuten vain iän karttuessa. Oman ajan päättymiseen ei määräänsä enempää voi vaikuttaa, eikä Suomessa tunneta lainsäädännössä eutanasiaa. Jokainen meistä voi vaikuttaa kuitenkin siihen, millaista hoitoa lähestyvän kuoleman edessä saamme. Hoitotahto on se keino, jonka jokainen saa halutessaan ilmaista.
Karkkilassa asuva 71-vuotias Jarmo tietää, että hänen elinaikansa on tulossa pian päätökseen. Sairauksiensa tähden hän on jo tuttu hoidettava Lohjan sairaalassa. Jarmo sairastaa muun muassa keuhkoahtaumatautia. Hänen puheensa katkeaa tämän tästä rohinaan ja rykimiseen haastattelun aikana.
– Enhän mä vanha ole, vasta seitsenykkönen äijä. En ole mikään täysin höperö ja vielä viime vuonna hypin laskuvarjolla ja lensin purjekoneella. Tyhmähän mä en ole, mutta hullu mä voin olla, mies kertoo nauraen.
Liki 35 vuotta ensihoidossa työskennellyt mies on uransa aikana ehtinyt nähdä paljon. Kolmen lapsen isä on joutunut kohtaamaan oman lähestyvän kuolemansa ja hän on tehnyt hoitotahdon. Hän ei halua tulla elvytetyksi.
– Lääkäri kysyi multa kerran sairaalassa, et olenko koskaan miettinyt hoitotahtoa ja sitä kuinka mua hoidetaan. Sanoin, ettei asia ole aiemmin tullut mieleen. Tähän hän vastasi, että olisiko siihen syytä, sillä aikaa ei ole jäljellä enää paljon, Jarmo kertoo.
Ensihoito on tullut Jarmolle tutuksi vuosien mittaan. Neljän suolitukosleikkauksen ja pitkälle edenneen keuhkoahtaumataudin tähden myös Lohjan sairaala on tullut tutuksi. Jarmoa huolettaa se, että ensihoidolla ei ole pääsyä hänen tietoihin. Tilanteessa, jossa hän ei itse pysty kommunikoimaan, ensihoidolla ei ole tietoa Jarmon hoitotahdosta. Ratkaisuksi mies kävi ottamassa rintaansa tatuoinnin, jossa lukee suomeksi ja englanniksi älä elvytä, do not resuscitate.
– Mä otin tatuoinnin rintaan, jossa lukee, että älä elvytä. Sitten siinä on myös pieni lintu, joka lentää pois päin. Jos mä makaan tossa lattialla äly vekka ja ensihoito tulee, etteivät he vaan ala elvyttämään.
Jarmo ei halua, että häntä yritetään elvyttää. Hän tietää, ettei hänellä ole paljon elämää jäljellä. Mikko Huisko
Hoitotahdolla tai hoitotestamentilla voi ilmaista millaista hoitoa toivoo saavansa elämän loppuvaiheessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että tahtonsa ilmaiseminen ennalta kannattaa harkita tarkoin. Aina ei ole mahdollista osallistua hoitopäätöksiin. Syitä voivat olla esimerkiksi tajuttomuus, vakava sairaus tai onnettomuus.
Hoitotahto on mahdollista määrittää Omakanta-järjestelmään, kirjallisesti todistajien vakuuttamana tai suullisesti. Määrättyä muotopakkoa ei ole, mutta valmiita lomakkeita ja malleja löytyy kattavasti terveydenhuollon verkkosivuilta. Aiheesta voi olla myös yhteydessä asianajajaan.
Merkintä hoitotahdosta löytyy siis Omakanta-palvelusta.
Hoitotahtokortin voi ladata ja tulostaa esimerkiksi muistiliiton sivuilta. Mikko Huisko
Ensihoidolla ei ole valtuuksia nähdä hoidettavan tietoja. Jarmon mielestä tilanne on järjetön. Heillä ei ole pääsyä tietokantaan, jossa selvitetään esimerkiksi lääkitys tai sairaushistoria.
– Jos mä apua pyydän, mun mielestä ensihoidolla pitäisi olla oikeus mennä mun tietoihin. Esimerkiksi kaikki annettavat lääkkeet eivät sovi kaikkien kanssa yhteen, eikä ensihoito pääse lääkitystä mistään tarkastamaan, Jarmo pohtii.
Jarmo kertoo olevansa kuitenkin kiitollinen tilanteesta, sillä hän asuu senioritalossa ja hänen kohdallaan, kun kohtaamisia ensihoidon kanssa on tullut useita, tietävät hoitajat aika tarkkaan hänen taustansa.
– Mun mielestä siinä olisi ideaa, että ampparikuskit saisivat tietää mun tiedot. He ovat kuitenkin vaitiolovelvollisia, kuten muutkin terveydenhuollon ammattilaiset, Jarmo kertoo.
Hoitotahtoon kannattaa panostaa
Varatuomari Mirja Kokko selvittää Iltalehdelle mistä hoitotahdosta on kyse. Hänellä on pitkä historia hoitotahtoon liittyvistä tapauksista Perhejuristit Närhi Oy:ssä.
Kokko kertoo esimerkkinä kolaritilanteen, jossa ensihoidon tehtävä on mahdollistaa henkilön pääsy sairaalaan saamaan hoitoa. Tilanteessa ei ole mahdollista selvittää ihmisen taustaa eikä hoitotahtoa. Ihminen saattaa olla menettänyt myös tajunsa.
Suomessa on käytössä Omakanta-palvelu, jonne kansalaisten on mahdollista kirjata oma hoitotahtonsa ja mahdollinen elvytyskielto. Syitä elvytyskieltoon voi Kokon mukaan olla useita.
– Kukin voi hoitotahdosta kertoa tarkempia selvityksiä tilanteissa, joissa ei halua tulla hoidetuksi. On myös mahdollista kirjoittaa tieto siitä, että haluaa jatkaa elämää kaikesta huolimatta. Hoitotahtoon voi myös kirjata esimerkiksi antibioottikiellon, Kokko kertoo.
Tilanteet ovat voivat olla hyvinkin erilaisia. Mikäli ihmisellä on perussairauksia, tilanteesta kannattaa keskustella aina ensin lääkärin kanssa.
– Minusta on hyvinkin pelottavaa, että ihminen voi vain laittaa ruksin: En halua, että minua elvytetään.
Ensihoidon yksi pääasiallisista tehtävistä on saattaa henkilö tarvitsemansa avun luo. Sami Kuusivirta
Ensihoito ja hoitotahto
Ensihoidon pääasiallinen tehtävä on siis saada ihminen avun luokse sekä antaa kiireellistä hoitoa. Tässä tapauksessa rintaan tatuoitu tieto elvytyskiellosta, ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö potilasta hoidettaisi. Kokko muistuttaa, että terveydenhuolto ja lääkäri on se taho, joka ammattitaidollansa sen lopulta päättää.
– Tatuointi on tietenkin hyvä merkki siitä, että asiaa on oikeasti pohdittu ja sen myötä lääkärin on helpompi tehdä päätös potilashistoria arvioiden, mikäli jostain hoidosta luovutaan, Kokko kertoo.
Ensihoidolla ei ole päätäntävaltaa minkälaista hoitoa potilaalle annetaan. Lääkäri pystyy arvioimaan kokonaistilanteen tarkemmin ja pystyy sen myötä tekemään lopullisen päätöksen. Ensihoidon ei kuulu edes nähdä potilaan tietoja.
– Suomessa ihmisten tietosuoja on merkittävä ja olemme tarkkoja sen kanssa. Ensihoidon työnkuvaan ei kuulu päätöksenteko siitä, annetaanko ihmisen kuolla vai ei. Tästä syystä myöskään ensihoidon ammattilaisia ei ole koulutettu tämän asian osalta, Kokko kertoo.
