Kotkassa tapahtui kesällä kaksi isoa jätevesivuotoa. Viranomaisten mukaan vesilaitoksen olisi pitänyt varoittaa asukkaita heti vuodon tapahduttua.
Jätevettä on päässyt valumaan mereen Kotkassa isoja määriä kaksi kertaa kesän aikana ilman, että vuodoista ilmoitettiin ajoissa alueen käyttäjille tai asukkaille.
Asiasta uutisoi ensin Iltalehti (siirryt toiseen palveluun).
Karhulan jäähallin jätevesipumppaamosta valui jätevettä avo-ojaan elokuun lopussa. Oja johtaa Itärantaan, jossa on venesatama ja epävirallinen uimaranta.
Jätevettä valui ohi melkein 2 300 kuutiometriä, mikä on poikkeuksellisen iso määrä.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila sanoo, että vuodon määrä on suuri.
– Helsingin kantakaupungissa sata vuotta vanhassa viemäriverkossa on voimakkaiden sateiden aikana tapahtunut ohijuoksutuksia, joissa on keskimäärin valunut 3 000 kuutiometriä vettä vuodessa. Siinä mielessä Kotkassa tapahtuneet vuodot ovat isoja.
Jätevesien mukana veteen pääsee rehevöittäviä ravinteita. Knuuttilan mukaan vuodoissa pääsi mereen yhteensä noin prosentti koko Kotkan alueen vuotuisista päästöistä.
– Arvioni mukaan yksittäinen vuoto sisältää kymmenisen kiloa fosforia ja runsaat sata kiloa typpeä. Määrä ei aiheuta vakavaa rehevöittymistä paikallisesti, Knuuttila sanoo.
27. syyskuuta otetuissa näytteissä käy ilmi, että fosforitaso on yhä kohollaan Itärannan merivedessä, kertoo näytteitä maanantaipäivän aikana vielä tarkemmin analysoiva hydrobiologi Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.
– Näytteiden mukaan vesi täyttää uimaveden vaatimukset. Analysointia vaikeuttaa se, että alueelta ei ole aiemmin otettu näytteitä. Mutta jos vertaa veden laatua lähialueen vastaaviin lahtiin, kuten Heinlahteen ja Salmilahteen, fosforipitoisuudet näyttävät olevan koholla, Törrönen sanoo.
Ei vaaraa asukkaille tällä hetkellä
Viime viikolla otetuista näytteistä käy siis ilmi, että vedessä ei tällä hetkellä ole ihmisille vaarallisia bakteereja.
Kotkan kaupungin terveystarkastaja Emma Muurinen sanoo, että syytä huoleen ei ole.
– Jos siitä on terveyshaittaa ollut, niin se on ilmennyt vatsaoireina melko pian uimisen jälkeen.
Muurisen mukaan kaupungin ympäristöterveydenhuolto sai tiedon elokuun vuodosta vasta kaksi viikkoa vuodon tapahtumisen jälkeen. Hänen mukaansa kaupungin ja Kymen Veden tiedonkulkua on nyt parannettu.
Venttiilit pettivät ja muita teknisiä ongelmia
Ylivuoto sattui, kun Sunilan jätevesipumppaamoa oltiin ottamassa uudelleen käyttöön saneerauksen jälkeen. Jätevesi kulki kesän aikana väliaikaisesti toista reittiä eli ohitusjärjestelmän kautta.
Ylivuotoja sattui sekä kesäkuussa, kun väliaikainen ohitusjärjestelmä otettiin käyttöön että elokuun lopussa, kun se poistettiin käytöstä. Kesäkuun vuoto oli suurin piirtein yhtä suuri kuin elokuun vuoto.
Kymen Veden mukaan ylivuodon riskiä pidettiin elokuussa pienenä, mutta ohituksen purkutyö kesti odotettua pidempään.
– Siellä venttiilit pettivät ja oli muutakin teknistä haastetta, sanoo Kymen Veden laitospäällikkö Emmi-Maria Ukko.
Ukon mukaan ihmisillä ei ole syytä huoleen veden laadun suhteen. Kymen Vesi ottaa syksyn aikana lisää vesinäytteitä varmuuden vuoksi.
Tiedottaminen petti
Tutkija Seppo Knuuttilan arvion mukaan vesilaitos ei tiedottanut vuodosta ajoissa asukkaille.
– Tässä on kyllä vesilaitokselle oppimisen paikka, Knuuttila sanoo.
Kymen Vedestä tunnustetaan, että tiedottaminen ei onnistunut.
– Jälkeenpäin katsottuna on ilmeistä, että asukkaille olisi pitänyt saada tieto vuodosta. Emme olleet tietoisia, että alue on niin vilkkaassa virkistyskäytössä. Nyt meillä on valmius ottaa tekstiviestitiedottaminen käyttöön vastaavissa tilanteissa, Ukko sanoo.
