Väsymys on lisääntynyt etenkin nuorilla naisilla. Mistä jatkuva väsymys voi johtua? Neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen kertoo.
Väsymyksen takana voi olla monta mahdollista syytä. Kuva: Shutterstock
Noora Valkonen
Taas kerran pitkät yöunet, mutta silti väsyttää? Et ole yksin. Väsymys on lisääntynyt.
– Väsymys todella on lisääntynyt kaikkialla maailmassa koronapandemian aikana, sanoo neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen.
Suomessa väsymysoireet ovat lisääntyneet selvästi, enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.
Tämä on selvinnyt vuonna 2020 alkaneessa kansainvälisessä ICOSS-tutkimusprojektissa, jota Partinen vetää. Tutkimusprojektissa selvitetään koronapandemian vaikutuksia jaksamiseen, uneen ja toimintakykyyn.
Väsymyksen – sekä uneliaisuuden että uupumuksen – lisääntyminen liittyy osin suoraan koronavirukseen eli COVID-19-infektioon.
– COVID:in sairastaneilla väsymys on lisääntynyt enemmän kuin niillä, jotka eivät ole sairastaneet sitä, Partinen kertoo.
Toisaalta väsymys on lisääntynyt niilläkin, jotka eivät ole koronaa sairastaneet. Syy löytyy karanteeneista, normaalin elämän rajoituksista ja talousvaikeuksista, jotka ovat kuormittaneet ihmisiä. Esimerkiksi ahdistuneisuus omasta tai maailman tilanteesta voi lisätä väsymystä.
– Kaikkea ei voi laittaa virusinfektion syyksi, Partinen sanoo.
Kaikista huonoin tilanne on ollut niillä, joilla on jo ennen pandemiaa ollut uniongelmia tai taipumusta ahdistukseen, ja jotka ovat lisäksi saaneet koronavirusinfektion.
Parhaillaan tutkimusprojektissa selvitetään muun muassa sitä, onko pandemia lisännyt itsemurha-ajatuksia.
– Onneksi näyttää siltä, että itsemurha-ajatukset ovat jopa vähentyneet, mutta valitettavasti on hieman viitteitä siitä, että nuorten keskuudessa ne ovat mahdollisesti lisääntyneet.
Pandemia on ollut monelle traumaattinen tapahtuma.
Aktiivisten, aikaansa seuraavien nuorten ihmisen elämässä pandemia on tuntunut kenties ankarimmin.
Väsymys on lisääntynyt eniten nuorten ikäryhmissä, nuorilla naisilla enemmän kuin miehillä.
– Pitkittyneessä koronataudissakin oireet korostuvat nuorilla naisilla, jotka ovat urheilullisia, aikaansaavia ja lahjakkaita.
Pitkästä koronasta puhutaan, kun koronavirusinfektion oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Yleisimpiä pitkäaikaisia oireita ovat muun muassa aivosumu, unettomuus, erilaiset kivut, väsymys ja uupumus.
Rokotukset antavat suojaa pitkää koronaoireilua vastaan, ja niillä on ollut vaikutusta myös väsymykseen. Ainakin kaksi rokotusta saaneilla väsymysoireilua on esiintynyt Partisen mukaan vähemmän kuin niillä, jotka ovat saaneet vain yhden rokotuksen tai ei lainkaan rokotetta.
Mitä tehdä, jos koko ajan väsyttää?
Jos olo on herätessä nuupahtanut, ja päivälläkin väsyttää, syitä kannattaa lähteä selvittämään esimerkiksi työterveydessä.
Väsymystä ei koskaan ole syytä vähätellä tai salailla, eikä sen vuoksi kannata Partisen mukaan jäädä paikoilleenkaan.
– Vaikka kuinka väsyttää, se, että yrittää nukkua enemmän ei aina korjaa tilannetta.
Väsymys voi johtua monesta asiasta: esimerkiksi raudanpuutteesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, stressistä tai masennuksesta. Tai siitä, että on hiljattain sairastanut jonkin virusinfektiotaudin, kuten koronan tai influenssan.
Yksi syy väsymykseen voi olla se, että unen laatu on yksinkertaisesti huonontunut. Vaikka kello näyttäisikin, että unta on tullut ainakin vaikka kahdeksan tuntia, syvän unen määrä on voinut vähentyä.
– Sama unen määrä ei silloin palauta samalla tavalla kuin ennen.
Nukahtaminen ja syvään uneen pääseminen vaativat sitä, että rauhoittuu ja antaa kierrosten laskea.
Arvata saattaa, että moni nipistää yöunistaan arjen kiireiden ja työpaineiden vuoksi. Tai roikkuu illat kiinni älypuhelimessa ihmetellen, miksi uni ei tahdo tulla. Aktiivisuuden pitäisi pikemminkin laskea iltaa kohden.
– Valitettavasti unta ei arvosteta niin paljon kuin pitäisi, Partinen sanoo.
Silti uni on ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille kenties se tärkein asia.
– Uni on aivoille ja keholle välttämätöntä. Vaikka olisi kuinka paljon duunia, pitäisi silti nukkua riittävästi. Ja jos on paljon duunia, pitäisi osata sanoa myös ei.
Väsymys voi olla myös luonnollinen reaktio esimeriksi vaikeaan elämän- tai maailmantilanteeseen. Partisen mukaan tutkimuksissa on selvinnyt, että sosiaalisen median ja uutisten aktiivinen seuraaminen pandemian aikana vaikutti väsymysoireiden lisääntymiseen.
– Jos sairaudet on suljettu pois, voi todeta itselleen, että väsymys on normaali tapa reagoida siihen, mitä tapahtuu.
