Jenni Haukion väitöstilaisuus oli tupaten täynnä – paljastaa nyt millaista tukea sai lähimmäisiltään

Jenni Haukion suuri urakka tuli päätökseen perjantaina. Odotettu väitöstilaisuus kiinnosti paitsi perheenjäseniä ja läheisiä, myös Helsingin yliopiston opiskelijoita.

Valtiotieteen maisteri ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio väitteli perjantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Haukion väitöstilaisuuteen saapui innokkaita kuuntelijoita koko salin täydeltä. Paikalle saapui myös Haukion perheenjäseniä ja ystäviä. Salin etuosassa istui presidentti Niinistön lisäksi muun muassa Haukion äiti Ritva Haukio.

Haukion pitkäaikaisille ystäville Raija Turpelalle ja Helvi Vallille Haukion haave väitöskirjasta ei tullut aikoinaan yllätyksenä.

– Hän on tavattoman sielukas ihminen. Hän on vaan kasvanut tässä roolissaan ja tehtävissään entistä sielukkaammaksi. Hänellä on sanomaa, hän perehtyy asioihin ja hän on lähellä ihmistä, Valli kuvaili.

Haukion läheisten lisäksi paikalle saapui myös uteliaita kuuntelijoita. Kaisa Knuutila matkusti väitöstilaisuuteen Turusta.

– Saulin olen tavannut kaksi kertaa, joten jos hän tänne saapuu, tämä olisi kolmas kerta. Jennin kanssa tämä on ensimmäinen kerta, Knuutila sanoi ennen väitöstilaisuuden alkua.

– Aion toki onnitella ja toivottaa hyvää jatkoa, jos tulee tilaisuus kohdata kasvotusten.

Haukion väitöskirja käsittelee puolueiden strategista digitaalista kampanjointia eduskuntavaaleissa. Haukio totesi itse useaan otteeseen väitöstilaisuudessaan, että hänen tutkimusaiheestaan on vain vähän aiempaa tutkimusta.

– Olen pyrkinyt selittämään ilmiötä, josta on vain niukasti aikaisempaa tietoa. Minulla on ollut pyrkimys myöskin tuottaa sellaista tutkimusta, josta voisi olla hyötyä tulevien tutkimusten kysymyksenasetteluissa.

Väitöskirjan otsikko on Avoimen vuorovaikutteisuuden ideaalista sisäisen mobilisaation realiteettiin? : Puolueiden digitaalisen vaalikampanjoinnin strategiset ulottuvuudet ja dilemmat.

Vastaväittäjänä perjantain tilaisuudessa toimi professori Kim Strandberg Åbo Akademista. Väitöstilaisuus oli kaksikielinen: Strandberg esitti kysymyksensä ruotsiksi ja Haukio vastasi niihin suomeksi.

Tilaisuuden poikkeuksellisesta mediahuomiosta ja arvokkuudesta huolimatta tunnelma oli rentoutunut. Strandberg ja Haukio kehuivat ja kiittelivät toisiaan tilaisuuden edetessä.

Rennon tunnelman allekirjoitti myös tilaisuutta seurannut viestinnän professori Pekka Isotalus, joka toimi Haukion työn esitarkastajana. Haukio kiitti Isotalusta väitöskirjansa esipuheessa.

– Ei mitään erityisen hankalia tai tahallisesti kinkkisiä kysymyksiä. Mielestäni hyvän väitöstilaisuuden sävy on tällainen pedagoginen keskustelu tutkimuksesta. Tässä oli sellaista keskustelua, Isotalus summasi.

Haukion itsensä mukaan tuoreen väitöskirjan tärkein havainto on uusi tieto siitä, kuinka digitaalisen vaalikampanjaympäristön ominaispiirteet ja olosuhteet vaikuttavat puolueiden verkkokampanjoinnin toteutukseen.

– Laaja-alaisesta ja pitkäkestoisesta tutkimusprosessista on vaikea eritellä yksittäistä onnistumista. Erittäin merkittävä vaihe kuitenkin on esimerkiksi tutkimuksen tulosten ja johtopäätösten koostaminen, jossa onnistuminen on olennaista työn lopputuloksen kannalta, Haukio kertoi Ilta-Sanomille sähköpostitse ennen väitöstilaisuuttaan.

Väitöskirjassaan Haukio esittää, että puolueiden vaalima ajatus avoimesta vuorovaikutuksesta kansalaisten ja poliitikkojen välillä ei konkretisoidu internetin vaalikampanjoinnissa.

Väitöskirjaansa varten Haukio haastatteli keskustan, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten, SDP:n ja vihreiden edustajia. Hän on keskittynyt vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleihin, mutta otti huomioon myös digitaalisen kampanjoinnin kehittymisen viime vuosina.

– Puolueissa vastaanotto tutkimusaiheelle oli erittäin myönteinen ja he toivat esiin, että tällaista tutkimusta ei ole, Haukio kertoi väitöstilaisuudessa.

Haukiolle tutkimuksen aihe oli jo entuudestaan tuttu omalta työuralta. Hän toimi kokoomuksen viestintäpäällikkönä neljän ja puolen vuoden ajan. Haukio jätti tehtävän vuonna 2012, kun Niinistö valittiin presidentiksi.

Haukio totesi väitöstilaisuudessaan, että omalla aiemmalla kokemuksella aihepiiristä oli suuri merkitys. Samalla hän nosti esiin tutkimuksen objektiivisuuden ja totesi suhtautuneensa itseensä erittäin kriittisesti tutkimusprosessin aikana.

– Kahden ihmisen välistä täysin objektiivista kohtaamista ei ole olemassa, Haukio summasi.

Väittelyn päätteeksi vastaväittäjä Strandberg suositteli Haukion väitöskirjaa hyväksyttäväksi. Väitöstilaisuus päättyi yleisön suuriin aplodeihin, jonka jälkeen Haukio siirtyi kutsuvieraiden kanssa yksityiseen kahvitilaisuuteen. Samalla läheiset saivat mahdollisuuden onnitella ja ojentaa kukkasia Haukiolle henkilökohtaisesti.

Haukion mukaan läheisten antamalla tuella on ollut korvaamaton merkitys väitöskirjan edistämisessä.

– Rohkaisua, kannustusta ja käytännön tukea, Haukio kuvailee IS:lle.

Väitöskirjansa esipuheessa kiitettäviä tahoja ja henkilöitä on suuri joukko. Nimeltä mainitaan Niinistön lisäksi myös 4-vuotias Aaro-poika.

– Puolisoani Saulia haluan kiittää kaikesta tuesta, rohkaisusta ja kannustuksesta. Poikaani Aaroa siitä, että olet olemassa, ja annat joka päivä elämälleni sen syvimmän merkityksen, Haukio kirjoittaa.

Voimaa pitkään prosessiin Haukio kertoo saaneensa kiinnostuksesta omaa tutkimusaihetta kohtaan.

Haukio on suorittanut Turun yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2001. Hän opiskeli yleistä valtio-oppia, kansainvälisiä suhteita, poliittista historiaa ja taloustiedettä.

Haukion väitöskirja on aiempien lehtitietojen mukaan ollut vireillä jo 2010-luvulta. Nyt pitkä urakka tuli päätökseen ja helpotus oli tulkittavissa Haukion kasvoilta.

– Väitöskirjatutkimus on vaativa projekti jokaiselle haasteeseen tarttuvalle, myös minulle. Silloin, kun on aidosti kiinnostunut ja innostunut tutkimuskohteestaan, aikaa on kuitenkin mahdollista järjestää myös ansiotyön ja muiden velvoitteiden rinnalla. Jätettyäni alkuvuodesta työni Turun Kirjamessuilla, keskityin väitöstutkimukseni viimeistelyyn täysipäiväisesti työskennellen, Haukio kertoo IS:lle.

Väitöstilaisuus poiki kiinnostusta myös yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Kolmannen vuoden valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat Anna ja Venla osallistuivat Haukion väitöstilaisuuteen uteliaisuudesta.

Kaksikon ensimmäinen suurempi urakka yliopistossa on vasta edessä päin, kun kandidaatin tutkielman kirjoittaminen alkaa lähitulevaisuudessa.

– Emme ole aiemmin olleet seuraamassa väitöstilaisuutta, joten tämä oli kiinnostavaa. On aina innostavaa seurata akateemisia ihmisiä, kaksikko kertoi.