Niin sanottu varttitase tulee sähkömarkkinoille. Porrastetusti toteutettavaa uudistusta perustellaan muun muassa tuulivoiman takia yhä ennakoimattomammaksi muuttuneella sähkön tuotannolla.
Aluksi hieman karkeasti yksinkertaistavaa tarinointia.
Onnistunut arvaus kunkin hetkisestä kysynnästä ja tarjonnasta on lähes minkä tahansa kannattavan kaupankäynnin oleellinen ehto. Sähkön tuotannossa 1990-luvulla arvausten osuvuutta saatiin parannettua melkoisesti, kun keksittiin, että insinööri osaa tehdä ja ekonomi myydä.
Mallia otettiin ekonomille tutuilta pääomamarkkinoilta: perustettiin sähköpörssi.
Nyt piti vain sopia, millaisissa erissä ja miten tuotetta myydään.
Kun sähkön tuotanto oli suurelta osin tasaisesti jauhavien vesi- ja lauhdevoimaloiden varassa, oli sopivin sähkön myyntijakso pituudeltaan tunti.
Tunnin jaksoja saattoi sitten kaupata jopa useita vuosia, ja erilaisten rahoitustuotteiden avulla jopa useita kertoja etukäteen. Saatiin tehokkuutta, mutta samalla kylvettiin nyt toteutuneen energian hintakriisin siemeniä.
Kun sitten lopulta tuo myyty tunti koitti, yhden insinöörin työ oli tehdä sähkö. Useampien varmistaa, että sähkö myös siirtyy tuottajalta kuluttajalle. Ja vielä yhden paikkailla takataskussa valmiina olevalla säätövoimalla jäljelle jääneet ja yllättäen tulleet aukot.
Jälkimmäisessä on kyse tuotannon ja kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta eli tasehallinnasta.
Kolmannessa vaiheessa kuvioon mukaan tuli taas ekonomi, joka mittaustietojen pohjalta jälkikäteen laski, miten tuo homma lopulta niin kuin oikeasti meni. Tuosta viimeisestä vaiheesta käytetään myös nimitystä taseselvitys.
Kuluttajien sähkömittareita ohjelmoidaan uudelleen ja vaihdetaan
Nyt kun tuuli- ja aurinkovoiman yleistymisen myötä sähkön tuotanto on aiempaa epätasaisempaa ja ennakoimattomampaa, siirrytään nykyisestä tunnista 15 minuutin jaksoihin. Jälkikäteisen ruodinnan eli taseselvityksen osalta vartin jaksoja aletaan käyttää 22.5.2023 alkaen.
Suoraan kuluttajille varttitase alkaa näkyä vasta parisen vuotta myöhemmin.
– Vuorokausimarkkinoilla vartin kaupankäyntijaksoihin siirrytään näillä näkymin vuoden 2025 alkupuoliskolla, sanoo projektipäällikkö Meri Viikari kantaverkkoyhtiö Fingridiltä.
Nykyisin nimenomaan vuorokausimarkkinat, joilla seuraavan päivän tuntikohtaiset sähkön hinnat julkaistaan noin klo 14, määrittävät keskeisesti sähkön hintaa.
– Vuorokausimarkkinoilla hinta tulee muodostumaan vartin välein. Jos sähkön myyjä on tarjonnut tällaista varttituotetta kotitalouteen, niin kyllä se sielläkin tulee vaihtumaan vartin välein, kertoo Viikari.
Käytännössä muutos edellyttää sitä, että myös kuluttaja-asiakkaiden sähkömittarit kykenevät tallentamaan ja välittämään mittaustietoja viidentoista minuutin jaksoissa.
Monissa uudemmissa mittareissa tämä saadaan onnistumaan etänä tehtävällä mittarin ohjelmistopäivityksellä. Vanhimmat etäluettavat mittarit saatetaan kuitenkin joutua vaihtamaan. Mittareiden ohjelmoinnista ja vaihdoista vastaavat paikalliset verkkoyhtiöt.
Lisää automatiikkaa kulutuksen hallintaan
Vuosikymmeniä käytössä ollut keino sähkön kulutuksen ohjaamiseen on ollut niin sanottu yösähkö. Toisin sanoen sähköä on voitu myydä halvemmalla silloin, kun kysyntää on ollut muita ajankohtia vähemmän.
Yösähkön alkuaikoina halvemman yötariffin vaihdosta huolehti mittaritaulussa tikittänyt mekaaninen kellokytkin.
1980- ja 1990-luvuilla lisäksi käyttöön tulivat sähköyhtiöiden mittaritauluihin asentamat kauko-ohjattavat kontaktorit, joilla sähköyhtiö saattoi tehonrajoitustilanteessa sovitusti jopa osittain katkaista virran.
Tuntihintojen aikana käsin tehtävä kulutuksen ohjaus on ollut monelle käytännössä mahdollista. Neljännestunnittaiset vaihdokset vaativat kuitenkin automatiikkaa.
Näin jopa yösähkötyyliset ja muut ohjauspalvelut saattavat kokea uuden tulemisen.
– Toivoisin, että sähkön myyjät tarjoavat palvelua, jolla he ohjaavat lämminvesivaraajan ja sähkölämmityksen kulutusta asiakkaan kannalta mielekkäisiin ajankohtiin, sanoo markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala.
Voit keskustella aiheesta 26.9. klo 23 saakka.
