Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin puhe maailmanlopun mahdollisuudesta on vastapuhetta Venäjän presidentille Vladimir Putinille, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.
– Viesti on Putinille ja Venäjän sotilasjohdolle, Forsberg sanoo Iltalehden haastattelussa.
Biden yrittää poistaa Putinilta harhakuvitelmat, että Venäjä voisi ratkaista Ukrainan sodan edukseen käyttämällä taktista ydinasetta ilman riskiä laajemmasta ydinsodasta.
– On tietyllä tapaa järkevä strategia korostaa sitä, että Venäjällä ei liian löysästi puhuttaisi ydinaseista, Forsberg sanoo.
Pidättyväisyyttä
Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa, mutta pidättyväisesti. Yhdysvallat ei ole muun muassa antanut Ukrainalle pidemmän kantaman raketteja Himars-järjestelmiin. Yhdysvallat on pyrkinyt hallitsemaan sodan leviämistä.
Venäjän mahdollinen taktisten ydinaseiden käyttö Ukrainassa on Bidenille vaikea asia.
– Länsi yrittää signaloida, että jos Venäjä käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa, vastatoimet eivät kohdistuisi strategiseen ydinasepuolustukseen Venäjän länsirajalla, Forsberg sanoo.
Biden muistuttaa Putinia ydinaseiden käytön uhkakuvista ja samalla pyrkii hillitsemään ydinsodan leviämistä siinä tapauksessa, että Putin sittenkin käyttäisi ydinasetta.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Tiina Somerpuro / KL
Forsberg muistuttaa, että simulaatiot ydinaseiden käyttämisestä sotatilanteessa ovat tyypillisesti johtaneet täysimittaiseen ydinsotaan. Taistelukentällä käytettävien ”pienten” taktisten ydinaseidenkaan käyttäminen ei ole riskitöntä.
– Kylmän sodan vallitseva näkemys oli, että ydinaseita ei käytetä, Forsberg sanoo.
Tositilanne ei kuitenkaan Forsbergin mukaan ole välttämättä simulaation kaltainen.
Kuinka suuri riski?
Ydinaseiden käytön tarkkaa todennäköisyyttä ei ole helppo arvioida, Forsberg sanoo.
– Taktisten ydinaseiden käytön riski on riittävän vakava, että sillä on jokin todennäköisyys, Forsberg sanoo.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin ydinasepuheilla on saavutettu strategisia päämääriä, Forsberg arvioi. Yhdysvallat on osoittanut pidättyväisyyttä tuessaan Ukrainalle.
– Vaikka ydinaseilla uhkailemalla voi saavuttaa strategisia tavoitteita, ydinaseita käyttämällä on kuitenkin vaikea saavuttaa mitään, Forsberg kertoo.
Kuinka poistua ydinaseiden polulta?
– Tässä ollaan aika pitkälti Venäjän armoilla. Hiljaa oleminen ei auta. Ei ole myöskään vastatoimia, jotka auttaisivat. Siihenhän ydinasepelote perustuu, että ei Yhdysvalloilla ole sotilaallista kykyä ottaa Venäjän ydinaseita pois pelistä, Forsberg sanoo.
– Tässä tilanteessa tärkeää on ajan voittaminen, että tilanne vakautuisi tavalla tai toisella, Forsberg sanoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin. AOP
Tabu hajalla
Ydinaseiden käyttö on ollut kansainvälisen politiikan tabu. Putin on nyt horjuttanut sitä uhkailemalla ydinaseilla.
– Välttämättä kyse ei ole Venäjän ydinaseiden käytöstä. Löysä puhe rapauttaa ydinasetabua, minkä seurauksena jokin muu valtio voisi käyttää ydinaseita, Forsberg sanoo.
Forsbergin mielestä ydinasetabu pitäisi saada rakennettua uudelleen. Pidemmällä aikavälillä ihmiskunnan pitäisi riisuutua ydinaseista.
– Tavoitteena pitäisi olla se, että ydinaseet saataisiin kokonaan poistettua, Forsberg sanoo.
Kylmän sodan päättyessä herätti huolta, kenelle hajoavan Neuvostoliiton ydinaseet päätyvät, mutta sen jälkeen ydinsodan mahdollisuus oikeastaan unohdettiin.
– Ei osattu kuvitella, että tultaisiin tämänkaltaiseen tilanteeseen, Forsberg sanoo.
Pois turha pelko
Turha pelko ja ahdistuneisuus eivät auta käsittelemään ydinaseiden uhkaa.
– Näiden uhkailujen liian iso korostaminen kansalaisille aiheuttaa turhaa pelkoa ja ahdistuneisuutta, minkä seuraukset voivat olla epätoivottavia, olkoonkin että riski on olemassa, Forsberg sanoo.
Suomi ei ole ydinaseiden kohteena. Täydelliselle ydintuholle Suomi ei taas voisi mitään.
– On oikeastaan turhaa ahdistua siitä, Forsberg sanoo.
