Professorin mukaan lainsäädännössä on puute, jonka vuoksi asiaan on vaikea puuttua.
Joensuun kaupunginjohtajan hakuun lähetetyt väärät hakemukset saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkit. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Kaupunki tiedotti keskiviikkona, että kaupunginjohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 22 henkilöä. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että osa hakemuksista oli lähetetty toisten nimissä, ilman lupaa.
Tolvanen pitää tapausta ennenkuulumattomana.
– Mieleen tulee ainakin kolme rikosnimikettä: väärennys, väärän henkilötiedon antaminen ja identiteettivarkaus, hän arvioi.
Valehakijoiden joukossa oli esimerkiksi kaksi sosiaalisen median sisällöntuottajaa, joita on kiusattu avoimesti netissä. Heidän nimensä ehdittiin uutisoida useassa tiedotusvälineessä ja Joensuun kaupungin verkkosivuilla.
Kuntaliiton mukaan vastaavaa ei ole koskaan aiemmin sattunut Suomessa.
– Tämä on suorastaan järkyttävää. Toisten identiteeteillä ei saisi pelleillä, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Ei vahvaa tunnistautumista
Joensuun kaupunki on tapauksesta pahoillaan. Vs. henkilöstö- ja yhteysjohtaja Satu Huikuri kertoo yhden henkilön jo ilmoittaneen, ettei ole todellisuudessa hakenut virkaa.
Kaupunki poisti hakijoiden nimet verkkosivuiltaan heti, kun epäillyt väärinkäytökset tulivat ilmi.
– Meillä on käytössä työnhakujärjestelmä, jota käyttävät muutkin Suomen kunnat. Se perustuu avoimuuteen, eikä vaadi vahvaa tunnistautumista. Kuka tahansa voi hakea sen avulla julkista virkaa, Huikuri kertoo.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo kaupungin toimineen tapauksessa mitä ilmeisimmin oikein. Mikään laki ei velvoita kuntia tarkistamaan hakemusten lähettäjien taustoja ennakkoon.
– Tämä paljastaa kuitenkin surullisen puutteen lainsäädännössä. Valehakemuksilta ei voi täysin aukottomasti nykyisellään välttyä, Voutilainen sanoo.
Professori: laki ei ajan tasalla
Voutilaisen mukaan pahin ongelma on hallintolaissa. Se vaatii hyväksymään myös postitse lähetettävät työpaikkahakemukset, joissa lähettäjää ei voida koskaan aukottomasti todistaa.
Toisin sanoen: vaikka Joensuun kaupunki olisi vaatinut hakijoilta sähköistä tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla, mahdollisuus kiusantekoon olisi ollut silti olemassa postitse.
– Kuinkas paperilla varmistat, että lähettäjä on oikea henkilö? Allekirjoituksen voi väärentää. Tämä lain epäkohta pitäisi tilkitä, Voutilainen sanoo.
Kuntaliiton Marianne Pekola-Sjöblom toivoo, että valehakemukset eivät yleistyisi. Riski sille on Joensuun ennakkotapauksen perusteella kuitenkin olemassa.
– Suomessa on tälläkin hetkellä avoinna kymmeniä kuntajohtajan paikkoja. Kunnissa on oltava nyt hereillä, Pekola-Sjöblom toteaa.
