Sosiaalipsykologin mukaan moraaliset tunteet viha, inho ja häpeä liittyvät Suomen ja Venäjän yhteiseen menneisyyteen. Historioitsija kaipaa paremmin argumentoitua keskustelua.
Harva suomalainen haluaa, että Venäjän sotajoukot vahvistuvat. Samaan aikaan kuitenkin Venäjältä Suomeen pakenevat nuoret miehet herättävät meissä vihaa. Itärajaa vaaditaan aggressiivisesti kiinni ja viisumien myöntämistä lopetettavaksi.
Vallitseva tilanne herättää yleensä niin maltillisissa suomalaisissa varsin voimakkaita tunteita. Miksi me käyttäydymme näin? Mitä tästä pitäisi ajatella?
Yle uutiset kysyi asiaa historian ja sosiaalipsykologian asiantuntijoilta.
Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Anna Bäckström selittää asiaa moraalisten tunteiden avulla. Bäckströmin mukaan moraalia on aiemmin pidetty voimakkaasti järkeen perustuvana käyttäytymissäännöstönä, mutta viime vuosina moraalisten tunteiden tutkimus on nostanut päätään.
– On huomattu, että tunteet sisältyvät paljon siihen, miksi moraaliset dilemmat tuntuvat niin vaikeilta, Bäckström sanoo.
Keskeisiä moraalisia tunteita ovat viha, inho sekä häpeä. Bäckströmin mukaan venäläismiesten paheksumisessa on kyse moraalisten tunteiden herättämästä reaktiosta suomalaisissa.
– Kyse on kollektiivisista Suomen ja Venäjän yhteiseen historiaan liittyvistä tunteista. Ei venäläisiä nuoria miehiä yksilöinä välttämättä vihata, ennemminkin tämä asetelma ruokkii vihaa, inhoa ja suuttumusta, osin myös häpeää.
Bäckströmin mukaan moraaliset tunteet ovat kollektiivisia, eli ihmisryhmät kokevat niitä yhdessä. Mitä voimakkaammin niitä koetaan, sen valmiimpia ollaan myös toimimaan niiden eteen.
Ilmapiiri kiristyi alkusyksyllä
Suomalaisten suhtautumista venäläisiin seurannut Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija, historian dosentti Simo Mikkonen on pistänyt merkille keskusteluilmapiirin selvän kiristymisen alkusyksyn aikana.
Keväällä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen moni ilmaisi huolensa siitä, kuinka paljon sota nostaa avointa venäläisvihaa. Mikkonen sanoo kantaneensa tuolloin huolta Suomen venäjänkielisestä vähemmistöstä, jonka valtaosalla ei ole mitään tekemistä Putinin Venäjän kanssa.
– Keväällä näytti pitkään, että tilanne pysyy aika maltillisena, mutta nyt se tuntuu jännittävästi jotenkin purkautuvan. Aika voimakkaitakin kannanottoja on näkynyt siitä viisumikeskustelusta lähtien, että rajat pitää laittaa kiinni ja voimassa olevat viisumitkin suunnilleen perua, Mikkonen sanoo.
Hän pitää keskustelua huolestuttavana, koska voimakkaan tunnepitoiset argumentit tuntuvat nyt jyräävän alleen likipitäen kaiken muun.
– Jos lähdetään hyvin voimakkaasta dikotomiasta [kahtiajaosta], ja ajatellaan, että Putinin Venäjä on sama kuin venäläiset, siitä kumpuaa ajatus, jonka myötä on vaikea nähdä Venäjältä tulevan mitään hyvää. Ja sellainen on hirvittävän mustavalkoista ajattelua, Mikkonen sanoo.
Hän toivoisi enemmän perusteltua pohdiskelua esimerkiksi siitä, mitä konkreettista haittaa tai hyötyä viisumien myöntämisestä tai turvapaikanhakijoiden saapumisesta voi Suomelle olla.
Hän muistuttaa, että venäjänkieliset ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä, joka on integroitunut maahamme pääsääntöisesti hyvin.
– Sieltä on saatu Suomeen ammattitaitoista työvoimaa, ja he ovat rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin. En näe millään tavoin, että nyt Suomeen tulevat venäläiset olisivat uhka tai jotenkin eroavaisivat tästä.
Sodan asetelma heijastuu tavallisiin kansalaisiin
Simo Mikkonen on huolissaan myös kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuvasta Suomen ja Venäjän välisen yhteydenpidon katkaisemisesta. Mikkosen mukaan akuutin kriisin keskelläkin pitäisi osata nähdä kauemmas.
– Jos kaikki kansalaisyhteiskunnan kytkökset Venäjän ja länsimaiden välillä katkaistaan, se eristää Venäjän lännestä, mikä ei ole länsimaiden etu. Näen sen suoraan auttavan Putinin politiikkaa.
Keskeisenä perusteena yhteydenpidon katkaisemiselle on esitetty mainehaittaa: nykytilanteessa juuri kukaan ei halua olla se, joka veljeilee venäläisten kanssa.
– Esimerkiksi yliopistomaailmassa, jota itse edustan, on aika selkeästi tullut ylhäältä päin se, että tällä hetkellä yhteistyötä ei venäläisten kanssa pitäisi tehdä.
Mikkosen mukaan tällainen ajattelutapa on kuitenkin lyhytnäköisyyttä.
Kysymys venäläisten saapumisesta Suomeen on kokonaisuutena vaikea. Kun Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat lopettaneet viisumien myöntämisen venäläisille ja sulkeneet maarajansa venäläisiltä, on samoja toimia ollut loogista vaatia myös Suomessa.
Anna Bäckström näkee useita syitä siihen, miksi asia herättää niin voimakkaita tunteita.
– Asiassa on monta eri ulottuvuutta, mikä tekee siitä tutkijan näkökulmasta otollisen. Kokonaisuus on hyvin epäselvä, siihen liittyy paljon riskejä, joita ei ennalta tiedetä. Lisäksi kokonaisuus on arvaamaton ja sen mittasuhteita ei pystytä tällä hetkellä hahmottamaan.
Simo Mikkosen mukaan on ongelmallista, että sodan sinänsä selvä asetelma heijastuu myös tavallisiin kansalaisiin. On selvää, että Venäjä toimii väärin ja Ukraina on uhrin asemassa.
– Tämä asetelma nähdään kuitenkin helposti myös suhteessa tavallisiin ihmisiin: venäläiset nähdään yksiselitteisesti syyllisinä tähän sotaan. Mielestäni se ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Esimerkiksi tavallisten venäläisten keinot vaikuttaa tilanteeseen ovat hyvin pienet, jos asiaa yhtään tarkemmin ajattelee.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 29.9. kello 23:een asti.
Lue lisää:
Voiko Suomeen tulla venäläisiä turvapaikanhakijoita, koska he eivät halua lähteä sotaan? Lue tästä viisi kysymystä ja vastausta turvapaikoista
Toimittaja Sergey Shelin pakeni Suomeen, tekee Venäjälle töitä salanimellä ja auttaa muita pakenevia: “Rintamalle joutuvat köyhät ja osattomat ”
Venäläisturisteille tuli porttikielto Baltiaan ja Puolaan – katso tästä, mihin se perustuu ja mitä siitä ajatellaan Tallinnassa
Pääministeri Marin: "Venäläisten matkailu ja turismi on saatava loppumaan, miten tämä tehdään on mutkikkaampi kysymys"
