Pahamaineinen pörssisähkö saattaa olla joillekin vähiten huono vaihtoehto talven varalle.
Talvikuukausien uhkakuvat voivat myös jäädä toteutumatta – paitsi sähkösopimuksien hinnoittelussa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, Kimmo Taskinen
Elina Ranta
Huoli energiakriisistä ja sähkön hinnannoususta hämärtää sähköyhtiöiden omaa osuutta ongelmassa.
Kun osa sähköyhtiöistä on hinnoitellut pilviin uudet määräaikaiset sopimuksensa kovimpien hintaodotusten mukaisesti ja lisäksi vielä käärii windfall-voittoa (korkean markkinahinnan ja normaalitason tuotantokustannusten erotuksena), voittoa voi syntyä jopa tuplamallilla.
Eli sähköyhtiö hyötyy kovasta markkinahinnasta, koska sen oma tuotanto ei ole kallistunut, mutta lisäksi se tienaa uusilla sähkösopimuksilla, jotka eivät ehkä lopulta peilaakaan toteutuvia markkinahintoja.
Tupla-ansainnan voi mahdollistaa sähkön arvaamaton hintakehitys, sillä uhkakuvien takana on valoisampikin skenaario: talvi voi olla pääosin leuto, tuuli- ja ydinvoimaa riittää hyvin ja energiansäästötalkootkin avittavat hiukan kysyntäpainetta.
Elokuun lopussa alkoi sähkön futuurihintojen voimakas lasku, ja hinnat ovat sittemmin pysytelleen huippua huomattavasti matalammalla tasolla – toki historiallisesti korkeina. On myös muistettava, että futuurit eivät ole suoranaisia ennusteita vaan niillä käydään kauppaa sähkön toimituksista tulevien osto- tai myyntihintojen suojaamiseksi.
Sähkön hinnan ennustettavuus jatkuukin epätavallisen huonona. Futuurimarkkinoilla kauppaa käydään edelleen vähäisillä sähkömäärillä vakuusvaatimusten takia, mikä heikentää nyt niiden antaman hintasignaalin luotettavuutta.
Lue lisää: Osa sähköyhtiöistä voi kääriä hirmuhinnoilla nyt ”helkkarinmoiset” voitot – pitäisikö niitä suitsia?
Lue lisää: Jopa yli 50 senttiä/kWh – näin paljon uudesta sähkösopimuksesta joutuu nyt pulittamaan
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander uskoo, että nykyinen markkinatilanne avaa eräänlaisten tuplavoittojen mahdollisuuden.
Hänen mukaansa on tärkeää, että Euroopan unionin komissio valmistelee pikaisesti työkalut voittojen leikkaamiseen. Viikontakaisessa esityksessä komissio esitti muun muassa solidaarisuusmaksua ja hintakattoa tietynlaisilla energiayhtiöille.
Epäselvää on, kuinka nopeasti ne saataisiin käyttöön.
– Tämä varmaan tekee jotakin ongelmalle. Mutta sitten on näitä määräaikaisia sopimuksia, jopa kaksivuotisia, joiden hintatasoja on nostettu vähän ehkä varmuuden vuoksikin.
Riskinä on, että osalle kuluttajista jää käteen jopa kaksivuotinen kallis sopimus, vaikka kovin hintapiikki jäisi lyhyeksi.
– Sellaisesta sopimuksesta eroon pääsemiseksi oikeastaan ainoa keino on muuttaminen. Aika kova hinta, jos muuten ei ole ajatellut muuttaa.
Marras-joulukuulle odotetaan yhtä kallista futuurihintaa, 329 euroa megawattitunnilta, ja ensimmäiselle neljännekselle tammi-maaliskuulle 449 euroa. Elokuun lopulla joulukuun hinta kävi jo yli 500 eurossa.
Pekka Salomaa, johtaja Energiateollisuudesta, ei osaa arvioida ’tuplahyötymisen’ todennäköisyyksiä.
– Tosi vaikea sanoa, onko näin. Jos sähkönmyyjä nyt miettii, tekeekö tarjouksia määräaikaisista sopimuksista, niin kyllä se ottaa isoja riskejä siinä, vaikka suojauksia kuvatuilla hinnoilla onkin saatavissa.
– Jos tammi-helmikuussa tuleekin tosi kovat pakkaset, samaan aikaan korkeat hinnat eikä suurta kulutusta ole voinut suojata, tappiotkin voivat nousta tosi suuriksi. Ymmärrän varovaisuuden siellä.
Salomaa tunnistaa silti kuluttajan riskit ”määräaikaisten hintojen loukusta”.
– Jos oma kulutus ei ole hirveän suurta, lompakossa on jotain riskinsietokykyä tai lämmitystä jota saa ohjattua vuorokauden edullisemmille tunneille, itse ottaisin sen spot-sopimuksen.
– Sillä mielellä että katsotaan miten ensi talvi selvitään – ennemmin kuin ottaa sen hirmukalliin määräaikaisen sopimuksen. Mutta jokaisen on harkittava itse.
Hinta on yhä eittämättä niin kova ja epävarmuuksia maailmalla niin paljon, että sähkökriisin perumisesta, jollaisesta jo jossain uutisoitiin, tuskin kannattaa Salomaan mielestä puhua.
Toisaalta keväällä markkinat odottavat hinnan laskevan kuin lehmän häntä niin, että kolmannella vuosineljänneksellä futuurihinta olisi enää noin 62 euroa.
Maanantaina määräaikaisen sähkösopimuksen sai halvimmillaan 33,52 sentillä kilowattitunnilta, paljastaa Energiaviraston ylläpitämä sahkonhinta.fi -vertailupalvelu.
Hinta-asteikon toisesta päästä löytyy Helen. Yhtiön kauppaama 12 kuukauden määräaikainen ja kiinteähintainen perussähkösopimus maksaa 50,52 senttiä kWh:lta.
