Suurin osa alaikäisistä vangeista jatkaa rikoksia vapautumisensa jälkeen. Siksi tuomioiden koventaminen on monen kansanedustajan harkintalistalla. Oikeusoppinut toivoo malttia keskusteluun.
Suomessa joutuu vankilaan noin 30–40 alaikäistä henkilöä vuodessa. Suurin osa heistä on tutkintavankeudessa syytettyinä väkivaltarikoksista, ryöstöistä tai huumausainerikoksista.
Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan alaikäisten vankien määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Keskimääräisenä päivänä heitä on ollut vankilassa viimeisen kymmenen vuoden aikana 5–12.
– Euroopan mittakaavassa Suomessa on hyvin vähän alaikäisiä vankeja, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Sasu Tyni.
Vaikka alaikäisten vankien joukko on pieni, on heidän tilanteensa erityisen haastava paitsi oman tulevaisuuden, myös viranomaisten ja koko yhteiskunnan kannalta. Alaikäisenä vankilaan joutuneiden uusintarikollisuus on erittäin korkealla tasolla.
– Se on 80–100 prosentin luokkaa viiden vuoden seuranta-ajalla, Tyni sanoo.
Moni kansanedustaja voisi koventaa tuomioita
Yle kysyi lounaissuomalaisilta kansanedustajilta, pitäisikö toistuvasti väkivaltarikoksiin syyllistyvien alle 18-vuotiaiden tuomioita koventaa.
Kyselyyn vastasi 18 Varsinais-Suomen ja Satakunnan 25:stä kansanedustajasta.
12 heistä oli sitä mieltä, että tuomioita voisi koventaa. Selkeimmin asian ilmaisivat Perussuomalaiset, joiden kaikki kyselyyn vastanneet kansanedustajat pitivät tuomioiden koventamista mahdollisena.
– Jos mitkään pehmeät keinot eivät auta, niin kyllä tuomioita pitää koventaa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru Porista.
Näkemystä puollettiin myös SDP:n ja Kokoomuksen vastauksissa.
Kielteisen kannan tuomioiden koventamiseen ottivat kyselyyn vastanneet Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n edustajat. Vihreiden kansanedustaja Sofia Virta Kaarinasta ei usko, että rangaistusten koventaminen olisi ratkaisu nuorten väkivallan vähentämiseen.
– Tulisi olla taho ja paikka, jossa näitä nuoria kyetään oikeasti kuntouttamaan riittävin resurssein ja osaamisella. Nyt lastensuojeluyksiköissä ollaan monin paikoin vaikeuksissa, Virta sanoo.
Oikeusoppinut ei koventaisi – ”Lasten paikka ei ole vankilassa”
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta toivoo malttia tämän aihepiirin keskusteluun. Hän muistuttaa pienestä joukosta ja sanoo, että ala-ikäisten tekemistä väkivaltarikoksista saa helposti liian kärjistyneen kuvan kokonaisrikollisuuteen nähden.
Hyttisen mukaan toistuvasti väkivaltarikoksia tekevältä alaikäiseltä pitää pystyä suojautumaan, mutta tuomioiden pidentäminen ei tuo toivotun kaltaisia tuloksia.
Suomen rikoslaista löytyy erilaisia keinoja alle 18-vuotiaiden tekemiin rikoksiin.
– Meidän rikoslakimme on ihan kohdillaan, mutta sitä sovelletaan vähän lepsusti tuomioistuimissa.
Hyttinen nostaa esille muun muassa alle 18-vuotiaille tarkoitetun nuorisorangaistuksen. Siihen liittyy valvontaa, sosiaalista ohjaamista ja muun muassa työelämään perehdyttämistä.
– Sitä sovelletaan aivan liian vähän.
Alaikäisille omia osastoja vankiloihin
Suomen hyväksymät kansainväliset velvoitteet vaativat, että alaikäiset vangit pidetään erillään aikuisista vangeista. Vanhojen vankilarakennusten tiloissa se on voinut vaatia erityisjärjestelyjä, mutta viime vuosien aikana alaikäisille on perustettu jopa omia osastoja.
Alaikäisille vangeille on oma osasto Helsingin ja Vantaan vankiloissa. Lisäksi Turun ja Hämeenlinnan vankiloissa on valmius yksittäisille alaikäisille vangeille.
– Myös Oulun uuteen vankilaan tulee alaikäisten osasto, sanoo erityisasiantuntija Tiina Raatikainen Rikosseuraamuslaitokselta.
Raatikaisen mukaan yksi Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävistä on rikosten uusimisriskin pienentäminen. Kaikki tuomioiden täytäntöönpanot tähtäävät siihen, että ne voisivat vaikuttaa yksilöllisiin uusimisriskeihin.
– Alaikäisten omat osastot ovat paras yritys tämän ikäryhmän tarpeeseen.
Voit keskustella aiheesta 7.2. kello 23:een asti.
