Tarkastusmaksua on edellisen kerran korotettu 15 vuotta sitten.
Joukkoliikenteen tarkastusmaksua on viimeksi korotettu vuonna 2007. Kuva: Rio Gandara/HS
Marja Salomaa HS
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tarkastusmaksu saattaa nousta nykyisestä 80 eurosta 100 euroon. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus esittää korotusta liikenne- ja viestintäministeriölle.
Hallituksen päätöksestä jätti eriävän mielipiteen vasemmistoliiton edustaja. Virkamiesten valmistelema korotusesitys oli 110 euroa.
Tarkastusmaksua on viimeksi nostettu vuonna 2007. Ministeriö ei ole hyväksynyt korotusesityksiä aiempina vuosina.
”Tilastokeskuksen laskurin mukaan 100 euroa on vuoden 2007 rahassa 82 euroa, joten taso ei edes muuttuisi, eikä tässä vielä ole laskettu kuluvan vuoden inflaatiota mukaan”, sanoo HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok).
HSL on jo lokakuun alussa nostanut tarkastusmaksun maksuaikaa 7 vuorokaudesta 30 vuorokauteen.
HSL on laskenut, että tarkastusmaksua korottamalla se voisi saada lisää lipputuloja 4–8 miljoonaa euroa.
Tämä helpottaisi paineita ensi vuoden lipunhinnoista.
Jos myös maan hallituksen arvonlisäverohelpotus muuttuisi suoraksi tueksi, HSL välttyisi kuuden miljoonan euron lisäkustannuksilta. Pajula ja HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri (vihr) ovat vedonneet suoran tuen puolesta.
Tilanne on HSL:n kannalta tukala: hallitus on esittänyt verolakeihin muutosta, jonka mukaan joukkoliikennetoimijoilta perittyä arvonlisäveroa laskettaisiin neljältä kuukaudelta tammi-huhtikuussa. Veron laskeminen toisi HSL:lle hankaluuksia.
HSL ei voi yksipuolisesti jättää noudattamatta verolakia, vaikka sen vaikutus talouteen on juuri päinvastainen kuin mitä maan hallitus budjettiriihessään toivoi.
Pääkaupunkiseudulla verokannan muutos tarkoittaa kriittisessä vaiheessa olevan uuden lipputilihankkeen lykkäämistä käytännössä puolella vuodella. Lykkääminen toisi lisää kustannuksia.
”Vanhojen järjestelmätoimittajien kanssa pitäisi neuvotella jatkosopimuksia samaan aikaan, kun uutta järjestelmää ajetaan sisään. Tällaiset jatkosopimukset ovat kalliita.”
HSL on laskenut, että verokannan muutostöiden kustannukset ovat noin miljoona euroa ja lippujärjestelmän käyttöönoton viivästyskulut viisi miljoonaa euroa.
Verokannan muutoksen voi periaatteessa tehdä yhdellä napin painalluksella HSL:n mobiililippuihin, mutta matkakortin käyttäjiin ei ole samanlaista sähköistä yhteyttä. Tämä tarkoittaa, että verokannan muutos pitää ajaa kaikkiin kortinlukijoihin ja myyntikanaviin kahdesti.
Jos uusi lipputilijärjestelmä olisi käytössä, tätä ongelmaa ei olisi. Silloin muutos verokannassa onnistuisi kertaheitolla. Tilipohjaisessa mallissa matkustaja rekisteröi pilveen oman tilinsä, ja ne maksuvälineet, joilla todistaa matkaoikeutensa eri kulkuvälineissä.
Maksuväline voi siis olla matkakortin lisäksi pankki- tai luottokortti lähimaksuperiaatteella.
Tällä hetkellä HSL:n budjettivalmistelussa ammottaa noin 20 miljoonan euron aukko, joka tarkoittaisi jopa yli 10 prosentin korotuspainetta lipunhintoihin ensi vuonna.
Jos arvonlisäveron alennusta korvattaisiin suoralla joukkoliikennetuella ja tarkastusmaksukorotus onnistuisi, HSL:n paineet korottaa lipunhintoja käytännössä puolittuisivat.
HSL:n jäsenkunnat ovat koko pandemian ajan maksaneet verovaroista matkustajakadon aikaiset lipputulojen menetykset. Viesti jäsenkunnista on kuitenkin nyt ollut se, että normaalijärjestykseen pitää palata.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kuluista noin 50 prosenttia on katettu lipputuloilla ja loput kuntaosuuksilla.
HSL:n hallitus päättää ensi vuoden lipunhinnoista marraskuussa.
