Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut rikosvyyhti on niin laaja, että avuksi pyydetyllä asianajajalla on poikkeuksellinen ongelma ratkottavanaan.
Ranskalaismedian mukaan hakkeri esitti poliisille romanialaiset henkilöpaperit kiinniottonsa yhteydessä. Hän jäi kiinni, kun poliisit päättivät varmuudeksi tarkistaa etsintäkuulutettujen listan. Kuva: KRP / LEHTIKUVA
Sanni Mattila
Jättimäisestä psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneesta tietomurrosta epäilty Julius Kivimäki, 25, on Ranskassa odottamassa luovutusta Suomeen.
Pitkällisen byrokratian sävyttämä luovutusprosessi voi venyä viikkojen mittaiseksi, ja epäilty on ilmaissut avunpyynnön häntä aiemmissakin rikosjutuissa avustaneelle asianajaja Peter Jaarille.
Kivimäki on syyllistynyt ensimmäisiin rikoksiinsa jo teini-iässä, joten Jaari tuntee hakkerin historian perusteellisesti.
Vastaamoon kohdistunut rikosvyyhti on kuitenkin laajuudessaan niin poikkeuksellinen, ettei luottoasianajaja ole varma, voiko hän ylipäänsä vastaanottaa Kivimäen toimeksiantoa, eli avustaa häntä tulevassa oikeusprosessissa.
Lue lisää: Ranskalaissivusto: näin suomalainen kyberrikoksista etsintäkuulutettu mies otettiin kiinni
Tilanteen epävarmuus pohjautuu Vastaamo-vyyhdin uhrien valtavaan lukumäärään ja mahdollisiin intressiristiriitoihin epäillyn, uhrien ja Lexia Asianajotoimiston välillä.
Ainakin 22 000 Vastaamo-tietomurron uhria on tehnyt poliisille rikosilmoituksen.
Ennen kuin asianajaja voi vastaanottaa toimeksiannon, hänen täytyy varmistua esteettömyydestään. Pääsääntö on, että sama asianajotoimisto ei voi puolustaa epäiltyä jutussa, jos vastapuolella on joku asianajajan nykyisistä tai entisistä asiakkaita.
Kyse olisi intressiristiriidasta.
Asianajaja epäilee, että asianomistajien suureen joukkoon lukeutuu yksittäisten ihmisten lisäksi myös suurempia tahoja, kuten yrityksiä, jotka ovat jo valmiiksi asianajotoimiston asiakkaita ja nyt tavalla tai toisella kärsineet psykoterapiakeskuksen nurinmenosta.
Julius Kivimäki vuonna 2014 Sky Newsin haastattelussa. Kuva: YouTube / Sky News
Lue lisää: Näin epäilty Vastaamo-hakkeri kirjoitti netissä hetki ennen kiinnijääntiään
Yksi vaatimuksia esittävistä isommista tahoista tulee todennäköisesti olemaan esimerkiksi sijoitusyhtiö Intera Partners, joka osti valtaosan psykoterapiakeskuksesta vuonna 2019.
– Meidän pitäisi nyt saada tietoomme parhaamme mukaan, onko asianomistajien joukossa tällaisia isompia yrityksiä tai yhtiöitä, joilla on ollut kanssamme yhteistyötä. Vasta sitten selviää, olenko esteellinen puolustamaan entistä päämiestäni vai en, Jaari sanoo.
– Meillä ei tietenkään ole mitään mahdollisuutta lähestyä näin suurta yksittäisten asianomistajien joukkoa ja varmistaa asiaa.
Lue lisää: Vastaamon tietomurrosta epäilty Julius Kivimäki on otettu kiinni Ranskassa
TAPAUSTA voi luonnehtia poikkeukselliseksi ja erikoiseksi myös asianajajan näkökulmasta.
– Intressiristiriitojen ratkaiseminen jutuissa, joissa on muutama asianomistaja, ovat arkipäivää. Harvemmin jutuissa on tällaista tuhansien asianomistajien joukkoa.
Kysymys Jaarin mahdollisesta esteellisyydestä nousi ajankohtaiseksi viikonloppuna, jolloin hän sai ranskalaisviranomaisilta yhteydenoton.
Paikalliset oikeusviranomaiset olivat kertoneet Kivimäelle oikeudestaan ottaa yhteyttä asianajajaansa, ja epäilty olikin ilmaissut olevansa avuntarpeessa.
Asianajaja ei kertomansa mukaan ole vielä ollut henkilökohtaisesti yhteydessä Kivimäkeen, joka otettiin perjantaina kiinni Ranskassa kotihälytystehtävän yhteydessä.
Vastaamon rikosvyyhti valkeni vuoden 2020 lokakuussa, kun psykoterapiakeskus kertoi siihen kohdistuneesta tietomurrosta ja kiristyksestä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Lue lisää: Näin espoolaisperheen pojasta tuli pahamaineinen hakkeri – tällainen on Julius Kivimäki, 25
Jaari aikoo ottaa Kivimäen avunpyynnön vastaan, jos esteellisyyksiä ei ilmene.
Oli tekijä Kivimäki tai joku muu, Jaarin mukaan on joka tapauksessa selvää, että uhrien yksityisyyttä on loukattu eikä sitä lähdetä riitauttamaan.
– Todennäköisesti pystyn hänen historiansa tuntevana antamaan hänelle sellaista apua, että juttu saadaan parhaalla tavalla kasaan oikeudenhoidon näkökulmasta.
Asianajaja ei ole aiemmin ollut tekemisissä vastaavanlaisen rikosjutun kanssa, jossa rikoksista epäilty on pakoillut poliisia ulkomailla.
– Asiaan liittyy paljon kysymyksiä, joista olen vasta itsekin ottamassa selvää. Meneekö juttu niin, että lippu kouraan ja kotiin? Sitä en tiedä vielä itsekään.
KRP:n mukaan luovuttamiseen liittyvää prosessia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä Ranskan viranomaisten kanssa. Ranskan poliisi vastaa Kivimäen säilyttämisestä niin kauan, kunnes hänet luovutetaan Suomeen.
