Jyväskyläläisellä Tonilla välähti, kun hän kuuli tv:stä yhden tokaisun – siitä alkoi ainutlaatuinen menestystarina

Jyväskyläläinen Taom-niminen yritys on löytänyt vahvan markkinaraon kehittämälleen liidulle, jota hierotaan snooker- ja biljardikepin kärkeen. Lähes kaikki snookerin huippupelaajat ovat siirtyneet Taomin liitujen käyttäjiksi.

Jyväskylä

Taksi vie jyväskyläläiselle teollisuusalueelle melkein oikeaan osoitteeseen. Naapurikiinteistöstä löytyy rakennus, jonka yhdessä päädyssä on valomainos Taom. Firma on ollut sillä paikalla jo joitain vuosia, mutta valomainos on asennettu vasta viime joulukuussa.

Tämä kuvastaa hyvin Taomia, sillä firman tuotteeseen liittyy salaperäisyyttä ja ennen muuta jotain, mitä kukaan muu ei ole aiemmin keksinyt. Ei, vaikka asiaa on tutkittu alan firmoissa kymmeniä vuosia.

Tämä ala on snooker ja biljardi ja siihen olennaisesti liittyvä liitu.

Jyväskyläinen, kemianalan opintoja käynyt Toni Ursin, 44, katsoi vuonna 2016 Eurosportilta snookerlähetystä. Snookerin sinivalkoinen ääni eli Aki Kauppinen puhui ”kikeistä” eli odottamattomista virhelyönneistä, jotka ehkä johtuvat staattisesta sähköstä. Kauppinen tokaisi, että jos joku keksii tähän ratkaisun, on kova jätkä.

– Siinähän olisi seuraava haaste, Ursin tuumi tuolloin.

Se edellinen haaste oli kehittää biljardikeppiin parempi tippi eli kepin kärki, jolla palloa lyödään.

– Tippihomma lähti omasta tarpeesta, sillä koko ikäni olen pelaillut. Breikki- ja hyppykepin tipeissä oli selkeä puute, Ursin kertoo.

– Tein paljon versioita. Tehtiin ja rikottiin [lyöntikeppejä] mielettömät määrät. [Biljardiammattilaisten] Mika Immosen ja Joonas Ohtosen mukana tipit lähtivät maailmalle. Saimme hyvää palautetta ja sitä kautta tippihomma lähti leviämään.

Tippi oli kehitetty vuonna 2014 ja kuten Ursin toteaa, ”kun tippien tekemisessä ei ollut enää mitään saavutettavaa, liituasia tuli mieleen”.

Ensin Ursin tutki staattista sähköä, josta Kauppinen oli selostuksessaan puhunut.

– En lopulta uskonut siihen.

Ursin päätyi tähän, koska kilpasnookeria pelataan aina äärimmäisen hyvissä olosuhteissa. Ursin alkoi pohtia, mitä muuta pöydälle tuodaan kuin pallot.

– Sinne tuodaan liitupölyä ja ehkä vähän rasvaa käsistä. Sieltä se syy löytyy, Ursin päätteli.

Siitä alkoi kehitystyö liidusta, joka olisi vähintään yhtä pitävä kuin perinteiset liidut, mutta se ei sotkisi pöydän verkaa.

– Taisi olla jossain 40 [liitu]palasen kohdalla, kun alkoi tuntua, että jotain on löytymässä. Liitu alkoi pitämään ja sen sai jäämään tippiin, Ursin muistelee.

– Kotona testailin paperin ja pahvin päällä, kuinka paljon liitupölyä jää.

Ensimmäisten versioiden muotteina olivat pullonkorkit ja jääpalamuotit. Niitä Ursin ei kehdannut kenellekään antaa, mutta paremmin muotoilluista hän lähetti ensimmäiset versiot Suomen snookerammattilaiselle Robin Hullille.

– Hän lupasi testata, mutta ei hän kuitenkaan aikonut vaihtaa liitumerkkiään.

Hull kokeili kuukauden ajan ja soitti Ursinille.

– Se oli tosi kova puhelu Robinilta. Hän oli aivan myyty. Robin sanoi: ”Tajuatko, mitä olet tehnyt. Nyt meni oma liitu vaihtoon. Lupaatko, että jos et enempää näitä tee, teet minulle kuitenkin”. Silloin aloin uskoa itsekin.

Tästä alkoi eräänlainen hiljainen markkinointi. Kun Hull pelasi ammattilaisturnauksissa, muut pelaajat näkivät, että hänellä oli erilainen liitu. Taomin liitu erottuu myös muodoltaan: se on pyöreä, kun yleensä snooker- ja biljardiliidut ovat kuution muotoisia.

– Muut ammattilaiset kysyivät Robinilta, mikäs juttu sulla on. Hän kertoi tarinan, ja muut pelaajat halusivat testata. Sieltä alkoi tulla tilauksia. Ensin tuli kolme tai neljä. Parin viikon sisällä kaikilta 130 [snooker]ammattilaiselta tuli kysely, voisinko lähettää testattavaksi. Siitä se lähti.

Aluksi liituja tehtiin Ursinin autotallissa, ja Ursin ja yhtiökumppani sekä nykyinen Taomin tehtaanjohtaja Ali Kinnunen, 39, tekivät liituja yötä myöten, sillä he olivat vielä silloin muualla päivätöissä.

– Saimme aluksi yön aikana muutama kymmenen liitua tehtyä, Ursin kertoo.

Vähitellen tuotanto lisääntyi, ja hankittiin uudet tilat. Tällä hetkellä tehtaalla on kuusi työntekijää ja kapasiteetti riittää noin miljoonaan liituun. Liiduista on kuusi eri versiota, joista erityistä huomiota herättää pinkki liitu, joka alunperin on tehty tukemaan rintasyöpätietoutta edistävää Roosa nauha -kampanjaa.

Taomin kasvussa vahva osuus on juuri snookerammattilaisilla. Yhtiö sponsoroi pelaajia hyvin yksinkertaisella tavalla: kauden alla heille lähetetään liituja, ja koska snookerturnausten tv-lähetyksillä on miljoonia katsojia, harrastajat huomaavat, mitä liituja ammattilaiset käyttävät.

– Se on paras tapa [markkinoida], toimitusjohtaja Ursin sanoo.

Ketkä käyttävät Taomin liituja? Vastaus: lähes kaikki maailman parhaat snookerpelaajat, kuten nelinkertainen maailmanmestari Mark Selby ja tämän kauden vahvimpiin pelaajiin kuuluva Mark Allen.

Tuoreimpana ”taomilaisena” on Judd Trump, joka voitti tammikuussa Masters-turnauksen. Hän on nyt pelannut neljä turnausta Taomin liiduilla. Sattumaa tai ei, pitkään alavireisenä olleen, vuoden 2019 maailmanmestarin Trumpin pelaaminen on parantunut alkuvuoden aikana.

– Pelivälineet ovat nyt kunnossa, Kinnunen nauraa.

Yksi merkittävä asiakas on kiinalainen Ding Junhui, jonka omalle tuotemerkille Taom tekee liidut. Liiduissa myös mainitaan, että ne on valmistettu Suomessa.

– Dingin liidun lisäksi Taomin liituja myydään Kiinassa. Meillä on muutama maahantuoja eri puolilla Kiinaa.

Tässä kohtaa on syytä mainita, että Ding ei kuulu niihin kiinalaisiin pelaajiin, joita epäillään sopupeleistä.

– Sitä joutui jännittämään, mutta onneksi ei kuulu, Ursin huokaa.

Yksi snookeriin liittyvä nimi on mainitsematta, seitsemänkertainen maailmanmestari Ronnie O’Sullivan. Hänkin tilasi muutama vuosi sitten Taomin liituja, mutta ”Rocket” ei niitä turnauksissa käytä. Sen myös huomaa: O’Sullivanin pelaamisen jälkeen snookerpöytä on täynnä liitupölyä.

Ursin ei haikaile O’Sullivanin perään.

– Ei olla oltu yhteydessä eikä varmasti ollakaan. Tämä taiteilija saa käyttää, mitä haluaa eikä se ole meiltä pois. Olemme saavuttaneet pelaajamäärässä tavoitteemme. Hän kyllä tietää osoitteen, jos haluaa meidän liituja.

Tässä kohtaa pitäisi astua Taomin tehtaan puolelle, mutta näin ei tapahdu. Sinne ei päästetä ketään ulkopuolisia eikä työntekijöilläkään saa esimerkiksi olla kännyköitä mukanaan tehtaan tiloissa.

Taom varjelee salaisuuttaan kuin Coca-cola reseptiään. Esimerkiksi materiaalihankinnasta Ursin toteaa, että ”sitä tulee ympäri maailmaa”.

– Meidän elanto on siellä [valmistuksessa]. Reseptiä lukuun ottamatta tämä ei ole kovinkaan monimutkainen tarina, Ursin toteaa.

Voisi kuvitella, että esimerkiksi markkinajohtaja, chicagolainen Tweeten Fibre olisi tutkinut, mitä Taomin liitu sisältää. Silti vastaavaa tuotetta ei ole markkinoilla.

Ursinilla on selkeä kanta tähän asiaan.

– Ei meidän tuotetta kukaan pysty kopiomaan. Sitä [mitä liitu sisältää] ei saa liitua purkamalla selville. En sano enempää.

Onko yrityksestä ostotarjouksia tullut?

– En voi kommentoida, Ursin sanoo.

Taom ei myöskään ole hankkinut patenttia, koska siinä pitäisi avata Urisinin mielestä liikaa liidun valmistusta.

Ursinin lisäksi vain tehtaanjohtaja Kinnunen tietää, mitä Taomin liiduissa on.

– Kyllä se vastuu painaa, Kinnunen sanoo vakavalla naamalla ja nauraa päälle.

Koska valmistus poikkeaa muusta liitutuotannosta, koko tekeminen on pitänyt itse suunnitella.

– Laiteita on pitänyt runsaasti kehittää, koska kukaan muu ei tee vastaavaa liitua. Kaikki piti suunnitella alusta asti, Kinnunen sanoo.

– Automatisoitu on niin paljon kuin mahdollista, mutta käsityötä on yhä suurin osa.

Jos toiminta laajenisi vielä merkittävästi, liidun salaisuuden paljastumisen todennäköisyys suuren henkilöstön myötä voisi kasvaa.

– Vaikka menisi mihin, ei voida ottaa satoja työntekijöitä. Olkoon robotit sitten [tekijöinä], Ursin toteaa.

Joka tapauksessa Taom on mullistanut snookerin ja biljardin liitumarkkinat. Kävikö tällainen mielessä, kun ensimmäiset liidut valmistuivat?

– Varmaan jossain unessa on voinut käydä, mutta se oli niin kaukaista todellisuutta. Jos silloin olisi puhuttu, mitä nyt tuolla hallissa tapahtuu, en olisi uskonut, Ursin toteaa.