Tämä hetken tietojen mukaan Nord Stream 1 - ja Nord Stream 2 -putkissa on havaittu yhteensä kolme vuotoa. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, mistä vuodot johtuvat.
Onni Niemi HS, Sandra Korhonen HS, STT, Tomi Pyy HS
Kolme Nord Stream -kaasuputkijärjestelmän linjaa vaurioitui ”ennenkuulumattomasti” yhden päivän aikana, järjestelmää operoiva Nord Stream AG -yhtiö kertoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan. Itämeren pohjaan asennettu maakaasuputkisto kulkee Venäjältä Saksaan.
Yhtiön mukaan on mahdotonta arvioida, milloin kaasuputket kyetään palauttamaan toimintavalmiuteen.
Tanskan puolustusvoimien mukaan Nord Stream 1 -kaasuputkessa on kaksi vuotoa, jotka sijaitsevat Bornholmin saaren koillispuolella. Nord Stream 2 -putki puolestaan vuotaa saareen kuuluvan Dueodden rannan eteläpuolella.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi tiistaina, että kaasuputkissa havaitut vuodot johtuvat selvästi tahallisista toimista.
”Viranomaiset arvioivat nyt, että kyseessä ovat selkeästi tahalliset toimet. Kyseessä ei ollut onnettomuus”, Frederiksen sanoi toimittajille. Asiasta uutisoi Reuters.
”Vielä ei ole mitään tietoa siitä, kuka voi olla tämän takana”, Frederiksen lisäsi.
Seismografit mittasivat maanantaina alueella kaksi järistystä, kertoo Saksan geologinen tutkimuskeskus GFZ tiistaina. Ensimmäinen järistys mitattiin aikaisin maanantaiyönä kello 2.03 paikallista aikaa. Toinen samanlainen piikki seismografeissa havaittiin kello 19.00.
Ruotsin kansallinen seismologinen verkosto mittasi järistykset ja kuvailee niitä räjähdyksiksi, kertoo SVT. Reutersin haastattelema Uppsalan yliopiston seismologi sanoi myös myöhemmin tiistaina, että järistykset olivat hyvin todennäköisesti räjähdyksiä, eivät esimerkiksi maanjäristyksiä.
Nord Stream 2:n kaasun paineen kerrottiin laskeneen maanantai-iltapäivänä, ja Nord Stream 1 paineet laskivat pian toisen mitatun järistyksen jälkeen.
Ruotsin poliisi on tehnyt rikosilmoituksen putkien vuodoista, kertoo Sveriges Radio. Poliisi tutkii vuotoja tällä hetkellä törkeänä sabotaasina ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Myös Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo kertoo seuraavansa tilannetta.
Tanskan puolustusvoimat kuvasi Nord Stream 2 -kaasuputken vuodon Bornholmin saaren läheisyydessä tiistaina. Kuva: Tanskan puolustusvoimat
Kuva: Tanskan puolustusvoimat
Maanantai-iltana kerrottiin, että Nord Stream 2 -kaasuputken epäillään vuotavan Itämereen. Kaasuputken operaattorin mukaan paine Nord Stream 2 -putkessa laski yön aikana 105 baarista seitsemään baariin.
Lue lisää: Nord Stream 2 -kaasuputken epäillään vuotavan mereen
Tanskan energiaviraston johtaja sanoi Reutersille, että vaurioituneen Nord Stream 2 -putken vuoto jatkuu useita päiviä tai ehkä jopa viikon. Hänen mukaansa alue, jossa kaasuvuoto nostaa pintaan kuplia, on halkaisijaltaan yli sata metriä.
Tanskan puolustusvoimien mukaan suurimman vuotokohdan halkaisija on runsaasti yli kilometri.
Tanskan ilmasto-, energia- ja infrastruktuuriministerin Dan Jørgensenin mukaan Tanskan energiavirasto on pyytänyt maan kantaverkkoyhtiötä Energinetiä nostamaan valmiustilaansa tapausten vuoksi.
”Viranomaiset ja hallitus seuraavat tilannetta herkeämättä”, Jørgensen sanoo tanskalaislehti Jyllands-Postenin mukaan.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen esittää valistuneen arvauksen siitä, mikä taho vuotojen taustalla saattaa olla: Venäjä.
”On selvää, ettei se voi olla mikään onnettomuus, kun vuotoja tapahtuu kummassakin putkessa. Kaikille on selvää, että kyse on Venäjästä”, Tynkkynen toteaa.
Tämä kertoo Tynkkysen mielestä siitä, että Venäjä on aseistanut myös kaikki virrat ja infrastruktuurit, jotka sillä on käytettävissä. Tämä on nyt yksi eskalaation esimerkki, hän sanoo.
Venäjä voisi hyötyä Nord Stream -putkien vaurioittamisesta kahdella tavalla. Ensinnäkin kyse on vallankäytöstä, jolla Venäjä pyrkii pelottelemaan talveen valmistautuvaa Eurooppaa. Kyse on psykologisesta sodasta.
”Venäjä pyrkii osoittamaan valtansa ja näyttämään, että se pystyy tekemään pahaa Euroopalle. Tämä on aivan keskeistä”, Tynkkynen sanoo.
Veli-Pekka Tynkkynen. Kuva: Mesut Turan / Lehtikuva
Toinen tekijä liittyy ympäristökysymyksiin. Venäjä on polttanut Nord Stream -kaasuputkeen kytköksissä olevassa laitoksessa maakaasua taivaan tuuliin päivittäin arviolta kymmenen miljoonan euron edestä kesäkuusta asti. Tynkkynen näkee kaasuputken vaurioittamisen jatkumona tälle.
”Nyt tehdään sama putken varrella ja päästetään metaania ympäristöön. Ilmakehään vapautuu metaania, joka on noin 30 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.”
Toisi sanoen Venäjä lyö ”märän rätin” Euroopan kasvoille osoittamalla, että Venäjä pystyy kiusallaan tekemään hallaa Euroopan ympäristötavoitteille.
Tynkkynen korostaa, ettei täyttä varmuutta Venäjän syyllisyydestä toistaiseksi ole – eikä sellaista tulla hänen uskoakseen saamaankaan.
”Putinin intressejä ei palvele se, että kerrotaan avoimesti osallisuudesta putken rikkomiseen. Päinvastoin Venäjä pyrkii luomaan kuvan omasta kaikkivoipaisuudestaan, johon pelotevaikutus perustuu”, Tynkkynen sanoo.
Euroopan komissio totesi tiistaina, että on ennenaikaista spekuloida vuotojen alkuperää. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kommentoi tanskalaisille tiedotusvälineille, että olisi vaikea kuvitella vuotojen syntyneen vahingossa, kertoo uutistoimisto AFP.
Ruotsin energiaviraston entisen johtajan, professori Tomas Kåbergerin mukaan laivojen ankkurit voisivat vaurioittaa rakenteita, mutta se ei ole todennäköistä, että useita vaurioita olisi tapahtunut yhtä aikaa Nord Stream 1:n putkiin.
”On epätodennäköistä, että molemmat linjat vaurioituisivat sattumalta”, Kåberger sanoo TT:lle.
Saksalaislehti Der Tagesspiegelin haastatteleman nimettömän lähteen mukaan tapahtunutta pidetään Saksan hallinnossa ja hallituksessa sabotaasina.
”Emme voi kuvitella tilannetta, jossa tämä ei olisi tarkoituksellinen hyökkäys. Kaikki puhuu sattumaa vastaan”, lähde sanoo Der Tagesspiegelille.
Myös Kreml ilmoitti tiistaina, ettei se sulje sabotaasin mahdollisuutta pois. Kreml sanoo olevansa tilanteesta huolestunut ja vaativansa asian nopeaa tutkintaa.
”Mitään vaihtoehtoa ei voida tällä hetkellä sulkea pois”, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi lehdistötilaisuudessa Reutersin mukaan.
Vuotojen ympäristövaikutusten laajuus ei ole vielä täysin tiedossa.
Ruotsin merenkulkulaitos on kehottanut kauppa-aluksia kiertämään vahingoittuneet linjat vähintään viiden merimailin eli noin kymmenen kilometrin päästä. Lennoille on kilometrin turvakorkeus.
Tanskan energiavirasto arvioi Nord Stream 2:n vuotojen ympäristövaikutusten olevan paikallisia. Energiavirasto kertoi asiasta tiistaina uutistoimisto Ritzaulle lähettämässään tiedotteessa, Jyllands-Posten kertoo.
Asiantuntijoilta on kuultu myös päinvastaisia arvioita. Green Power Denmark -organisaation energia-analyytikko Kristian Rune Poulsen kommentoi Jyllands-Postenille tilanteen olevan harvinainen.
”Tällaiset kaasuvuodot ovat erittäin epätavallisia, ja tilanne voi olla varsin vaarallinen”, hän totesi lehdelle.
Aalborgin yliopiston alaisen Esbjergin energiaosaston johtaja Simon Pedersen kertoo Politiken-lehdelle, että vuotoihin saattaa liittyä räjähdysvaara. Asiasta kertoo myös tanskalainen TV2-kanava.
”Suurin turvallisuusuhka on se, että vuoto voi aiheuttaa hyvin ison räjähdyksen, jos se pääsee kosketuksiin tulen tai kipinän kanssa. Lisäksi kaasu on myrkyllistä niin ihmisille kuin luonnolle”, Pedersen sanoo Politikenille.
Myös Ruotsin merenkulkulaitos varoittaa räjähtävästä kaasusta Nord Stream 2:n lähellä.
Jyllands-Posten kertoo, että Tanska lähetti maanantaina hävittäjiä selvittämään Nord Stream 2:ssa ilmenneitä ongelmia. Lentäjät havaitsivat meren ”kuplineen” kaasuvuodon vuoksi.
Venäjä on kiristänyt Eurooppaa rajoittamalla Nord Stream 1 -putken kautta kulkevaa maakaasua vastatoimena pakotteille, jotka Eurooppa on asettanut Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi. Venäjä ilmoitti syyskuun alussa, ettei huoltokatkolla ollut kaasuputki aukea, koska sen kompressoriaseman ainoassa turbiinissa oli havaittu öljyvuotoja.
Kremlin tiedottaja Peskov sanoi The Financial Timesin mukaan, ettei Venäjä voi jatkaa kaasutoimituksia ennen kuin länsimaat poistavat pakotteensa. Kaasutoimitusten vähentyminen iskee erityisesti Saksaan, jossa venäläistä kaasua on käytetty laajasti sekä lämmitykseen että teollisuuden raaka-aineena.
Itämeren pohjassa lähellä ykkösputkea kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputki puolestaan saatiin käytännössä valmiiksi vuosi sitten, mutta Saksa keskeytti hankkeen etenemisen juuri ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.
Nord Stream 2 ei ole ollut ikinä käytössä, mutta se ehdittiin täyttää 300 miljoonalla kuutiometrillä kaasua juuri ennen kuin Saksa keskeytti hankkeen.
