Hintojen nousu tuntuu ihmisten arjessa. Laura Viiliäinen alkoi kiinnittää huomiota hintoihin ruokakaupassa kolme kuukautta sitten. Hän perkasi koko arkensa läpi ja etsi säästökohteita.
Joensuulainen Laura Viiliäinen on 40-vuotias työssäkäyvä perheenäiti. Hänellä on puoliso, 10- ja 15-vuotiaat pojat sekä koira. Ruokaan menee noin 700–900 euroa kuukaudessa.
Viiliäinen laittoi kuittien perusteella Exceliin ylös reilun vuoden takaisten ruokaostosten hinnat ja kävi samassa kaupassa katsomassa, mitä samat tuotteet nyt maksavat. Yle on nähnyt sekä sähköiset kuitit että Viiliäisen ottamat kuvat tuotteiden hinnoista.
Siinä missä vuosi sitten ostosten kokonaishinta oli reilu 134 euroa, oli hinta nyt yli 151 euroa. Kun hän näki loppusumman, iski paniikki.
– Ajattelin, että "apua, herranen aika, että näin paljon euroja." Toisaalta kun mietin sitä, niin pystyn omilla valinnoilla pienentämään kuitin loppusumman.
Excelistä näkyy, että eniten nousi kahvin, kurkun ja kananmunien hinta. Sen sijaan nuudelien, maustekurkun, suippopaprikan, limen ja karjalanpaistilihojen hinta laski. Laura Viiliäinen teki ostokset samassa kaupassa ja osti samojen tuotemerkkien tuotteita kuin vuosi sitten.
– Ruoka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Euromääräisen kehityksen huomaa jokaisella kauppareissulla. Nyt on joutunut ensimmäistä kertaa miettimään, mitä ruokakassiin laittaa.
Kauppiaiden mukaan moni suomalainen saa leikattua ruokakorin hinnasta jopa puolet pois. Tämän taustalla ovat monenlaiset niksit ruokaostoksilla, kuten esimerkiksi tarjoustuotteiden ja punalappuisten tuotteiden ostaminen.
15 litraa maitoa, ei enää limusiinipihvejä
Laura Viiliäinen alkoi ensimmäistä kertaa kiinnittää huomiota ruokaostoksiinsa noin kolme kuukautta sitten.
– Jos olisit vuosi sitten kysynyt minulta, mitä litra maitoa tai leipäpaketti maksaa, olisin varmaan sanonut, että ehkä 2–4 euroa. Minulla ei ollut ennen mitään hajua hinnoista. Nyt oikeasti katson hyllyn reunuksia ja punaisia alelappuja.
Eniten perheessä kuluu kanaa, kahvia ja kalaa. Kalaa perheessä ei hetkeen ostettu ollenkaan, ja kalliit lihat ovat jääneet kauppaan.
– Esimerkiksi kunnon limusiinipihvejä lihatiskistä en ole ostanut enää aikoihin.
Eineksiä perheessä ei käytetä enää juuri ollenkaan.
– Niistä ollaan luovuttu, koska nekään eivät ole enää lähes ilmaisia.
Perheessä on kaksi poikaa ja Viiliäinen kuvailee, että esimerkiksi maitoa menee hurjia määriä, noin 15 litraa viikossa.
Vielä aikaisemmin hän osti esimerkiksi ruispaloja yhden paketin kerrallaan. Nyt hän ostaa mieluummin leipomosta pakkasen täyteen leipiä, koska näin ne maksavat vähemmän.
Perheellä oli tapana ennen käydä ulkona syömässä kerran viikossa, mutta nyt sitä on vähennetty.
Viiliäinen on tinkinyt myös työpaikkalounaista, koska huomasi niidenkin hintojen nousseen. Viiliäinen kertoo onneksi löytäneensä halvemman lounaspaikan, jossa ruokaa maksaa alle viisi euroa.
– Se on tuonut säästöä. Mutta yhä edelleen opettelen, että ottaisin omat eväät mukaan.
Lapsille puhutaan rahankäytöstä
Viiliäinen tykkää laittaa ruokaa perheelleen. He tekevät kerran tai kaksi kertaa viikossa keittoja. Myös laatikot, pastaruoat sekä esimerkiksi lihapullat ja perunamuusi kuuluvat suosikkiruokiin. Myös lapset tykkäävät laittaa ruokaa.
Viiliäinen ja hänen miehensä ovat alkaneet puhumaan lapsilleen rahankäytöstä.
– Sitä on helppo opettaa lapsille, kun he konkreettisesti näkevät, miten paljon päivässä menee maitoa ja paljonko kaakao maksaa.
Viiliäinen saattaa kertoa, että kahvi maksoi ennen alle 4 euroa ja nyt se oli lähemmäs 6 euroa.
Rahavalistus on alkanut purra lapsiin. He sanovat kaupassa, että “katso äiti, tuossa on 40 euroa maksava lohiviipale ja tuossa olisi vaan yksi ruoka meille. Katsotaanko, mitä muuta saadaan neljälläkympillä.”
Ei enää ruokaa roskiin
Vielä ennen ruoan hintojen nousua ruokaa meni herkästi roskiin jopa huolestuttavan paljon, Viiliäinen kuvailee.
– Lapset saattoivat ottaa lautaselle ruokaa ja heittää kaksi ruokalusikallista roskiin.
Nyt perheessä hyödynnetään jääkaapin jämät.
– Teen esimerkiksi wokkia tai kasvissosekeittoa kahdesta jäljelle jääneestä porkkanasta tai pehmentyneistä perunoista.
Hintojen nousu näkyy muutenkin
Viiliäinen on huomannut hintojennousun arjessaan muutenkin. Viime talvena sähkölasku oli 600–800 euroa kuukaudessa heidän sähkölämmitteisessä 1980-luvulla valmistuneessa talossaan.
– Nyt kävimme hakemassa ison satsin puita, jotka saimme ilmaiseksi isän mökiltä. Aloitimme takan lämmityksen kaksi viikkoa sitten.
Lapsille vanhemmat opettavat, että valot ja televisiot ovat kiinni aina silloin kun niitä ei tarvita.
Perheessä on kaksi autoa ja pojalla on mopo. Autoista ei voida luopua, koska julkisilla on Viiliäisen mielestä Joensuussa hankala kulkea niitä reittejä, joita heidän perheensä käyttää.
Luopui omista harrastuksistaan
Viiliäisellä oli muutaman vuoden ajan personal trainer, jonka kanssa hän kävi treenaamassa pari kertaa viikossa salilla ja joka teki Viiliäiselle ruokaohjelmat. Vuodessa personal trainerin palveluihin meni 5 000 euroa. Tästä hän luopui helmikuun lopussa.
– Se oli henkireikä. Penniäkään en katunut sitä ja harmittaa, koska haluaisin jatkaa vielä sitä.
Viiliäiselle on ensisijaisen tärkeää, että lasten harrastuksista ei kuitenkaan tingitä.
– Myöskään lasten välineistä ei säästetä. Innostus loppuu, jos ne eivät ole kunnossa.
Nyt hän esimerkiksi laittoi juuri maksuun 900 euroa pesäpallomaksuja.
– Kallista on, ja minua harmittaa hirveästi sellaisten lasten puolesta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, eikä ole varaa harrastaa.
Lue myös:
Kauppiaat: Moni suomalainen saa leikattua ruokakorin hinnasta nykyään jopa puolet pois – taustalla monenlaiset niksit ruokaostoksilla
Some täyttyi kahvihävikkivinkeistä – kahvinporot kasvonaamioon, pannunpohjat ruuanlaittoon
Kaalin hinta laski, kaiken muun ruoan nousi, eniten kallistui jauho – katso Ylen ruokakoneesta, miten ostoksesi kallistuvat
Hintojen nousu näkyy jo ruokakaupoissa: yhä useampi valitsee tarjoustuotteen
Ruoan hinta kirpaisee monia, mutta asiantuntijoiden mukaan terveellisiä valintoja voi silti tehdä – näihin asioihin tutkija kiinnittäisi huomion
