Yhdeksän metriä pitkät ja tuhansia kiloja painavat lumimiehet ovat viesti myös ilmastonmuutoksesta.
15 valtavan kokoista Pääsiäissaaren Moai-patsaiden lumista kopiota muodostaa kehän, jonka keskellä seisova ihminen tuntee itsensä pieneksi. Joensuuhun tänään perjantaina valmistunut lumiveistosteos on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Moai-patsaat rakennetaan lumesta niiden alkuperäisessä koossaan.
Urakka on ollut valtava. Joensuussa on tehty töitä isolla kansainvälisellä porukalla seitsemän viikkoa. Osaajia on ollut Suomen lisäksi Irlannista ja Unkarista, josta yksi pääveistäjistä Ákos Tóth on kotoisin.
– Tämä on ollut vaikea mutta nautinnollinen projekti. Varmasti yksi urani suuremmista, kertoo jo toisen polven veistostaiteilija Toth.
Isojen “lumiukkojen” tekeminen ei ole ollut helppoa. Patsaat on tehty muottien avulla ja niiden sisällä on tukirakenne. Apuna on ollut muun muassa nostureita, moottorisahoja, lumilinko ja lumitykki.
– Yksi muotti räjähti, mutta onneksi ei kukaan ei loukkaantunut. Keli on ollut hankala lumesta rakentamiseen. Lunta on pitänyt tehdä ja ajaa moneen kertaan lingosta läpi, jotta kosteus on sopiva, valaisee idean isä valotaiteilija Kari Kola.
Monoliittisarjan toinen osa puhuttelee - “Isot päät haluavat sanoa jotain”
Joensuun tapahtumapuutarha Botaniaan valmistuneet lumiveistokset ovat hyvin tarkka kopio Ahu Tongarikista. Chilelle kuuluvalla Pääsiäissaarella patsaat seisovat rivissä, mutta Joensuussa lumiveistokset ovat ympyrän muodostelmassa.
Näky on vaikuttava.
– Olen ällikällä lyöty, koska nämä isot päät ovat täällä sanoakseen jotain. Mielestäni jokaisen täytyy löytää vastaus siihen itse, tuumaa Ákos Tóth.
Miestä ei harmita se, että iso työ valuu hukkaan ja isojen patsaiden ilmeet vääntyvät, kun lumi keväällä sulaa.
– Harva asia on lopulta pysyvää, se kuuluu elämään, tuumaa Tóth.
Myöskään kivestä tehdyt maailmankuulut patsaat eivät ole ikuisia, koska ne ovat nyt vaarassa ilmastonmuutoksen takia.
– Tämän teoksen viesti on ajankohtainen myös ilmastonmuutoksen takia. Moai-patsaat uhkaavat kaatua mereen vedenpinnan noustessa ja täällä Suomessa, Joensuussa, talvi on ollut leuto ja vähäluminen, toteaa Kari Kola.
Useita valotaideteoksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin toteuttanut Kari Kola pyörittää Joensuussa tapahtumapuutarhaa.
– Haluan rakentaa monoliittisarjaa ja tämä on jatkumo viime vuonna lumesta tehdylle Stonehengelle.
Kola lupaa, että Moai-kopio ei jää viimeiseksi vaan jatkoa seuraa heti ensi vuonna, jolloin luvassa on taas isompi ja ympäri maailmaa tunnettu teos.
Tapahtumapuutarha Botanian tavoitteena on saada veistosnäyttelyyn noin 30 000 kävijää.
