Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä lupaa, että Markus Copperin perintöä koskevat lahjoitukset käydään tarkasti läpi.
Kansallisgallerian johtaja Kimmo Levä joutuu selvittämään Kiasman saamia lahjoituksia. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Mikko Marttinen
Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä lupaa, että Kiasman saamien Markus Copperin teosten hankintaprosessi käydään tarkasti läpi.
Ilta-Sanomat uutisoi torstaina, että osaan Kiasman vastaanottamista Copperin teoksista liittyy epäselvyyksiä.
Lue lisää: Suomalaistaiteilija rakensi ”helvetinkoneita” ja löytyi kuolleena ladosta – 13-vuotias poika jäi ilman jättiperintöä, kun Kiasma kiinnostui aarteesta
Kiasma oli ottanut vastaan lahjoituksena useita Copperin teoksia taiteilijan kuoleman jälkeen. Osan lahjoitti taiteilijan ainoa perillinen, Ruotsissa asuva alaikäinen lapsi, jota edusti edunvalvoja.
Ruotsin lain mukaan huoltaja tai edunvalvoja ei saa tehdä lahjoituksia lapsen puolesta.
Kiasma oli myös vastaanottanut Copperilta jääneitä piirroksia tämän vanhemmilta, vaikka Copper ei ollut lahjoittanut niitä vanhemmilleen.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen totesi, että kuolleen jäämistö kuuluu perijälle riippumatta siitä, kenen hallussa se kuoleman hetkellä oli.
Valaanpyyntiasema on yksi kolmesta suuresta teoksesta, jotka Kiasma otti vastaan Markus Copperin lapselta. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Kiasma on yksi Kansallisgalleriaan kuuluvista museoista. Sen taidekokoelma on valtion omaisuutta. Kiasma on arvioinut Copper-lahjoitustensa arvoksi 255 000 euroa.
– Se että Kansallisgalleria on ottanut lahjoituksena teoksia vastaan on meidän perustehtäviä: kerätä kansallisesti merkittävää taidekokoelmaa, Levä sanoo.
– Se kuinka juridisesti tässä on toimittu, siihen minun täytyy tutustua tarkemmin, enkä pysty sanomaan siitä enempää tässä vaiheessa.
Levä aloitti Kansallisgallerian johtajana elokuussa 2021. Kiasma hankki Copperin teokset vuoden 2020 aikana.
Lahjoituksia otti vastaan Kiasman puolesta museonjohtaja Leevi Haapala, joka kuvaa itseään Suomen johtavaksi Copper-asiantuntijaksi.
Haapala sanoi Ilta-Sanomille, ettei hän kysynyt Copperin vanhemmilta, miten he olivat saaneet piirrokset haltuunsa. Levän mukaan tämä on vastoin Kansallisgallerian toimintatapoja.
– Museoalalla provenienssin (teosten omistushistorian) selvittäminen on tärkeää. Se että tässä näinkin lähihistorian provenienssi on jäänyt selvittämättä, ei tietenkään ole meidän normaali tapamme. En osaa tässä kohtaa sanoa, miksi tässä on toimittu näin.
Piirrossarja jäi tiettävästi Markus Copperin viimeisiksi teokseksi. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Kansallisgalleria sai juuri valmiiksi sisäisen selvityksen, jonka käynnistivät Haapalan matkalaskuja koskevat epäselvyydet. Selvityksen perusteella Kansallisgalleria täsmensi henkilökunnan matkustus- ja edustusohjeita.
Lue lisää: Kiasman johtajan matkalaskut saivat Kansallisgallerian tiukentamaan ohjeita
Levä ei vielä osaa sanoa, aloittaako Kansallisgalleria lahjoitusasiasta uuden sisäisen selvityksen.
– Tästä ei ole mitään päätöksiä vielä. Totta kai me käymme tämän tarkasti läpi. Jos on toimittu väärin, virheet korjataan.
Levä ei halua kommentoida kysymystä Haapalan asemasta.
– Olen hieman väärä henkilö siihen vastaamaan, koska meillä hallitus valitsee museonjohtajat. En nyt siihen tässä kohtaa ota kantaa, etten tule puhuneeksi hallituksen suulla.
Levä aikoo käydä lahjoituksista tehdyt sopimukset Kansallisgallerian juristin kanssa.
– Käymme luonnollisesti keskustelua myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, koska Kiasman vastaanottamat teokset tulevat valtion omistukseen.
