Kokki Kari Aihinen ja näyttelijä Jaakko Saariluoma tekivät yhteistyössä kirjan, jossa ei jaeta vain pelkkiä reseptejä, vaan pyritään vastaamaan siihen, miten hyvää kotiruokaa ihan oikeasti valmistetaan.
Kiireessä hosuen valmistettu huono ruoka tulee lopulta valmiiksi samassa ajassa kuin rauhassa tehty hyvä ruoka, Jaska kertoo yhdestä tärkeimmistä opeistaan kirjaa tehdessä. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Karoliina Ojala
On eri asia olla pianisti, joka soittaa hyvin nuoteista, kuin erityisen hyvä pianisti, joka osaa soittaa korvakuulolta.
Sama pätee myös kokkaamiseen: reseptejä voi aina seurata, mutta hyvä kokki osaa kokata omalla tyylillä siten, että lopputulos on paras mahdollinen.
Kokkaaminen vaatii siis opettelua, toistoa ja harjoittelua, jotta sen todella oppii. Tämän tietävät kokki Kari ”Kape” Aihinen sekä näyttelijä Jaakko ”Jaska” Saariluoma, joilta julkaistiin viime vuonna kirja Kape & Jaska – Mestarin otteessa (Tammi). Kirjan on kirjoittanut Sanna Pöyry.
Heidän yhteisen keittokirjansa tarkoituksena on vastata yleiseen ruoanlaittopulmaan: miten ruokaa oikeasti laitetaan siten, että siitä tulisi mahdollisimman hyvää ja mutkatonta?
Idea syntyi tv-kulissien takana
Mutta miten näyttelijä, jota ei ole aikaisemmin yhdistetty ruoanlaittoon mitenkään päätyi keittokirjailijaksi?
– Ruoanlaitto on ollut minulle pitkään rakas harrastus. Mutta seurasin lähinnä vain reseptejä ja olisin halunnut oppia kokkaamaan kuten ammattilaiset, Jaska sanoo.
– Näin Kapea useasti Maikkarin studiolla Possen kuvauksissa ja kysäisin häneltä, kannattaisiko mennä johonkin kokkikouluun. Siitä sitten syntyi idea kirjasta, jossa Kape opettaisi minua kokkaamaan kuin mestari kisälliä, hän jatkaa.
Kirja perustuu Kapen ja Jaskan keskusteluun ruoanlaiton äärellä. Miehet kertovat kaikessa yksinkertaisuudessaan laittaneensa vain nauhurin päälle ja alkaneensa laittamaan yhdessä ruokaa Kapen kotikeittiössä.
Jaska oppi myös, kuinka hänellä ja monella muulla jopa perunamuusin teko menee vihkoon. Kuva: Aleksi Jalava
– Kokkasimme kuusi päivää ja siitä syntyi aito ja rehellinen kokkikirja. Kirjan kirjoittaja Sanna Pöyry oli paikalla seuraamassa, Kape sanoo.
Tee rauhassa ja maistele
Erityisesti kolme perusasiaa ovat painuneet kirjaa tehdessä Jaskan mieleen. Niitä soveltamalla hän osaa tehdä samat vakioruokansa niin, että lopputulos on aina herkullinen.
Kaikki lähtee hyvistä ja laadukkaista raaka-aineista sekä kunnollisista keittiövälineistä. Suola ja pippuri riittävät hyvin perusmausteiksi silloin, kun raaka-aineet ovat laadukkaat ja ne on ennen kaikkea valmistettu oikeaoppisesti.
– On ihan eri asia paistaa jauhelihaa kuumalla paksupohjaisella pannulla kuin kylmällä ja huonolla pannulla isoa määrää kerralla. Silloin se vain keittyy ja maku on aivan eri, Jaska sanoo.
”
On ihan eri asia paistaa jauhelihaa kuumalla paksupohjaisella pannulla kuin kylmällä ja huonolla pannulla isoa määrää kerralla.
Ruoan valmistusvaiheessa Jaska on oppinut ennen kaikkea sen, että hyvä ruoka syntyy rauhassa tehden. Kiireessä hosuen valmistettu huono ruoka tulee lopulta valmiiksi samassa ajassa kuin rauhassa tehty hyvä ruoka.
Broilerin paistamisen kultainen sääntö
Tästä hyvänä esimerkkinä ovat broilerin rintafileen tai perunamuusin valmistus.
– Ennen Jaska nuiji ja käänteli broilerin rintafilettä kuin tennismailaa pannulla ja laski sen sitten pannulta suoraan lautaselle. Neuvoin, että fileeseen täytyy ensin paistaa vain väri pintaan ja laittaa se sen jälkeen uuniin kypsymään. Lopuksi fileen pitää antaa vetäytyä kunnolla, Kape kertoo.
”
Ennen Jaska nuiji ja käänteli broilerin rintafilettä kuin tennismailaa pannulla ja laski sen sitten pannulta suoraan lautaselle. Neuvoin, että fileeseen täytyy ensin paistaa vain väri pintaan ja laittaa se sen jälkeen uuniin kypsymään.
Järjestely on tärkeää silloin kun on kiire. Sillä aikaa kun broilerifilee kypsyy uunissa, voi vaikkapa siivoilla keittiötä tai tehdä muita valmisteluja.
Aikaa ei siis lopulta kulu sen enempää, mutta lautasella on kuivakan käntyn sijaan mehevä fileepihvi.
Perunamuusin salaisuus
Jaska oppi myös, kuinka hänellä ja monella muulla jopa perunamuusin teko menee vihkoon. Kapen opeilla hyvä muusi tehdään höyrytetyistä eikä keitetyistä perunoista, jolloin perunan ominaismaku ei valu keitinveden mukana viemäriin.
– Silloin kun perunat eivät ole imeneet itseensä vettä, ne ovat valmiita vastaanottamaan voita ja maitoa. Keitetty peruna maistuu vetiseltä, Kape selittää.
”
Silloin kun perunat eivät ole imeneet itseensä vettä, ne ovat valmiita vastaanottamaan voita ja maitoa. Keitetty peruna maistuu vetiseltä.
Kaiken lisäksi höyryttämällä valmistukseen kuluu täysin sama aika kuin keittämällä, mutta maun erottaa heti.
Kirjassa on seuraava herkullinen perunamuusin ohje. Reseptissä painotetaan, että tätä muusia ei kannata vatkata sähkövatkaimella.
Puikulaperunamuusi
1. Kuori perunat ja halkaise ne pituussuunnassa.
2. Höyrytä perunoita höyrytyskattilassa 30–40 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä.
3. Pehmitä voi, mutta älä sulata sitä nestemäiseksi. Kuumenna maito, mutta varo keittämästä.
4. Soseuta kypsät perunat sosemyllyllä tai perunapuristimella.
5. Sekoita pehmennyt voi kuumaan perunapyreeseen nuolijalla. Kaada kuuma maito pieninä erinä muusipohjaan ja sekoita.
6. Lisää maitoa, kunnes muusissa on mieleisesi rakenne. Älä vatkaa muusia sähkövatkaimella!
7. Mausta muusi suolalla ja nauti heti.
Kapen opeilla hyvä muusi tehdään höyrytetyistä eikä keitetyistä perunoista. Kuva kirjasta Mestarin otteessa (Tammi). Kuva: Sami Repo
Tärkein sääntö
Kolmas asia, jonka Jaska oppi kirjaa tehdessä, on kompastuskivi monelle muullekin kotikokkaajalle: ruokaa ei muisteta maistaa ennen kuin se on jo lautasella. Näin toimiessa lopputuloksesta ei mitä todennäköisimmin tule sellainen kuin piti.
– Maista, mausta, maista. Se on tärkeä sääntö, jonka opin, Jaska sanoo.
Kokkina Kape on oppinut sen, että ruoka ei voi koskaan olla täydellisen virheetöntä.
”
Maista, mausta, maista.
Siksi tarkoituksena ei ollutkaan kouluttaa Jaskasta huippukokkia, vaan opetella kotikokkitason tapoja, joilla voi tehdä entistä parempaa perusruokaa.
Kuitenkin myös kokkaaminen – kuten muutkin käsityöammatit – vaatii toistoa toiston perään. Kerralla ei siirrytä kisällistä mestariksi.
– Meillä kaikilla on opeteltavaa. Jaskan into ja palo ruoanlaittoon on tämän kirjan kantava voima, Kape sanoo.
Kari Aihinen opetti Saariluomalle ruoanlaittoa kuusi päivää. Ruoan tekeminen ilon kautta on asia, jota Aihinen pitää keskeisenä onnistumisen kannalta. Kuva: Aleksi Jalava
Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että hyvän ruoan laittaminen on samaan aikaan sekä hyvin simppeliä että haastavaa ja harjoittelua vaativaa.
Tästä hyvänä esimerkkinä on paahdettua pippuria ja pecorinojuustoa sisältävä Cacio e pepe -pasta, joka on sekä Jaskan että Kapen yksi suosikeista. Yksinkertaiselta vaikuttava pasta menee kuitenkin helposti pieleen, jos sitä ei valmisteta juuri oikealla tavalla ja maltilla, juusto juoksettuu tai muuttuu liian löysäksi.
– Tajusin, että kokatessa täytyy tietää mitä tekee. Muuten hyvin yksinkertaisistakin asioista tulee monimutkaisia, Jaska kiteyttää.
Kirja ilmestyy myös äänikirjana, joten kaikki ruoanlaitosta innostuneet voivat soveltaa oppeja kuuntelemalla kirjaa vaikkapa samalla kun kokkailee.
– Olennaista tässä kirjan sanomassa on se, että oppii laittamaan ruokaa ilon kautta ja oikeasti nauttii siitä, Kape tähdentää.
Kirjassa opetellaankin kokkaamaan Jaskan sanoin ”tosissaan, mutta ei vakavasti”.
