Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista ”yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa”.
– Kotimaisen vetyteollisuuden uusi menestystarina lähtee tästä, julisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).
Suomen ensimmäisen ison vetylaitoksen peruskivi muurattiin tammikuussa Harjavallassa. Keskustalaisen elinkeinoministerin mukaan nyt ollaan vetytaloudessa siirtymässä viimein puheista ja kalvosulkeisista tekoihin.
Ja todellakin.
Harjavalta, Kokkola, Kristiinankaupunki, Naantali, Lahti, Tampere, Pori… Suomeen nousee vetylaitoksia kuin sieniä sateella. Viimeisin uutinen vetysuunnitelmista kuultiin viime viikon lopulla Ranualta.
”Vihreästä vedystä” aiotaan tehdä polttoainetta liikenteelle, raaka-aineita kemianteollisuudelle, terästä ja jopa ruokaa. Vetyyn aiotaan myös varastoida ylimääräistä sähköenergiaa tuulettomien hetkien varalle.
Ylen kokoamat 23 investointia ovat yhteisarvoltaan liki kymmenen miljardia euroa.
Useimmat niistä ovat suunnitteluvaiheessa, hakemassa ympäristölupia tai etsimässä rahoitusta. Vain muutama on tehnyt konkreettisen investointipäätöksen.
Todennäköisesti kaikki suunnitelmat eivät toteudu. Toisaalta esimerkiksi öljynjalostaja Nesteen vetyprojektien hintalappu ei vielä ole tiedossa. Ja moni muukin suunnittelee jo jatkosijoituksia. Loppusumma voi siis olla suurempikin.
Aloitetaan yläasteen kemiantunnilta.
Muistatko H₂O:n?
Useimmat muistavat varsin hyvin. H₂O on veden kemiallinen kaava – eli yksi happi- ja kaksi vetyatomia.
Elektrolyysi (siirryt toiseen palveluun) sen sijaan on saattanut unohtua. Se on kemiallinen reaktio, jossa veden happi ja vety erotetaan sähkön avulla toisistaan. Kuten alla oleva video kertoo, vetytaloudessa tämä tuttu ilmiö siirretään teolliseen mittakaavaan.
Vetytalouteen tarvitaan siis elektrolyyserilaitos, vettä ja rutkasti uusiutuvaa energiaa.
Tämä on Suomelle mahdollisuus. Kuten pari viikkoa sitten kerroimme, lähivuosina uusiutuvaa energiaa on Suomeen luvassa suorastaan tulvimalla. LUT-yliopiston tutkijoiden mukaan Suomessa voidaan rakentaa tuulivoimaa halvemmalla kuin muualle Eurooppaan.
Osaa suomalaisista tämä hirvittää. Tuulivoimala näkyy kauas, vaatii sähkölinjoineen paljon maa-alaa ja äänikin aiheuttaa harmia lähiseudulle.
Tuulivoima tuo kuitenkin investointeja, VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto sanoo.
– Yksikään näistä hankkeista ei lentäisi, jos meillä ei olisi sitä tuulivoimapotentiaalia.
Ranuallakin alkoi löytyä kannatusta tuulivoimaloille viime viikon lopulla, kun irlantilaisen vety-yhtiön kerrottiin tuovan tuulivoiman lisäksi kuusikymmentä työpaikkaa.
– Se on ihan eri asia kuin se, että laitetaan vaaranlaelle 50 myllyä pyörimään keskenään, kunnanvaltuutettu Petri Manninen (Ps.) perusteli mielenmuutosta.
1. Polttoainetta teille ja merille
Yli puolet Ylen tavoittamista vihreän vedyn laitoksista aikoo tehdä vedystä polttoainetta. Näin toimii myös Nordic Ren-Gas, joka rakentaa vetylaitoksia peräti viiteen suomalaiskaupunkiin yhteistyössä paikallisten energiayhtiöiden kanssa.
– Tavoitteemme on vuoteen 2030 mennessä rakentaa kymmenen tuotantolaitosta, jotka tuottavat silloin noin viidenneksen Suomen raskaan liikenteen polttoaineista. Tämä tarkoittaa noin 2,5 terawattituntia uusiutuvaa polttoainetta vuodessa, toimitusjohtaja Saara Kujala sanoo.
Vety kelpaa polttoaineeksi sellaisenaan, mutta useimmat aikovat jalostaa sitä helpommin säilytettävään ja käytettävään muotoon. Vedystä voidaan tehdä esimerkiksi metanolia tai metaania yhdistämällä sitä hiilidioksidin kanssa. Hiilidioksidi voidaan kätevimmin ottaa suoraan sähkölaitoksen, jätteenpolttolaitoksen tai muun tehtaan piipusta.
Saara Kujalan mukaan Ren-Gasin synteettinen metaani on kemiallisesti täsmälleen samaa ainetta kuin nykyiset liikennekaasut.
Tampereen ja Lahden laitosten rakentamisen on määrä alkaa jo tämän vuoden aikana. Kotkassa, Porissa ja Mikkelissä on tarkoitus päästä rakentamaan ensi vuonna. Investointien yhteisarvo on noin 800 miljoonaa euroa.
Uskottavuutta suunnitelmille antaa Cargotec-miljardööri Ilkka Herlin. Hänen lisäkseen sijoittajana yhtiössä on saksalainen vakuutusjätti Allianz.
2. Vety on sähkön varasto
Siitä lähtien, kun vanhoja hiililauhdevoimaloita ryhdyttiin sulkemaan, Suomen sähköjärjestelmää on vaivannut pula säätövoimasta. Uusiutuvaa energiaa rakennetaan paljon, mutta tuulta tai aurinkoa ei voi käynnistää tarpeen mukaan.
Juuri tästä syystä teollisuus syntyi alun perin Suomessa koskien varsille – ja tuulimyllyillä tehtiin maaseudulla jyvistä jauhoa.
Vety on keino kiertää tätä uusiutuvan energian ongelmaa. EPV Energia ja Vaasan Sähkö valmistelevat laitosta, jossa sähköstä tehdään ensin vetyä ja siitä Wärtsilän moottoreilla taas sähköä.
Pienelle 24 megawatin voimalalle vetyä varastoidaan noin kuuden tunnin tarpeisiin.
– Näin pystytään vastaamaan aamun ja iltapäivien sähkönkulutukseen, EPV Energian energiainsinööri Niko Toppari sanoo.
Laitoksen hyötysuhdetta parantaa se, että prosessissa syntyvä lämpö käytetään Vaasan Sähkön kaukolämpöverkossa. Kaukolämpö liittyy moneen muuhunkin Ylen kartoittamaan vetyhankkeeseen.
3. Harmaan vedyn käyttäjät vaihtavat vihreään
Monelle teollisuusyritykselle vety on vanha tuttu. Se on sitä esimerkiksi öljynjalostaja Nesteelle, joka on Suomen suurin vedyn käyttäjä. Tähän asti yhtiö on tehnyt vetyä Porvoon jalostamollaan fossiilisista raaka-aineista.
Yleisintä vetyä onkin tällainen ”harmaa vety”.
– Vihreä vety on osa Nesteen strategiaa ja myös meidän tavoitettamme päästä jalostamolla hiilineutraaliin tuotantoon vuoteen 2035 mennessä, uusiutuvan vedyn hankkeista vastaava johtaja Outi Ervasti kertoo.
Neste suunnittelee 120 megawatin elektrolyyserin hankintaa. Investointipäätöksen aika on tämän vuoden aikana ja rakentamaan päästään ensi vuonna. Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus on yhtiön mukaan 250 – 300 henkilötyövuotta ja sen lisäksi 170 henkilötyövuotta laitteiden valmistuksessa ja muussa valmistelutyössä.
Ervastin mukaan tämä ei jää ainoaksi vihreän vedyn investoinniksi. Yksi elektrolyyseri ei riitä nykyisen jalostamon tarpeisiin.
Projektin kokonaisarvoa Neste ei paljasta.
Vetyä on käytetty Suomen teollisuudessa jo yli sadan vuoden ajan. Perheyhtiö Woikoski teki vesivoimalla ja elektrolyysillä vetyä kynttilöiden ja saippuan valmistajille jo 1900-luvun alussa. 1930-luvulla tehtaanjohtaja kurvaili seudulla Suomen ensimmäisellä vetyautolla (siirryt toiseen palveluun). Yhtiö valmistaa nykyisinkin vetyä periaatteessa samalla elektrolyysitekniikalla kuin tuolloin.
Myös haminalainen STR Tecoil tekee jo vihreää vetyä – ja suunnittelee jatkoinvestointia.
– Tämä on Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotannossa oleva laitos, ja olemme tuplaamassa tai triplaamassa kapasiteettimme, toimitusjohtaja Juha Kokko sanoo.
Yhtiö tekee käytetyistä moottoriöljyistä uutta perusöljyä vihreän vedyn avulla.
– Pienillä päästöillä on iso merkitys meidän keskieurooppalaisille asiakkaillemme.
4. Vedyllä tehdään jotain uutta
Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka esittelee rakennustyömaata Vantaan Vehkalassa. Suureen halliin tullaan asentamaan elektrolyyseri ja sen viereen kahdeksan metriä korkea bioreaktori, jonka sisällä kasvatetaan ruokaa.
Tarkemmin sanottuna yksisoluista elintarvikeproteiinia.
– Sitä käytetään samalla tavalla kuin soijaa, kauraproteiinia tai herneproteiinia – eli erilaisissa lihaa korvaavissa tuotteissa, kasvipohjaisissa nyhtötuotteissa, jugurteissa, pehmeissä levitteissä, jäätelöissä ja niin edelleen, Vainikka luettelee.
Proteiinia on valmistettu laboratorio-olosuhteissa jo kolmen vuoden ajan. Vantaalla valmistusta päästään toteuttamaan sata kertaa suuremmassa mittakaavassa.
Vainikan mukaan laitos tuottaa yhtä paljon proteiinia kuin 200 lypsävää lehmää.
– Meidän proteiinimme tulee kuluttajien lautaselle Singaporessa jo tänä vuonna. Varsinainen tuotanto lähtee käyntiin ensi vuoden alussa.
Vainikan mukaan tämäkin on tuulivoiman vanavedessä syntyvää vetytaloutta.
– Pääasiallinen raaka-aineemme ja suurin kustannustekijämme tulee olemaan sähkö, josta vetyä tuotetaan. Se on aivan ratkaiseva tekijä tuotteen kilpailukyvyn kannalta.
Sähkö ja vety kannattaa käyttää Suomessa
Tuulivoiman määrä tulee lähivuosina moninkertaistumaan. Voimalat tuottavat vähäväkisille kunnille muhkeita verotuloja, mutta työtä ei rakentamisvaiheen jälkeen juuri synny.
Tilanne muuttuu, jos sähköstä tehdään esimerkiksi polttoainetta tai teollisuuskemikaalia. Ylen selvityksen mukaan tällaiset vetylaitokset työllistävät kymmeniä työntekijöitä, parhaimmillaan jopa sata.
Aivan oma lukunsa on norjalainen teräsyhtiö Blastr Green Steel, joka toisi Inkoon seudulle 1200 työpaikkaa. Se on monin verroin enemmän kuin kaikki muut tässä artikkelissa luetellut laitokset yhteensä. Näyttää siltä, että Suomi hyötyy sitä enemmän mitä pidemmälle vihreä vety jalostetaan Suomessa.
Moni onkin ihmetellyt miksi valtionyhtiö Gasgrid haluaa vetää vetyputkistoa Suomesta Baltian kautta Keski-Eurooppaan.
Tätä pohtii myös Nesteen Outi Ervasti. Keski-Eurooppaan ulottuvat vetyputkihankkeet eivät hänen mukaansa luo parasta lisäarvoa suomalaisen uusiutuvan sähkön hyödyntämiselle.
– Ensisijaisesti pitäisi kehittää paikallisia vetylaaksoja. Vedyn siirtoinfrastruktuurin pitäisi lähteä alueellisesta kehittämisestä sen sijaan, että ryhdyttäisiin ensimmäiseksi rakentamaan putkea Saksaan, hän sanoo.
Gasgrid perustelee hanketta toteamalla, että kyseessä olisi myös tuontiputki, joka tukisi Suomen vetyteollisuutta. Putket toisivat kaasua Itämeren merituulipuistoista ja Euroopan kaasuvarastoista.
Suomen virallinen vetystrategia on valmisteilla.
