Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Katso kuvat Lahen Betonista rakennusvaiheessa ja nyt – suurmäen pystytys tarttui rakennusmestarin kameraan yli 50 vuotta sitten

Lahden museot vastaanotti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, yksityisen valokuvakokoelman, jossa on kolmen albumin verran mustavalkokuvia useista lahtelaisista rakennuskohteista 1970-luvulta.

Lahden kaupungin rakennusmestarina työskennelleen Seppo Niemelän perikunta lahjoitti kokoelman mustavalkokuvia Lahden Museoille. Kuvassa Niemelä on Karpalonsuon hyppyrimäkien rakennustyömaalla vuosien 1967 – 1968 taitteessa. Kuva: Seppo Niemelän perikunnan valokuva-albumi

Mustavalkokuvat ottanut Seppo Niemelä teki työuransa Lahden kaupungin rakennusmestarina. Hänen uransa aikana 1970-luvun taitteessa rakennettiin nykyinen mäkihyppystadion. Niemelä valokuvasi myös Lahden suurmäen, eli paikallisesti sanottuna "Lahen Betonin", työmaalla ahkerasti.

Kuvaparissa vasemmalla on Salpausselän hyppyrimäet tänä syksynä. Liu'uttamalla kuvaa oikealla näkyy juuri valmistunut Lahen Betoni kuvattuna vuonna 1970-luvun alussa. Kuvat: Juha-Petri Koponen / Yle ja Seppo Niemelä

Myöhemmin jo eläköidyttyään rakennusmestari toivoi, että hänen ottamistaan valokuvista olisi iloa jälkipolville. Sirpa Löytönen halusi täyttää isänsä toiveen ja lahjoitti miehensä kanssa mustavalkokuvien kokoelman Lahden hiihtomuseolle.

– Isä tuntui etsivän elämässä aina jotain isoa. Koen, että tällä tavalla saan vietyä hänen työtään eteenpäin, toteaa Löytönen.

1970-luvun alkaessa Salpausselällä pystytettiin ensin suurin mäki, joka korvasi entisen puisen suurmäen. Kuvaparissa vasemmalla kaikki kolme hyppyrimäkeä nyt ja oikealla suurmäki tekovaiheessa huiman korkeiden rakennustelineiden ympäröimänä. Kuvat: Juha-Petri Koponen / Yle ja Seppo Niemelä

Lahen Betoni ylhäisessä yksinäisyydessään

Museota kiinnosti kuvissa erityisesti vuonna 1971 valmistunut Lahden suurmäki ja kohteet, jotka liittyvät kaupungin hiihtohistoriaan.

Lahden suurmäki sai Vuoden betonirakenteen palkinnon 1971. Oikeanpuoleisessa mustavalkokuvassa näkyy, kuinka painavaa vauhtimäkeä nostetaan paikoilleen nostureiden avulla. Vasemmalla on suurmäen vauhtimäki nyt. Kuvat: Juha-Petri Koponen / Yle ja Seppo Niemelä

Hiihtomuseon amanuenssi Laura Häkkisen mukaan kuvat tekee arvokkaiksi myös se, että niissä on päästy niin sanotusti juurille, eli valokuvat on otettu kohteiden rakennusvaiheissa.

– Harvalla maallikolla on mahdollisuus päästä rakennustyömaalle ja paikkoihin, joista Niemelä on ottanut kuvia. Näissä näkyy rakennusmestarin käden jälki, iloitsee Häkkinen.

Vasemmalla kolme hyppyrimäkeä, jotka nykyään muodostavat mäkihyppystadionin Lahden urheilukeskuksessa. Oikealla suurmäen alastulorinnettä vasta rakennetaan. Kuvat: Juha-Petri Koponen / Yle ja Seppo Niemelä

Vuonna 2015 Lahden suurmäkeä remontoitiin ennen vuoden 2017 hiihdon maailmanmestaruuskisoja. Betoniset rakenteet olivat yhä kunnossa, mutta vauhtimäen puurakenteet uusittiin ja mäkeen tuotiin uusi jäälatu Sloveniasta. Valaistus vaihdettiin led-tekniikkaan. Lisäksi alastulorinteestä uusittiin perusrakenteet ja ruohomatto.

Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja, mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajanakin toiminut Janne Marvaila avaa "Lahen Betonin" historiaa. Mika Moksu haastattelee.

Lisää aiheesta:

Rakastettu ja vihattu Lahden Betoni – suurmäestä ei tulla kuin ladon ovista

"Jyrkkiä rinteitä ja vaativia nostoja" – Lahden suurmäen remontti on haaste urakoitsijalle (2015)